Vuorigorillan poikanen

Gorillat

Äärimmäisen uhanalainen laji

Gorillat ovat Afrikassa eläviä erittäin sosiaalisia ihmisapinoita, jotka jaetaan kahteen eri lajiin. Nämä läheiset sukulaisemme osaavat näyttää tunteitaan: ne nauravat ja ilmaisevat surua. Gorillat ovat kuitenkin pääasiassa ihmisen toiminnan seurauksena äärimmäisen uhanalaisia.

Tietoa lajista

Gorillat ovat isoista ihmisapinoista kaikkein suurimpia ja vahvimpia. Niille tunnusomaista on tummasävyinen turkki, voimakas rakenne, suuret ihmismäiset kädet ja lähellä toisiaan olevat silmät. Aikuinen gorilla voi painaa jopa lähes 200 kilogrammaa.

Tiesitkö, että...

Gorillat käyttävät esimerkiksi kiviä ja keppejä työ­ka­lui­naan ruu­an­han­kin­nas­sa.

Gorillat elävät vaihtelevissa trooppisissa metsäympäristöissä päiväntasaajan seudulla Länsi- ja Keski-Afrikassa. Nämä isot ihmisapinat elävät uroksen johtamissa perheryhmissä, joissa voi olla yli 40 jäsentä.

Ihmiset ja gorillat ovat läheistä sukua – jaamme peräti 98,3 % perimästämme. Sukulaisuussuhde ei ole toiminut kuitenkaan gorillan eduksi: Ihminen tappaa näitä upeita eläimiä esimerkiksi lihan vuoksi. Niitä pyydystetään myös lemmikeiksi ja uskomushoitojen tarpeisiin. Lisäksi gorilloja uhkaa elinympäristön tuhoutuminen ja pirstoutuminen.

Opi lisää gorillojen ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista alla olevasta kuvagalleriasta:

Kaksi gorillalajia

Nykyisin gorillat luokitellaan kahdeksi eri lajiksi. Gorilla gorilla, eli suomenkieliseltä nimeltään gorilla, on lajeista läntisemmillä alueilla elävä ja määrältään runsaslukuisempi. Laji määritellään kahdeksi alalajiksi, läntinen tasankogorilla (Gorilla gorilla gorilla) ja Gorilla gorilla diehli (alalajilla ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä).

Länsi- ja Keski-Afrikassa elävä läntinen tasankogorilla on gorillan alalajeista runsaslukuisin ja laajimmalle levittäytynyt. Laji on siitä huolimatta äärimmäisen uhanalainen salametsästyksen ja elintilan häviämisen vuoksi. Niiden määrän on arvioitu romahtaneen 60 prosentilla viimeisen 20-25 vuoden aikana. Vuoden 2018 lopussa IUCN arvio kannan kooksi noin 316 000 yksilöä, mutta tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida.

Gorilla gorilla diehli -alalajin yksilöitä elää luonnossa ainoastaan noin 200-300 yksilöä, jotka ovat jakautuneet arviolta 11 viljelmien eristämään populaatioon. Niiden elinympäristö on jatkuvasti uhattuna maanviljelyn, metsänhakkuun ja salametsästyksen vuoksi. Alalajin tutkiminen on erittäin haastavaa, sillä ne ovat arkoja ja elävät hankalakulkuisessa maastossa.

Läntinen tasankomaagorilla katsoo sivulle. Gorillan toisessa kädessä on oksa.

Toinen gorillalaji on Gorilla beringei, jota tavataan hieman idempänä Afrikassa. Sen alalajeja ovat vuorigorilla ja itäinen tasankomaagorilla. Vuorigorillat elävät nimensä mukaisesti korkealla vuoristometsissä. Niillä on muita ihmisapinoita paksumpi turkki, joka auttaa niitä sopeutumaan vuoristossa usein matalalle tippuviin lämpötiloihin.

Vuorigorilloja arvioidaan olevan jäljellä reilut 1 000 yksilöä (vuoden 2018 arvio). Näistä noin 600 elää Virungavuorilla Ruandan, Ugandan ja Kongon demokraattisen tasavallan rajaseuduilla. Virungan populaatio on kasvanut WWF:n ja muiden luonnonsuojelujärjestöjen, sekä metsänvartijoiden, paikallisyhteisöjen ja valtioiden yhteisen työpanoksen ansiosta. Toinen vuorigorillapopulaatio löytyy Bwindin kansallispuiston kupeesta Lounais-Ugandasta. Vuoden 2011 arvion mukaan tällä alueella elää noin 400 yksilöä.

Itäinen tasankogorilla on gorilloista suurikokoisin. Alalajia esiintyy vain Kongon demokraattisen tasavallan itäosien trooppisissa sademetsissä ja sen levinneisyys kattaa enää vain 13 % alkuperäisestä esiintymisalueesta. Vielä 1990-luvun puolivälissä itäisiä tasankogorilloja arvioitiin olevan noin 17 000. Uusimman laskennan (2015) mukaan niitä on jäljellä enää n. 3 800. Kannan väheneminen on pitkälti seurausta salametsästyksestä, elinympäristöjen vähenemisestä, sekä alueella pitkään jatkuneista levottomuuksista, joiden vuoksi itäiset tasankomaagorillat ovat olleet erityisen uhattuina jopa suojelluilla alueilla.

