Susi
Susi on petoeläin, joka herättää voimakkaita tunteita. Tarinoiden ja myyttien ruokkima susiviha on johtanut lajiin kohdistuvaan vainoon ympäri maailman. Myös Suomesta laji oli vaarassa kadota ihmisen takia, eikä se ole turvassa vieläkään. Susi on tällä hetkellä Suomessa erittäin uhanalainen laji. Niiden määrä on noin 291–331 yksilöä.
Tietoa sudesta
Susi on maailman suurin luonnossa elävä koiraeläin. Suden paino voi olla isoimmilla susiuroksilla jopa 70 kiloa ja hartiakorkeus 80 senttiä. Susi muistuttaa pystykorvaista koiraa, mutta sen voi tunnistaa muun muassa vinojen silmien ja yleensä suorana roikkuvan hännän perusteella. Sen tuuhea turkki voi olla väriltään ruskea, musta, harmaa, kellertävä, punertava tai vaalea.
Suden levinneisyys oli aikoinaan laajempi kuin yhdelläkään toisella maalla elävällä nisäkkäällä, ja niitä eli melkein koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Susia on kuitenkin vihattu ja vainottu kautta aikojen: esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Euroopasta ne hävitettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvulla.
Susi on selvinnyt pahimmasta vainosta osin siksi, että se on lajina hyvin sopeutuvainen – suden sanotaan pärjäävän kaikkialla, missä on riittävästi ruokaa ja se saa olla ihmisen vainolta rauhassa. Susi onkin viime vuosina palannut monille aiemmin asuttamilleen alueille Euroopassa. Euroopan suurimmat susipopulaatiot elävät Itä-Euroopassa, ja esimerkiksi Saksassa, Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa on enemmän susia kuin Suomessa. Uhanalaisuutta tarkastellaan maakohtaisesti, ja Suomella, kuten jokaisella maalla, on velvollisuus suojella omaa lajistoaan.
Susi on yksi Suomen neljästä suurpedosta. Muut suurpedot ovat karhu, ilves ja ahma.
Tiesitkö, että...
Euroopan lisäksi susia elää myös esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, Meksikossa ja Aasiassa.
Suosien määrä Suomessa on vaihdellut huomattavasti 2000-luvulla. Syynä kannan heittelyihin on ollut vaihteleva pyyntikiintiö ja salametsästys. Susia esiintyy Suomessa lähes koko maassa, ja eniten niitä on Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Poronhoitoalueella lajin tilanne on erityisen tukala: sinne vaeltavat sudet ammutaan erittäin suurella todennäköisyydellä.
Sudet elävät 2–15 yksilön laumoissa, jotka koostuvat yleensä johtajaparista ja näiden jälkeläisistä. Lauman jäsenten keskinäiset siteet ovat vahvat. Ne kommunikoivat keskenään asennoin, elein, ilmein, hajumerkein ja ulvomalla. Lauman reviirin koko määräytyy ravintotilanteen ja susitiheyden perusteella. Suomessa reviirit ovat keskimäärin 700–900 neliökilometrin laajuisia.
Voit oppia lisää suden ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.
Suden ravinto
Susi on kestävä, nopea ja tarkka-aistinen peto. Se saalistaa pääsääntöisesti laumassa. Saatavuudesta riippuen suden saaliseläimiin lukeutuvat mm. jyrsijät, linnut, hirvieläimet, lampaat ja haaskat.
Suden lisääntyminen
Susi tulee sukukypsäksi kaksivuotiaana. Yleensä vain lauman johtajauros ja -naaras lisääntyvät. Pentuja syntyy yleensä 3–6. Kymmenenkin pennun poikueita esiintyy. Sudenpentujen kuolleisuus on korkea.
