Hallitus murentaa biotalouden kestävyydeltä pohjaa
Biotalous ei ole kestävällä pohjalla, ja lisääntyvät hakkuut ja samanaikaisesti vähenevät panostukset metsien suojeluun vähentävät biotalouden kestävyyttä entisestään. Metsäluonnon suojeluun suunnattavien varojen, kuten Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn rahoituksen vähentäminen, murentaa pahasti myös biotalouden yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.
METSOn tavoitteena on suojella 96 000 hehtaaria luonnoltaan arvokkaita metsäkohteita vuoteen 2025 mennessä. Vain puolet tavoitteesta on saavutettu. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot -momentin rahoitus pudotettiin tänä vuonna noin 48 miljoonasta 18 miljoonaan, ja nyt budjettiesityksessä esitetään samalla riittämättömällä tasolla pysymistä. Jotta METSO etenisi, tulisi palata takaisin 48 miljoonan tasolle.
”METSO-tavoite karkaa käsistä, jos sille ei anneta tarvittavia resursseja. Metsäluonnon monimuotoisuus on jo pitkään heikentynyt ja suunniteltu hakkuiden lisäys heikentää metsäluontoa entisestään. Esimerkiksi aiemmin yleiset hömö- ja töyhtötiaisen kannat ovat romahtaneet 2000-luvulla ja ne ovat nyt uhanalaisia”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Suojelujohtaja Luukkosen mukaan kestävästä metsätaloudesta puhutaan yhä yleisesti hyvin suppeassa merkityksessä. Sillä tarkoitetaan vain puuntuotantoa.
”Se että vuosittain hakataan vähemmän kuin metsät kasvavat, ei takaa sitä, että puuntuotanto olisi ekologisesti kestävää. Vaikka puuta riittää, muu metsäluonto kärsii voimakkaista hakkuista. Nykyisillä hakkuumäärillä suomalaisen metsätalouden ekologista kestävyyttä voitaisiin merkittävästi lisätä, mutta se vaatii enemmän suojelualueita ja parempia metsätalouden käytäntöjä, kuten metsien FSC-sertifiointia.”
Jo päätettyjen metsiensuojelutavoitteiden romuttaminen murentaa biotalouden yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Kansalaisten mielestä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tutkitusti tärkein asia metsiä koskevassa päätöksenteossa. WWF:n keväällä 2016 tekemän selvityksen mukaan suomalaisista valtaosa, 89 prosenttia, pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista tärkeämpänä kuin hakkuiden lisäystä.
Myös vapaaehtoisuuteen perustuvalla METSO-ohjelmalla on laajojen sidosryhmien tuki. Tänä keväänä 19 merkittävää metsä- ja ympäristöalan toimijaa vetosi METSOn riittävän rahoituksen puolesta. Allekirjoittajien joukossa olivat muun muassa Metsäteollisuus ry., MTK, Energiateollisuus ry., Kuntaliitto sekä useat metsäteollisuusyritykset ja ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt.
Luonnonsuojelurahat häviävän pienet
WWF muistuttaa myös, että luonnonsuojeluun käytettävät budjettivarat ovat häviävän pienet verrattuna energiasektorin haitallisiin verotukiin. Esimerkiksi energiaintensiivinen teollisuus saa satojen miljoonien verotuet, jotka valtiontalouden tarkastusviraston (VATT) tuoreen tutkimuksen mukaan eivät kuitenkaan ole parantaneet energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä. VATT:n mukaan valtio menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja saamatta rahoille vastinetta.
” Näiden havaintojen perusteella energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukset voitaisiin poistaa vaikuttamatta yritysten kilpailukykyyn”, VATT:n tutkimuksessa todetaan.
Lisätiedot:
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, puh. 040 585 0020