Nepal
Himalajalla sijaitseva Nepal on koti monille uhanalaisille lajeille. Nepalissa suojelemme lajeja salametsästykseltä, metsiä hakkuilta ja kehitämme kestäviä elinkeinoja yhdessä paikallisten kanssa.
Tietoa Nepalista
Intiansarvikuono poikasineen ylittää hiekkatietä Chitwanin kansallispuistossa.
Nepal sijaitsee Aasiassa, Intian ja Kiinan välissä. Pohjois-Nepalissa kohoaa maailman korkein Himalajan vuoristo, ja etelässä vihertävät viljavat subtrooppiset alangot. Metsät tarjoavat elintilaa eläinlajeille sekä ihmisille toimeentuloa ja ravintoa. Metsäpeite myös ylläpitää jokien virtauksia turvaten makean veden saannin miljoonille ihmisille. Suojelemalla metsät pidämme huolta, että puhdasta vettä riittää kaikille myös tulevaisuudessa.
Nepalissa elää valtava kirjo erilaisia lajeja. Suojelemme alueella muun muassa lumileopardeja, tiikereitä ja sarvikuonoja sekä niiden elinympäristöjä. Uhanalaisia lajeja ja niiden liikkeitä kartoitetaan esimerkiksi satelliittipantojen ja riistakameroiden avulla. Salametsästyksen vastaisessa työssä Nepal on onnistunut hyvin, ja esimerkiksi sarvikuonojen salametsästys on saatu maassa viime vuosina kitkettyä lähes kokonaan. Myös tiikerien tilanne on kohentunut maassa: luonnonvaraisten tiikereiden määrä saatiin lähes kolminkertaistettua reilussa 10 vuodessa.
Kulttuurisesti rikas Nepal kuuluu maailman köyhimpien valtioiden joukkoon.
Nepalin luonnon uhat
Viranomaiset polttivat takavarikoituja eläinten osia Nepalissa vuonna 2017.
Metsäkato ja ilmastonmuutos ovat Nepalin suurimpia uhkia. Nepal on menettänyt kaksi kolmasosaa metsäpeitteestään muutamassa vuosikymmenessä, mutta nyt metsäpeitteen määrä on jälleen kasvussa.
Metsäkato
Metsiä raivataan maanviljelyksen, infrastruktuurin ja asutuksen tieltä. Lisäksi metsiä käytetään puutavaraksi ja polttopuuksi. Metsiä hakataan myös laittomasti ja kestämättömästi. Liiallinen karjan laidunnus kuluttaa maaperää ja tuhoaa metsäpeitettä. Myös metsäpalot ovat merkittävä uhka alueen metsille. Suurin osa maaseudun asukkaista, erityisesti kaikkein köyhimmät ihmiset, ovat riippuvaisia metsistä ravinnon ja toimeentulon lähteenä.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos aiheuttaa Nepalissa sään ääri-ilmiöitä, kuten tulvia, myrskyjä ja kuivuutta sekä muuttaa esimerkiksi sadekausien syklejä arvaamattomiksi. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat humanitäärisiä katastrofeja, heikentävät satoa ja lisäävät tuholaisten määrää. Lisäksi rankkasateet aiheuttavat maanvyöryjä, jotka lisäävät satovahinkoja ja heikentävät maan hedelmällisyyttä. Ilmastonmuutoksen aiheuttama ympäristön muutos uhkaa myös uhanalaisia lajeja, kuten lumileopardeja ja sarvikuonoja.
Salametsästys
Salametsästys on Nepalissa vakava uhka erityisesti tiikereille ja sarvikuonoille. Tiikerin eri osia viiksistä ja silmäripsistä hännän päähän käytetään Aasiassa uskomushoidoissa ja onnea tuovina symboleina. Koko maailmassa yli 3 300 tiikerin arvioidaan joutuneen osaksi laitonta villieläinkauppaa vuosina 2000–2022. Sarvikuonon sarvea puolestaan käytetään rohtona sen uskottujen parantavien vaikutusten takia. Samoin kuin tiikerinosiin liittyvillä uskomuksilla, sarven parantavilla vaikutuksilla ei ole lääketieteellistä perustaa. Sarvi on keratiinia, eli samaa ainetta kuin ihmisen hiukset ja kynnet.
Viime vuosina Nepal on onnistunut yhteistyössä paikallisten ihmisten, järjestöjen ja viranomaisten kanssa vähentämään salametsästystä tehokkaasti. Tästä huolimatta salametsästys ja villieläinten osien laiton kauppa uhkaavat lajeja.
Ihmisten ja villieläinten väliset konfliktit
Konfliktit villieläinten ja ihmisten välillä ovat väistämättömiä, koska Nepalissa elää muun muassa tiikereitä, leopardeja, sarvikuonoja ja norsuja. Kasvava väestömäärä ja eläinten kaventuva elinalue ajavat eläimet helpommin ihmisasutuksen lähettyville. Tiikerien määrä on maassa saatu selkeään kasvuun, ja sekin osaltaan lisää mahdollisuutta ihmisten ja tiikereiden välisiin konflikteihin. Myös vähenevä saaliseläinten määrä voi houkutella villieläimiä karjan ja kotieläinten kimppuun. Pihapiiriin ruokailemaan tullut norsu voi tuhota rakennuksia tai sadon.