Neljällä jalalla seisova itäinen tasankogorilla sivuprofiilissa. Taustalla metsää.

Itäinen tasankogorilla.

Uhat

Elinympäristöjen häviäminen

Elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen on gorilloille erittäin vakava uhka. Syvemmälle gorillojen elinalueille levittäytyvät ihmiset ovat tuhonneet ja pirstoneet metsiä metsänhakkuun myötä, sekä kaivosten ja maanviljelyn tieltä. Tutkijat varoittavat, että ehkä vain alle 10 % gorillojen elinympäristöstä säilyy koskemattomana vuoteen 2030 mennessä.  Gorillojen alueet eivät ole turvassa edes suojelualueilla, sillä laittomia hakkuita ja maanviljelyä esiintyy niilläkin.

Salametsästys ja alueelliset levottomuudet

Keski- ja Itä-Afrikan maita viime vuosikymmeninä riepotelleet sisällissodat ovat vaikeuttaneet gorillojen suojelua. Salametsästys on lisääntynyt ja suojelualueiden hoitoa laiminlyöty. Lisäksi aseellisten joukkojen läsnäolo vaikeuttaa gorillojen suojelutyötä ja tekee siitä jopa hengenvaarallista. Esimerkiksi Virungan alueella 140 puistonvartijaa on kuollut työssään vuoden 1996 jälkeen.

Bushmeat-kriisi eli metsästys lihan vuoksi on nykyisin gorilloille jopa elintilan häviämistä pahempi uhka. Gorillojen lihaa sekä syödään paikallisesti että myydään kaupunkeihin. Esimerkiksi levottomuuksien myötä alueilla olevat sotilaalliset joukot sekä kaivosten työntekijät tappavat gorilloja ruuakseen. Lisäksi gorillat vammautuvat tai menehtyvät myös muille riistaeläimille, kuten antiloopeille, viritettyihin pyydyksiin.

Gorilloja tapetaan paitsi ruoaksi myös perinteisen lääketieteen ja taikauskon tarpeisiin. Gorillan ruumiinosilla uskotaan olevan parantavia ja maagisia ominaisuuksia. Gorillanpoikasia pyydetään myös lemmikeiksi, tavallisesti usean aikuisen hengen kustannuksella.

Tarttuvat sairaudet

Gorillaa uhkaa myös altistuminen ihmisistä tarttuville sairauksille. Erityisen vakava uhka on verenvuotokuumeen aiheuttava Ebola-virus. Joillain alueilla jopa 90 % läntisen tasankomaagorillan populaatioista on tuhoutunut.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on suojella gorillojen elinalueita turvataksemme niiden selviytymisen myös tulevaisuudessa.  Tavoitteenamme on pysäyttää metsäkato kaikkialla maailmassa vuoteen 2030 mennessä, jotta myös gorillojen kotimetsät voidaan pelastaa. Tavoitteenamme on lisäksi lopettaa gorillojen salametsästys.

  • Estämme salametsästystä

    Alueen levottomuuksien vuoksi suojelualueiden vartijoiden työ on ollut vaarallista ja hankalaa. Autamme heitä tekemään työtään mahdollisimman hyvissä olosuhteissa.

  • Koulutamme paikallisia tarkkailemaan ja laskemaan gorilloja
  • Suojelemme gorillojen elinalueita eli Afrikan trooppisia metsiä

    Pyrimme vaikuttamaan suojelualueiden laajentamiseen ja uusien perustamiseen. Työskentelemme uusien gorillojen suojelualueiden perustamiseksi esimerkiksi Itombwe-vuorten sademetsäalueille.

  • Vaikutamme suojelua koskevaan lainsäädäntöön

    Työskentelemme paikallisten asukkaiden ja viranomaisten kanssa, jotta gorillojen suojelulle kehitettäisiin mahdollisimman toimivat keinot.

  • Edistämme luonnonsuojelua ja paikallisten asukkaiden toimeentuloa

    Autamme paikallisia ihmisiä ja yhteisöjä kehittämään mahdollisuuksia ekoturismille esimerkiksi Gabonissa, Kamerunissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Näin paikalliset yhteisöt hyötyvät ja luonnonvaroja käytetään kestävästi.

  • Kannustamme kestävään kehitykseen

    Kestämätön puunhakkuu, metsästys ja kalastus, sekä kaivostoiminta uhkaavat gorilloja lähes kaikilla niiden elinalueilla. Teemme töitä saadaksemme esimerkiksi metsänhakkuun ja kaivostoiminnan toimimaan kestävällä pohjalla.

  • Valistamme gorillojen suojelun merkityksestä ympäristökasvatuksen keinoin
  • Osallistumme gorilloja uhkaavien tautien tutkimiseen

    Osallistumme esimerkiksi Ebola-viruksen tutkimiseen ja olemme mukana kehittämässä rokotteita gorilloille.

Mitä sinä voit tehdä?

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.

Auta Sademetsä-kummina

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.