Orangit
Ihmisten ja orankien DNA on 96,4-prosenttisesti sama. Erittäin älykkäät orangit elävät suuren osan elämästään korkealla puissa. Orankeja uhkaa niiden viimeisten elinalueiden häviäminen Borneolla ja Sumatralla Kaakkois-Aasiassa.
Tietoa lajista
Oranki on maailman suurin puussa elävä kädellinen. Pitkään orankeja ajateltiin olevan vain kaksi lajia, borneon- ja sumatranoranki. Vuodesta 2017 lähtien orankilajeja on tunnettu kolme, kun Sumatralla elävä, jo 1990-luvulla löydetty orankipopulaatio määritettiin omaksi lajiksi, tapanulinorangiksi. Tapanulinorankeja on jäljellä alle 800 yksilöä ja se on orankilajeista harvinaisin.
Orankilajit eroavat ulkonäöltään vain vähän toisistaan, mutta sumatranorankien on havaittu muodostavan läheisemmät sosiaaliset siteet lajitovereiden kanssa.
Kaikkia kolmea orankilajia yhdistää niiden määrän dramaattinen väheneminen. Orankien tarkan lukumäärän selvittämiseksi tehdään koko ajan työtä sekä Borneolla että Sumatralla. Määrien kartoittaminen on hidasta ja haastavaa muun muassa hidaskulkuisen ja vaikean maaston takia.
On arvioitu, että aikoinaan orankien elinalue kattoi koko Kaakkois-Aasian. Sata vuotta sitten luonnonvaraisia orankeja on saattanut olla yhteensä jopa 230 000.
Opi lisää orankien ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista alla olevasta kuvagalleriasta:
Orankinaaraat saavuttavat sukukypsyyden 10–15 vuoden ikäisinä. Yleensä ne synnyttävät kerrallaan vain yhden poikasen, poikkeuksellisesti kaksoset. Orangit ovat hitaita lisääntymään ja ne synnyttävät korkeintaan viiden vuoden välein. Orankien keskimääräinen elinikä on 40 vuotta.
Hedelmät ovat orankien pääasiallista ravintoa. Ne syövät lisäksi nuoria lehtiä ja versoja, puunkuorta, hyönteisiä sekä satunnaisesti munia ja pieniä selkärankaisia. Täysikasvuinen oranki voi kasvaa 1,5-metriseksi ja painaa 90 kiloa. Orangilla on pitkät kädet: käsien välin pituus voi olla jopa yli kaksi metriä.
Orangit ovat puissa asuvia mestarikiipeilijöitä, jotka laskeutuvat harvoin maahan. Ne liikkuvat kiipeämällä, kävelemällä ja loikkimalla oksalta oksalle. Orangit elävät yleensä yksin. Ne rakentavat uuden pesän joka yö.
Uhat
Yksipuoliset palmuöljyviljelmät ovat uhka orankien selviytymiselle. WWF:n selvityksen mukaan palmuöljyä ostavilla yrityksillä on edelleen paljon tehtävää sen varmistamisessa, että niiden käyttämä palmuöljy olisi kestävästi tuotettua.
Elinalueiden väheneminen
Elinalueiden tuhoutuminen ja pirstoutuminen ovat suurimmat syyt orankien vähenemiseen. Orankien kotimetsistä valtaosa on hakattu maan tasalle metsätalouden, öljypalmuplantaasien, kaivosten tai maatalouden tieltä. Vuodesta 1985 vuoteen 2010 metsäkadon eteneminen oli äärimmäisen rajua: Borneo menetti jopa puolet sademetsistään.
Yli puolet orangeista elää suojelualueiden ja kansallispuistojen ulkopuolella metsissä, joita hallinnoivat metsä-, palmuöljy- ja kaivosyhtiöt, tai jotka kuuluvat valtiolle, mutta joiden käyttötarkoitusta ei ole määritelty, minkä vuoksi vaarana on, että metsät päätyvät kaupalliseen hyödyntämiseen.
Orangit ja muut sademetsän lajit eivät ole aina turvassa suojelualueillakaan, sillä laittomat hakkuut ovat suuri ongelma Kaakkois-Aasiassa.
