YK:n luontokokous COP17
Maailman maat kokoontuvat 19.–30. lokakuuta Armenian Jerevaniin YK:n luontokokoukseen. Kokouksessa arvioidaan ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisesti, miten vuonna 2022 sovittujen luontotavoitteiden toteuttamisessa on edistytty. Aikaa luontokadon pysäyttämiseen on vähän, joten nyt huomio on siirrettävä tavoitteiden asettamisesta niiden toimeenpanoon.
Vuonna 2022 maailman valtiot sopivat historiallisessa YK:n luontokokouksessa Montrealissa tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä.
COP17 on tärkeä välietappi, jossa arvioidaan, miten tavoitteiden toimeenpano on edennyt ja missä toimia on kiireellisesti vahvistettava. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että maat tehostavat toimiaan merkittävästi ja laajentavat niitä koko yhteiskuntaan.
Mitä WWF vaatii luontokokoukselta?
1. Luontotavoitteiden toimeenpanoa on nopeutettava
Maailman valtiot ovat jo sopineet yhteisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Nyt niiden toteuttamista on tehostettava merkittävästi. Maiden on tunnistettava toimeenpanon puutteet ja sovittava keinoista, joilla ne korjataan pian, että tavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Myös Suomen on edistettävä neuvotteluissa nopeita ja tehokkaita ratkaisuja sekä samalla huolehdittava kansallisten luontotavoitteiden toimeenpanosta.
2. Luontokadon taustalla olevia taloudellisia järjestelmiä on muutettava
Maiden on puututtava nykyistä voimakkaammin luontokadon juurisyihin. Se tarkoittaa muutoksia tuotantotapoihin, luonnonvarojen kuluttamiseen ja rahoitusjärjestelmiin.
Luonnolle haitallisia tukia ja muita taloudellisia kannustimia on uudistettava ja ohjattava uudestaan niin, etteivät ne ohjaa luonnonvarojen ylikulutukseen tai luonnon monimuotoisuuden heikentämiseen vaan sopimuksen tavoitteiden toimeenpanoon.
3. Biodiversiteettirahoitusta on kasvatettava ja suunnattava uudelleen
Rahoituksen puute on yksi maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanon keskeisistä esteistä. Valtioiden on varmistettava, että luontotavoitteiden toteuttamiseen suunnataan riittävästi rahaa.
Rahoitusta voidaan lisätä verottamalla nykyistä laajemmin luonnon monimuotoisuudelle haitallista toimintaa, leikkaamalla luonnolle haitallisia tukia ja ohjaamalla julkisia ja yksityisiä rahavirtoja tukemaan luontotavoitteita.
4. Luonto on nostettava hallinnon ja talouden keskiöön
Luonnon monimuotoisuus on huomioitava läpileikkaavasti yhteiskunnan päätöksenteossa ja esimerkiksi talous-, maa- ja metsätalous- sekä elinkeinopolitiikassa.
Myös yrityksillä ja rahoitussektorilla on merkittävä rooli. Vapaaehtoiset luontotoimet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan niiden rinnalle tarvitaan selkeää ja johdonmukaista politiikkaa ja sääntelyä.
5. Luontotavoitteiden toteuttamisen on oltava oikeudenmukaista ja läpinäkyvää
Luontotoimien on oltava myös oikeudenmukaisia. Alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeudet, osallistuminen päätöksentekoon ja mahdollisuudet saada rahoitusta on turvattava.
Suomellakin riittää kirittävää
Suomi on sitoutunut YK:n luontosopimuksen tavoitteisiin, mutta niiden toimeenpano on edelleen kesken. Suomelta puuttuu edelleen kansallinen strategia luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseksi, eli biodiversiteettistrategia. Siinä määritellään konkreettiset tavoitteet, toimet, vastuut ja resurssit luontokadon pysäyttämiseksi. Suomen oman uskottavuuden edellytyksenä on, että kansallinen biodiversiteettistrategia saatetaan viipymättä kuntoon.
WWF seuraa luontokokouksen neuvotteluja
WWF seuraa paikan päällä COP17-neuvotteluja ja vaikuttaa siihen, että vuonna 2022 sovitut tavoitteet muuttuvat käytännön teoiksi.
Seuraa WWF:n kanavia COP17-kokouksen aikana. Kerromme neuvottelujen etenemisestä, tärkeimmistä päätöksistä ja siitä, mitä ne merkitsevät luonnolle ja Suomelle.
