Suomalaiset kuluttivat jo oman osansa tämän vuoden luonnonvaroista
Tänään sunnuntaina 17. huhtikuuta on suomalaisten ylikulutuspäivä. Ylikulutuspäivänä luonnonvarojen kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja kyseisen vuoden aikana. Maailman ylikulutuspäivä on elokuussa, mutta jos kaikki maailman kansalaiset kuluttaisivat kuin suomalaiset, maailman ylikulutuspäivä olisi jo tänään.
Maailman ylikulutuspäivä on ajankohta, jona ihmisten luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Vuonna 2015 maailman ylikulutuspäivä oli 13. elokuuta. Ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta, ja myös tänä vuonna se on jälleen muutaman päivän edellisvuotta aiemmin. Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista siis nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin.
”Julkisen talouden osalta velaksi elämisen lopettaminen on muodostunut korkeimmaksi tavoitteeksi, mutta ekologisen velan annetaan kasvaa hallitsemattomasti. Velan maksajiksi joutuvat yltäkylläisten länsimaiden sijaan kehitysmaat, joihin olemme ulkoistaneet oman ylikulutuksemme seuraukset”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.
”Luonnon monimuotoisuus laskee matalan tulotason maissa huomattavasti nopeammin kuin rikkaammissa maissa. Luonnon antimet ovat usein ratkaisevan tärkeä osa köyhimpien ihmisten toimeentuloa”, Rohweder jatkaa.
Global Footprint Network laskee vuosittain maiden ekologiset jalanjäljet.
“On kuin eläisimme luottokortin varassa mutta tiedämme, ettemme voi maksaa luottokorttilaskua koskaan. Luottokortti toimii, mutta toivomme, ettei pankinjohtaja ota yhteyttä”, sanoo Global Footprint Networkin toiminnanjohtaja Mathis Wackernagel.
Päästöt ja lihantuotanto ylikulutuksen syinä – ratkaisut löytyvät arjesta
Suurin yksittäinen syy suomalaistenkin ylikulutukseen ovat energiantuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä tuotetaan nopeammin kuin mitä esimerkiksi metsät ehtivät niitä sitoa.
Toiseksi merkittävin tekijä kulutuksessamme on ruoka. Mihinkään muuhun ihmistoimintaan ei käytetä niin paljon tuottavaa maapinta-alaa kuin maatalouden viljelys- ja laidunmaihin. Maatalouskäytössä olevasta maasta noin 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon.
Tämä johtaa muuan muassa metsäkatoon maailman monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla alueilla. Myös suomalainen sika ja broileri ovat osa tätä ketjua, sillä niille syötettävä rehu sisältää soijaa, jota viljellään usein kestämättömästi sademetsiin raivatuilla alueilla. Luonnonvarojen kulutuksemme on vähennyttävä merkittävästi, jotta monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä. Tämä on myös välttämätöntä, jotta maatalousmaa riittää maailman kasvavan väestön ruokkimiseksi.
”Oma kulutustaan voi vähentää helposti valitsemalla lautaselleen useammin kasviksia ja kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa ja siten vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan”, Rohweder vinkkaa.
Muita arjessa helposti toteutettavia keinoja ylikulutuksen pienentämiseen ovat ruokahävikin pitäminen mahdollisimman pienenä sekä ympäristösertifioitujen tuotteiden suosiminen.
Lisätietoja:
pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, puh. 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi
ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF Suomi, puh. 040 595 9002, jussi.nikula@wwf.fi
toiminnanjohtaja Mathis Wackernagel, Ph.D., Global Footprint Network, puh. +1-510-839-8879 x 305 (-0800 GMT), mathis.wackernagel@footprintnetwork.org, www.footprintnetwork.org
Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen ylläpitämä verkkosivusto (englanniksi): www.overshootday.org
WWF:n ruokaopas avuksi ympäristöystävällisiin ruokavalintoihin: wwf.fi/ruokaopas
WWF:n kalaopas kestäviin kalavalintoihin: wwf.fi/kalaopas
Lue lisää ylikulutuksen vaikutuksista ja WWF:n ratkaisuista: wwf.fi/ylikulutus