Borneo
Kaakkois-Aasiassa päiväntasaajalla sijaitsevan Borneon saaren sademetsissä elää arviolta kuusi prosenttia kaikista maapallon lajeista. Jäljellä olevat trooppiset metsät ja niissä asuvat lajit ovat kuitenkin suuressa ahdingossa.
Tietoa Borneosta
Sademetsää Länsi-Kalimantanilla. Indonesian puoleista aluetta Borneon saaresta kutsutaan Kalimantaniksi.
Borneo on maailman kolmanneksi suurin saari. Se jakautuu kolmen valtion, Indonesian, Malesian ja Brunein, kesken. Saaren kasvillisuus on runsasta ja pinnanmuodot vaihtelevat. Aiemmin koko Borneon saari on ollut sademetsää, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana saari on menettänyt noin puolet metsäpeitteestään ihmisen toiminnan seurauksena.
Borneolla on useita erilaisia metsäalueita: saaren keskiosissa kohoavat pitkälti koskemattomana säilyneet vuoristosademetsäalueet, joita valtiot suojelevat yhdessä. Lisäksi saarella on laajoja alavan maan sademetsiä sekä valtavasti vaikeakulkuisia suosademetsiä, jotka sitovat itseensä suuret määrät hiiltä.
Borneon trooppiset metsät ovat koti lukemattomille lajeille, joista moni on luokiteltu uhanalaiseksi. Sademetsissä elää muun muassa erittäin uhanalaisia orankeja ja Borneon kääpiönorsuja, joka on norsun alalaji sekä äärimmäisen uhanalaisia sumatransarvikuonoja, joita on jäljellä enää muutama yksilö.
Saarella arvioidaan esiintyvän mahdollisesti enemmän kasvilajeja kuin missään muualla maailmassa. Esimerkiksi koristekasvina tunnettu orkidea koristaa Borneon luontoa yli 1 700 eri lajin verran. Puulajeja saarelta on löydetty noin 3 000. Monet Borneon lajeista on kotoperäisiä, eikä niitä esiinny missään muualla maailmassa.
Borneon saari on koti myös yli 20 miljoonalle ihmiselle, joista valtaosa asuu rannikolla ja suurissa kaupungeissa. Saarella asuu myös useita alkuperäiskansoja, joista käytetään yhteistä Dayak-nimitystä. Alkuperäiskansat ovat riippuvaisia metsistä ja niiden lomassa kiemurtelevista joista, jotka ovat paikallisille tärkeä makean veden ja ruuan lähde sekä liikenneväylä.
Tutustu kuvagalleriassa Borneon erikoisuuksiin!
Erikoinen nokka houkuttaa salametsästäjiä
Uhanalaista sarvinokkalintua salametsästetään sen näyttävän kypärämäisen nokan vuoksi. Ne ovat haluttuja statussymboleita etenkin Kiinassa. WWF työskentelee Borneolla salametsästyksen kitkemiseksi.
Rottinginpunontaa Kalimantanilla
Rottingin keräys on Borneolla kestävä ja tuottava elinkeino paikallisille ihmisille. Koska rottinki tarvitsee kasvaakseen puita ympärilleen, rottingin keräys kannustaa paikallisia ihmisiä säilyttämään sademetsät.
Harvinainen kuva sumatransarvikuonosta Borneolla
Tämä on ensimmäinen kuva, joka äärimmäisen uhanalaisesta Borneon saarella elävästä sumatransarvikuonosta on otettu. Kuva taltioitui riistakameraan Malesian puolella Borneon saarta vuonna 2006. Kuvattu sarvikuono oli yksi Borneolla elävistä 13 sarvikuonosta. Tällä hetkellä sarvikuonojen määrää Borneolla ei tiedetä, mutta niiden määrä ei ole ainakaan kasvanut kuvan ottamisen hetkestä.
Borneon luonnon uhat
Metsäkato on Borneon saaren suurin uhka. Yli puolet Borneon metsistä on jo menetetty, ja kolmannes niistä on tuhottu lyhyessä ajassa, vain viimeisten 30 vuoden aikana. Viime vuosina metsäkadon vauhti on hieman hidastunut, mikä tuo toivoa saaren metsille ja lajeille.
Suurin syy metsäkadolle on ihmisen kestämätön toiminta. Sademetsien kaataminen tuhoaa uhanalaisten lajien, kuten orankien, elinympäristöjä ja aiheuttaa tulvia sekä metsäpaloja. Metsien tuhoaminen vähentää dramaattisesti myös alueen luonnon monimuotoisuutta. Metsien mukana häviää todennäköisesti lajeja, joita ei ole edes vielä löydetty.
Kestämätön metsätalous ja palmuöljyntuotanto
Sademetsiä kaadetaan puutavaraksi, selluksi paperiteollisuudelle ja palmuöljyplantaasien tieltä. Noin 90 prosenttia maailman palmuöljyplantaaseista sijaitsee Indonesiassa ja Malesiassa. Vaikka palmuöljyä voidaan tuottaa kestävästi, WWF:n palmuöljypisteytyksen mukaan yritysten käyttämä palmuöljy tuhoaa edelleen metsiä.
