Sinä päätät miten metsäsi voi

Suomalaisella metsäluonnolla ei mene niin hyvin kuin yleisesti uskotaan. Metsissämme elää 833 uhanalaista lajia – ja määrä kasvaa, jos metsienkäsittelyssä ei tapahdu muutosta. Hyvä uutinen on, että sinä voit suojella luontoa myös talousmetsässäsi.

Mitä tehdä?

Suomessa on yli 500 000 yksityistä metsänomistajaa. Tutkimusten mukaan iso osa heistä suhtautuu myönteisesti luontoarvojen turvaamiseen omissa metsissään. Usein ongelma kuitenkin on, etteivät metsänomistajan toiveet välity hakkuiden toteuttajalle.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi WWF ja metsäalan asiantuntijaorganisaatio Tapio ovat kehittäneet lomakkeen helpottamaan metsänomistajien ja metsäammattilaisten yhteistyötä. Hoitotahto-lomake kertoo metsäammattilaiselle ne periaatteet, joita metsänomistaja haluaa metsässään toteutettavan. Hoitotahdon voi liittää metsän hoitoa ja käsittelyä koskevaan sopimukseen, kuten puukauppa- tai metsäpalvelusopimukseen.

Täytä siis WWF:n ja Tapion Hoitotahto-lomake ja toimita se metsäammattilaisellesi. Se on sinulle helppo ja vaivaton tapa turvata metsäsi monimuotoisuus.

WWF:n metsänhoito-opas

Jos haluat syventää tietämystäsi ennen Hoitotahto-lomakkeen täyttämistä, tutustu WWF:n Metsänhoito-oppaan sisältöihin. Opas kaataa asiantuntijavoimin metsänhoitoon liittyviä myyttejä ja tarjoaa lisätietoa keinoista, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen onnistuu metsän käsittelyssä.

Voit tutustua oppaan sisältöihin alla olevien linkkien kautta tai ladata ohesta oppaan pdf-version.

Sekametsä

Sekametsät ovat metsiä, joissa yhtä hallitsevaa puulajia – yleensä mäntyä, kuusta tai koivua – on vähemmän kuin kolme neljännestä. Tällaisia sekametsiä on vain 14 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Luontaisesti sekametsiä olisi huomattavasti enemmän.

Monipuolisia hyötyjä usean puulajin sekametsästä »

Lahopuut

Luonnonmetsissä on aina ollut runsaasti kuolleita puita, noin neljännes koko puustosta. Lahopuu on tärkeää metsän elämän kirjolle, sillä metsälajeistamme neljännes, yhteensä noin 5 000 lajia, on riippuvaisia lahopuista. Lahopuusta riippuvaisia lajeja on lähes kaikissa eliöryhmissä.

Kuollut puu ylläpitää elämää »

Suot ja rannat

Puhdas vesi on tärkein luonnonvaramme. Suomessa vettä sataa maahan enemmän kuin sitä haihtuu. Metsät suodattavatkin valtavan määrän sadevettä vuosittain. Pohjoinen luonto ja sen eliöt ovat sopeutuneet lähes kaikkialla läsnä olevaan kosteuteen.

Vesi rikastuttaa metsäluontoa »

Vanhat puut

Vanhat puut ovat olennainen osa rikasta ja elinvoimaista metsäluontoa. Vanhetessaan puiden ominaisuudet muuttuvat ja niiden arvo toisten lajien elinympäristönä kasvaa.

Ylisukupolvista jatkuvuutta »

Pensaat ja varvut

Elinvoimainen varvusto ja alikasvos tuottavat runsaasti marjoja, ruokkivat riistaa ja ylläpitävät rikasta metsäluontoa. Liiallinen metsän pohjan siistiminen köyhdyttää luontoa – ja on lisäksi turhaa työtä.