Salametsästys ja laiton kauppa
Kun ihmisen toiminta leviää, lisääntyvät myös kontaktit ihmisten ja orankien välillä. Orangit tulevat etsimään ravintoa, kuten hedelmiä, ihmisten läheltä erityisesti silloin kun luonnollista ravintoa on niukasti.
Plantaaseille tai hakkuualueille jääneitä orankeja saatetaan vainota ja tappaa kostoksi esimerkiksi viljelytuhoista. Poikasia kaupataan edelleen myös laittomasti lemmikeiksi. Poikasen vieminen sen emolta onnistuu ainoastaan tappamalla emo.
Mitä WWF tekee?
Tavoitteenamme on pysäyttää metsäkato kaikkialla maailmassa vuoteen 2030 mennessä, jotta myös orankien kotimetsät voidaan pelastaa. Olemme suojelleet orankeja 1970-luvulta asti Indonesiassa ja Malesiassa.
Työskentelemme Indonesian puoleisella Borneolla eli Kalimantanilla metsäkadon pysäyttämiseksi ja kestävien elinkeinojen luomiseksi muun muassa ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla.
-
Tuemme alueiden suojelua
Kehitämme suojeltujen alueiden verkoston ylläpitoa ja tuemme alueita yhdistäviä metsäkäytäviä, joita pitkin eläimet pääsevät liikkumaan alueelta toiselle. Suojelualueet eivät suojele pelkästään orankeja, vaan myös muita uhanalaisia lajeja, kuten sarvinokkalintuja, joiden salametsästys on lisääntynyt hälyttävästi.
-
Kartoitamme ja luomme suunnitelmia vastuullisesta metsien hoidosta
Suunnittelemme metsien ja muiden alueiden kestävää käyttöä yhdessä paikallisten ja viranomaisten kanssa. Konkreettisissa suunnitelmissa sovitaan alueiden käyttötarkoituksesta: onko alue tärkeä orankien kotimetsäalue vai voidaanko esimerkiksi joutomaaksi jääneitä alueita hyödyntää maa- tai metsäteollisuuden tarpeisiin. Teemme yhteistyötä hallitusten, yritysten ja muiden järjestöjen kanssa kestävämpien metsätalouden mallien kehittämiseksi.
-
Kartoitamme orankien määrää
Osallistumme orankilaskentoihin yhdessä paikallisten kanssa orankien elintapojen ja elinalueiden tutkimiseksi. Tiedon avulla orankien suojelutoimenpiteet voidaan kohdistaa entistä tehokkaammin. Orankilaskentoja tehdään sademetsissä sekä jalkaisin että drooneilla. Vuonna 2021 Borneon saarelta löydettiin uusi orankien elinalue Kalimantanin sademetsistä.
-
Tuemme kestäviä elinkeinoja
Työskentelemme yhdessä paikallisten ihmisten kanssa sekä tiedon lisäämiseksi, asenteiden muuttamiseksi että ekologisesti kestävien uusien elinkeinojen luomiseksi. Tuemme paikallisia kestäviä elinkeinoja, kuten pienimuotoista kumipuun viljelyä, peltometsäviljelyä, ekomatkailupalveluita ja rottingin keräämistä. Tavoitteena on lisätä paikallisten ihmisten hyvinvointia, ja samalla suojella tärkeitä metsäalueita ja uhanalaisia lajeja.
-
Edistämme kestävien sertifikaattien käyttöä
Edistämme kestävän palmuöljytuotannon kehittämistä yritysten ja pienviljelijöiden kanssa. RSPO-sertifiointi määrittelee ekologiset, sosiaaliset sekä taloudelliset kriteerit kestävälle viljelylle ja tuotannolle ja kieltää esimerkiksi metsien kaatamisen ja lajien elinympäristöjen hävittämisen.
Haluatko auttaa?
Auta Sademetsä-kummina
Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.
Auta Sademetsä-kummina
Suojele sademetsiä yrityslahjoituksella
Sademetsien luonto köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Lahjoittamalla WWF:lle yrityksesi on mukana suojelemassa korvaamatonta luontoa yhdessä kanssamme.
Suojele sademetsiä yrityslahjoituksella
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.