Miten WWF suojelee Nepalin luontoa?
Tavoitteemme on parantaa Nepalin metsien tilaa ja saada uhanalaisten lajien yksilömäärät kasvamaan niin, ettei sukupuutto enää uhkaa niitä akuutisti.
Työskentelemme Nepalissa metsien ja niissä elävien lajien suojelemiseksi ja paikallisten ihmisten kestävien elinkeinojen kehittämiseksi. WWF Suomen tukema työ Nepalissa on Suomen ulkoministeriön tukemaa kehitysyhteistyötä.
-
Pysäytämme metsäkatoa ja ennallistamme metsiä
Olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia etenkin suojelualueita yhdistävissä metsäkäytävissä, jotka ovat elintärkeitä villieläimille ja tuovat toimeentuloa paikallisille. Esimerkiksi sarvikuonot hyödyntävät todistettavasti metsäkäytäviä suojelualueiden välillä liikkumiseen. Sarvikuonojen määrä onkin saatu maassa kasvuun.
-
Kehitämme kylämetsätaloutta yhdessä paikallisten kanssa
Kylämetsillä tarkoitetaan metsäaluetta, jota kyläläiset hallinnoivat ja valvovat. Kylämetsät tuovat paikallisille toimeentuloa, sillä paikallisilla on oikeus hyödyntää metsiä kestävästi. Kylämetsät lisäksi vähentävät salametsästystä, sillä niitä valvotaan tarkasti.
-
Suojelemme uhanalaisten lajien elinalueita sekä metsissä että vuoristossa
Tuemme ja kehitämme suojelualueita yhdessä paikallisten kanssa. Etelässä tärkeitä säilytettäviä suojelualueita ovat muun muassa tiikereistään, sarvikuonoistaan ja norsuistaan tunnetut Bardian, Shuklaphantan ja Chitwanin kansallispuistot. Pohjoisessa Himalajan vuoristossa Annapurnan ja Kangchenjungan suojelualueet ovat tärkeitä lumileopardin elinalueita. Lumileopardien suojelu vaatii myös tarkkaa tutkimustyötä, jota tehdään tiiviisti yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.
-
Tuemme paikallisia salametsästyksen vastaisessa työssä
Koulutamme ja varustamme kyläläisten muodostamia salametsästyksen vastaisia partioita. Vapaaehtoiset partiot toimivat etenkin kylämetsissä, ja toiminnasta on saatu hyviä tuloksia. Lisäksi teemme yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa. Salametsästyksen vastaista työtä Nepalissa voi kutsua menestystarinaksi, sillä sarvikuonojen ja tiikereiden salametsästys on saatu kitkettyä maasta lähes kokonaan.
-
Ehkäisemme ihmisten ja villieläinten välisiä konflikteja
Villieläinten aiheuttamien konfliktien ehkäisemisessä ja korvaamisessa on kuunneltava paikallisia ihmisiä, ja etsittävä ratkaisuja yhdessä heidän kanssaan. Ehkäisemme ihmisten ja villieläinten välisiä konflikteja esimerkiksi koulutuksilla, aitauksilla, maankäytön suunnittelulla ja karjasuojilla. Jos villieläimet kuitenkin aiheuttavat vahinkoja, kehitämme myös järjestelmiä vahinkojen korvaamiseen. Sopuisan rinnakkaiselon edistämiseen satsataan nyt entistä enemmän, kun esimerkiksi tiikerien määrä on Nepalissa kasvussa.
-
Kehitämme kestäviä elinkeinoja
Ekomatkailu on nostanut suosiotaan villieläinten palatessa alueille. Kehitämme ekomatkailua esimerkiksi tukemalla kotimajoituspalveluiden perustamista. Perheet innostuvat entistä enemmän suojelemaan alueen ainutlaatuista luontoa, kun sen säilyminen takaa tuloja ja hyvinvointia koko kylälle. Mikrolainojen avulla ihmisiä autetaan perustamaan myös pienyrityksiä. Tuellamme on perustettu muun muassa vihannesviljelmiä, pyöräkorjaamoita ja kauppoja.
-
Teemme ympäristökasvatusta
Tuemme kouluissa järjestettäviä ekokerhoja. WWF Nepal tuottaa muun muassa kouluille materiaaleja, järjestää koulutuksia opettajille, tuottaa erilaisia kampanjoita ja kilpailuja sekä toimii yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.
-
Teemme yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa
Yksi tärkeistä kumppaneistamme on vammaisten ihmisten oikeuksia ja asemaa kehittyvissä maissa edistävä Abilis-säätiö. Olemme järjestäneet yhdessä koulutuksia siitä, miten vammaisia ihmisiä voisi entistä paremmin osallistaa luonnonsuojeluun. Yhdessä SASKin ja metsäalan ammattiliittojen kanssa olemme kouluttaneet metsätyöläisiä, jotka ovat tärkeässä roolissa metsien vastuullisen hoidon ja ympäristönsuojelun edistämisessä. Väestöliiton kanssa olemme tehneet yhteistyötä myös seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita tarjoavan perhesuunnittelujärjestön kanssa.
Mitä sinä voit tehdä?
Auta Kissaeläin-kummina
Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.
Auta Kissaeläin-kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.