Ravintoa ja suojaa maan tasalla »

Pellon ja pihapiirin reunat

Peltojen ja pihapiirien reunametsät ovat yleensä vanhoja hakamaita ja metsälaitumia. Laidunnuksen loputtua ne ovat metsittyneet, kasvaneet umpeen ja kuusettuneet. Tämä on johtanut perinneympäristöjen määrän romahtamiseen.

Avoimilta alueilta valoa ja lämpöä metsälajeille »

Lähde mukaan

Kustannukset ja hyödyt

Metsänhoito-oppaan toimet ovat hyväksi niin luonnon monimuotoisuudelle kuin metsänomistajallekin monella tavoin. Yleishyöty kaikissa toimissa on, että luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja näin myös luonnon terveysvaikutukset ovat vahvemmat.

Lue lisää

Kustannukset ja hyödyt

Metsänhoito-oppaan toimet ovat hyväksi niin luonnon monimuotoisuudelle kuin metsänomistajallekin monella tavoin. Yleishyöty kaikissa toimissa on, että luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja näin myös luonnon terveysvaikutukset ovat vahvemmat.

Mikä metsäluonnolla on hätänä?

Suomessa ei ole metsäkatoa ja metsät kasvavat vuosittain enemmän kuin niitä hakataan. Voimakkaat hakkuut ja laajamittaiset ojitukset ovat lisänneet metsien kasvua, mutta samalla ne ovat heikentäneet metsäluonnon tilaa. Puuta siis riittää, mutta luonto kärsii.

Lue lisää

Mikä metsäluonnolla on hätänä?

Suomessa ei ole metsäkatoa ja metsät kasvavat vuosittain enemmän kuin niitä hakataan. Voimakkaat hakkuut ja laajamittaiset ojitukset ovat lisänneet metsien kasvua, mutta samalla ne ovat heikentäneet metsäluonnon tilaa. Puuta siis riittää, mutta luonto kärsii.

Metsän jatkuva kasvatus

Jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuita. Se on vaihtoehto vuosikymmeniä vallinneelle yksipuoliselle metsänhoidolle, jolla on tähdätty puuntuotannon maksimointiin muiden hyötyjen ja arvojen kärsiessä. Vaihtoehtoja tarvitaan, sillä yksipuolinen metsänkäsittelyn malli on aiheuttanut metsäluonnon tilan rajun heikkenemisen.

Lue lisää

Metsän jatkuva kasvatus

Jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuita. Se on vaihtoehto vuosikymmeniä vallinneelle yksipuoliselle metsänhoidolle, jolla on tähdätty puuntuotannon maksimointiin muiden hyötyjen ja arvojen kärsiessä. Vaihtoehtoja tarvitaan, sillä yksipuolinen metsänkäsittelyn malli on aiheuttanut metsäluonnon tilan rajun heikkenemisen.

Miten kerron toiveistani metsäammattilaiselle

Jotta metsänhoidon tavoitteesi voivat toteutua, on oleellista, että kerrot niistä metsäsi hoitoon osallistuvalle ammattilaiselle. Asioinnissa voi käyttää Hoitotahto-lomaketta.

Lue lisää

Miten kerron toiveistani metsäammattilaiselle

Jotta metsänhoidon tavoitteesi voivat toteutua, on oleellista, että kerrot niistä metsäsi hoitoon osallistuvalle ammattilaiselle. Asioinnissa voi käyttää Hoitotahto-lomaketta.

Mistä löydän yritykset, joilta saa apua?

WWF:n tavoitteena on saada metsänomistajien lisäksi kaikki metsäammattilaiset mukaan luonnon monimuotoisuuden turvaavaan metsänhoitoon. Katso, mitkä yritykset ovat jo mukana.

Lue lisää

Mistä löydän yritykset, joilta saa apua?

WWF:n tavoitteena on saada metsänomistajien lisäksi kaikki metsäammattilaiset mukaan luonnon monimuotoisuuden turvaavaan metsänhoitoon. Katso, mitkä yritykset ovat jo mukana.