Suden elintavat
Sudet ovat hyvin sosiaalisia. Ne elävät 2–15 yksilön laumoissa. Lauma koostuu yleensä johtajaparista sekä näiden jälkeläisistä. Lauman jäsenten keskinäiset siteet ovat vahvat. Sudet liikkuvat ympäri vuorokauden, useimmiten kuitenkin pimeän tullen. Sudet kommunikoivat keskenään asennoin, elein, ilmein, hajumerkein sekä ulvomalla. Ne ulvovat muun muassa vartioidessaan reviiriään, kootessaan laumaansa tai lähtiessään saalistamaan.
Suden ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä Suomessa vuoden 1882 jälkeen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ihmisen ja suden yhteiselo olisi aina pelkkää ruusuilla tanssimista: sudet aiheuttavat vahinkoja esimerkiksi metsästyskoirille ja kotieläimille sekä porotaloudelle. Mielestämme susien aiheuttamien tappioiden oikeudenmukainen korvaaminen haittaa kärsineille on tärkeää.
Sudella, kuten kaikilla luontaisilla lajeillamme, on itseisarvo. Suurpedoilla on lisäksi merkittävä tehtävä ekosysteemien huipulla, sillä ne estävät muita nisäkäskantoja kasvamasta liian suuriksi. Samalla ne auttavat pitämään yllä saalislajien elinvoimaisuutta pyydystämällä heikkoja yksilöitä. Suurpedoista hyötyvät myös monet linnut ja pienemmät pedot, sillä ne syövät haaskoja. Esimerkiksi suden puuttuminen nykyisin käytännössä kokonaan Tunturi-Lapista on todennäköisesti osasyynä naalin ahdinkoon.
Suurpedot voivat tuoda myös taloudellista hyvinvointia muuttotappiosta kärsiville syrjäseuduille. Esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Koillismaalla suurpetojen tarkkailu- ja kuvauskojutoiminta on paikallisesti merkittävä elinkeino: toiminnan vuosittaisen liikevaihdon arvioidaan olevan yli 3 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus on noin 105 henkilötyövuotta.
Suden uhat
Susi on ravintoketjun yläpäässä, joten sillä ei ole luontaisia vihollisia. Ihminen on kuitenkin vainonnut sitä kautta aikojen. Erilaiset myytit ja tarinat ovat ruokkineet susivihaa. Suomessa susi rauhoitettiin 1973, mutta se on edelleen erittäin uhanalainen. Sen metsästäminen on luvanvaraista, mutta laillisen pyynnin lisäksi salametsästys on valitettavan yleistä.
Mitä WWF tekee suden suojelemiseksi?
Tavoitteenamme on, että suden suojelussa saavutetaan niin sanottu suotuisan suojelun taso. Se tarkoittaa, että lajin tulevaisuus on turvattu pitkällä aikavälillä eikä sen luontainen levinneisyysalue pienene. Tähän tavoitteeseen tähtäämme esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
-
Vaikutamme suden kannanhoidon linjauksiin
Otamme kantaa suden pyyntimääriin.
-
Vähennämme petovihaa
Osallistuimme EU-rahoitteiseen Eurolargecarnivores LIFE -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli vähentää suurpetoihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja sekä tarjosi sidosryhmille mahdollisuuksia keskustella ja jakaa kokemuksia.
-
Teemme susia ja muita suurpetoja tutuksi
Viestimme suurpedoista ja niiden elintavoista totuudenmukaisesti. Susi on vieraillut myös WWF:n Luontolivessä.
-
Ehkäisemme suden salametsästystä
Haluatko auttaa sutta?
Auta sutta lahjoituksella
Suomen tutkituista lajeista joka yhdeksäs on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Sinun tukesi on tärkeää Suomen uhanalaisten lajien sekä niiden elinympäristöjen suojelutyössä.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Suojele suomalaisia metsiä yrityslahjoituksella
Metsät tarjoavat elinympäristön yli puolelle Suomen lajeista. Metsät ovat myös tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa ja merkittävin luonnonvaramme. Lahjoittamalle työllemme yrityksesi on mukana suojelemassa metsiemme monimuotoisuutta.