Kaivokset
Myös kaivostoiminta on merkittävä syy metsäkatoon Borneolla. Metsiä kaadetaan avolouhosten tieltä ja ylimääräinen maa-aines siirretään muualle. Kaivostoiminta ja erityisesti laiton pienimuotoinen kullanhuuhdonta saastuttavat myös jokia.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen ja tulvien riskiä sekä vaikeuttaa maanviljelyä. Kahden asteen lämpeneminen vaikuttaisi vakavasti Borneon merieläimiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin. Trooppisten metsien tuhoaminen myös kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Salametsästys ja laiton kauppa
Salametsästys ja lajien laiton kauppa uhkaa Borneolla muun muassa orankeja, sarvinokkalintuja ja muurahaiskäpyjä. Viljelmille tai plantaaseille eksyviä orankeja saatetaan tappaa ja niiden poikasia pyydystää lemmikeiksi. Jokaista vangiksi päätyvää poikasta kohden henkensä menettää myös 3–5 muuta yksilöä, mukaan lukien poikasen emo, sillä orangit suojelevat poikasiaan voimakkaasti.
Äärimmäisen uhanalaisia ja puolustuskyvyttömiä muurahaiskäpyjä pyydystetään ruuaksi ja uskomusrohdoiksi muihin Aasian maihin. Sarvinokkalintujen näyttävä kypärämäinen nokka taas on suurin syy lintujen salametsästykselle. Nokkaa saatetaan käyttää joissain tilanteissa norsunluun korvikkeena.
Miten WWF suojelee Borneon luontoa?
Luontotoimittaja Kimmo Ohtonen pääsi seuraamaan Sebangaun kansallispuistossa orankilaskijoiden työtä Villien jäljillä -ohjelmassa 2018. WWF Indonesian suojelujohtaja Arnold Sitompul (Ohtosen takana) toimi Ohtosen oppaana viidakossa.
WWF:n tavoitteena on pysäyttää Borneon saaren metsäkato. Lisäksi tavoitteenamme on säilyttää Borneon koskemattomat sademetsät ja turvata uhanalaisten lajien elinalueet populaatioiden elinvoimaisuuden parantamiseksi.
Työskentelemme Borneolla metsien suojelemiseksi ja paikallisten ihmisten kestävien elinkeinojen kehittämiseksi. WWF Suomen työtä Borneolla tuetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla sekä WWF-kummien ja lahjoittajien tuella.
-
Turvaamme arvokkaiden metsien säilymistä
Edistämme jäljellä olevien arvokkaiden sademetsäalueiden suojelua sekä kestävää metsien käyttöä yhdessä viranomaisten, metsäyritysten sekä paikallisyhteisöjen kanssa. Tuemme viranomaisia maankäyttö-, ja metsänhoitosuunnitelmien laatimisessa tavoitteenamme turvata erityisesti lajien elinalueet ja luonnonmetsät. Autamme paikallisia kyläyhteisöjä virallistamaan omien metsäalueidensa hallinnan ja tuemme heitä metsien suojelussa muun muassa kouluttamalla heitä ehkäisemään laitonta toimintaa metsissä. Vuosina 2018–2021 saimme Borneolla noin 2 miljoonaa hehtaaria metsää suojelun tai kestävän käytön piiriin.
-
Kehitämme palmuöljytuotannosta kestävämpää
Palmuöljy on maailman käytetyin kasviöljy ja tärkeä tulonlähde paikallisille pienviljelijöille. WWF auttaa pienviljelijöitä turvaamaan metsiä ja luonnon monimuotoisuutta viljelmillä muun muassa kouluttamalla heitä toteuttamaan kestävän palmuöljyn tuotantoa edistävän RSPO-sertifioinnin kriteereitä. Nämä kriteerit ohjaavat ympäristön, maaperän, vesistön ja ihmisten kannalta vastuulliseen tuotantoon. Kiritämme myös yrityksiä vastuullisen palmuöljyn käyttöön muun muassa palmuöljypisteytyksellä ja tiiviillä yhteistyöllä.
-
Edistämme metsien kestävää käyttöä
Teemme yhteistyötä metsäyritysten kanssa, jotta he kartoittavat ja suojelevat arvokkaat lajien elinympäristöt talousmetsissään sekä toteuttavat metsätaloutta vastuullisesti. Kiritämme yrityksiä FSC-sertifiointiin, joka takaa, että metsiä hoidetaan ympäristön ja eläinlajien kannalta kestävästi ja työntekijöiden oikeudet huomioiden.
-
Kehitämme ja tuemme kestäviä elinkeinoja
Erityisesti alkuperäiskansat ovat hyvin riippuvaisia luonnonvaroista ja metsistä. Koulutamme kyläyhteisöjä kestävien pienelinkeinojen harjoittamiseen, jotta he saisivat lisätuloa ja paine metsien raivaamiseen palmuöljyplantaaseiksi vähenisi. Muun muassa monimuotoisessa peltometsäviljelymallissa toteutettava kahvin- sekä kumipuun viljely, kalankasvatus, hunajan tuotanto sekä sipulin- ja perunoiden viljely ja niistä valmistettavien tuotteiden myynti ovat tärkeitä WWF:n tukemia elinkeinoja paikallisille.
-
Kartoitamme uhanalaisten eläinten määrää
Osallistumme ja koulutamme paikallisia viranomaisia uhanalaisten lajien, kuten orankien ja sarvinokkalintujen, laskentoihin lajien elintapojen ja elinalueiden tutkimiseksi. Tietojen avulla lajien suojelutoimenpiteet voidaan kohdistaa entistä tehokkaammin. Orankilaskentoja tehdään sademetsissä sekä jalkaisin että drooneilla.
Mitä sinä voit tehdä?
Auta Sademetsä-kummina
Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.
Auta Sademetsä-kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.