WWF:n uusi livekamera seuraa jopa 200-vuotiaiksi eläviä ja helmiä tuottavia simpukoita – ”En osaa kuvitella tätä hitaampaa viihdettä”

WWF:n Luontoliven suora lähetys seuraa erittäin uhanalaisia raakkuja eli jokihelmisimpukoita. Luvassa on uskomattoman hidasta toimintaa ja sitä seuraaville mielenrauhaa.

 

Jopa 200-vuotiaaksi elävä raakku eli jokihelmisimpukka on Suomen pitkäikäisin eläin. WWF:n Luontolivessä seurattavat simpukat ovat saattaneet olla elossa jo ensimmäisen maailmansodan aikaan.

”Luvassa on uskomattoman hidasta, rauhoittavaa ja kaunista kuvaa simpukoista ja niiden elinympäristöstä. Toimintaa tuskin on luvassa. En osaa kuvitella tätä hitaampaa ja rentouttavampaa viihdettä”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.

Raakku on vanha myös luonnonhistorian mittakaavassa – laji oli olemassa jo yli sata miljoonaa vuotta sitten, kun maapalloa kansoittivat dinosaurukset.

”On hurjaa ajatella, että laji, joka on ollut olemassa miljoonia vuosia, on muuttunut ihmisen toiminnan takia uhanalaiseksi silmänräpäyksessä”, Luukkonen sanoo.

Suomessa raakku oli hyvin runsaslukuinen vielä sata vuotta sitten. Lajista oltiin tuolloin huomattavasti kiinnostuneempia kuin nykyään, ja siihen oli taloudellinen syy: jokihelmisimpukka tuottaa nimensä mukaisesti helmiä, joita pidettiin suuressa arvossa.

Raakkua uhkaavaan sukupuuttoon havahduttiin vihdoin 1955, jolloin laji rauhoitettiin Suomessa. Raakkukanta ei kuitenkaan elpynyt, sillä helmestys ei ollut sen ainoa uhka. Nykyään raakkua uhkaa etenkin sen elinympäristöjen, eli jokien ja purojen, kunnon heikentyminen. Muun muassa jokien patoaminen on kohtalokasta simpukoille, jotka ovat lisääntymisessään riippuvaisia paikallisista ja elinvoimaisista lohi- tai taimenkannoista. Raakun toukat kiinnittyvät aluksi kalan kiduksiin ja pudottautuvat ensimmäisen talven jälkeen joen hiekkapohjalle. Lohikalat ovat hävinneet patojen takia. Lisäksi jokien liettyminen voi haudata poikasia.

”Autamme raakkua tukemalla tutkimusta, edistämällä patojen poistoja, jokien ja purojen kunnostuksia ja vedenlaatua parantavia toimenpiteitä”, Luukkonen sanoo.

WWF toteuttaa raakkukameran Metsähallituksen Luontopalvelujen käynnistämän SALMUS-projektin kanssa.

”Projektissa edistämme yhtistyökumppaniemme kanssa raakun suojelutyötä lajin esiintymiä kartoittamalla, uusia suojelumenetelmiä kehittämällä sekä hyvinvoivien virtavesien yleistä merkitystä korostamalla”, projektin vetäjä Heikki Erkinaro sanoo.

Kamera on osa WWF:n Luontoliveä

Raakkukamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä Luontolivessä seurataan raakkujen lisäksi sääksien elämää. Aiemmin kamerat ovat taltioineet muun muassa saimaannorpan, ahman, kyyn, metsälintujen, metsäpeuran, liito-oravan ja järvilohen elämää. Lähetyksiä on katsottu yhteensä noin yhdeksän miljoonaa kertaa.

WWF on toteuttanut raakkukameran yhdessä Metsähallituksen johtaman SALMUS-projektin kanssa. Kameran teknisestä toteutuksesta vastaavat Janne Neuvonen ja Pukki Visuals. Vedenalaiskamera on hankittu osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaa Vauhtia vaellukseen -hanketta, jonka omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle.

Kuva- ja haastattelupyynnöt:

WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze, 040 840 8500, [email protected]

Salmus-projektin projektipäällikkö Heikki Erkinaro, 040 4845578, [email protected], www.metsa.fi/salmus