Itämeren rehevöityminen kuriin kilpailulla – jaossa 10 000 euroa ja Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän titteli
WWF etsii jälleen Suomen Itämeri-ystävällisintä maatilaa osana kansainvälistä viljelijäkilpailua. Kilpailun tarkoituksena on saada Itämeren ravinnekuormaa pienentävät viljelymenetelmät yleistymään ja antaa tunnustusta edelläkävijöinä toimiville viljelijöille. Rehevöityminen on Itämeren suurin uhka ja näkyy esimerkiksi lisääntyneinä sinileväkukintoina.
Palkinnon avulla halutaan antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä. Samalla lisätään tietoa ympäristöystävällisestä viljelystä ja levitetään hyviksi havaittuja käytäntöjä koko Itämeren alueelle.
Yhdeksättä kertaa järjestettävään viljelijäkilpailuun osallistuvat kaikki Itämeren yhdeksän rantavaltiota sekä Ukraina ja Valko-Venäjä. Nyt alkavassa ensimmäisessä vaiheessa kustakin maasta valitaan kansalliset voittajat, jotka saavat 1 000 euron palkinnon. Kansallisten voittajien joukosta valitaan syksyllä koko Itämeren alueen ympäristöystävällisin viljelijä, joka palkitaan 10 000 eurolla. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on mukana kansallisen kilpailun tuomaristossa.
Ilmastonmuutos lisää ravinnekuormitusta
”Vesienhallinta korostuu yhä enemmän Itämeren suojelussa. Tulvivat pellot ja eroosioherkät jokiuomat aiheuttavat suurta ravinnekuormaa, joka kulkeutuu jokia myöten edelleen Itämereen. Kulunut sateinen ja leuto talvi on hyvä esimerkki siitä, millaisia haasteita ilmastonmuutos asettaa ravinnekuormien hillitsemiselle”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Kulunut sateinen ja leuto talvi on hyvä esimerkki siitä, millaisia haasteita ilmastonmuutos asettaa ravinnekuormien hillitsemiselle.
Kulunut sateinen ja leuto talvi on hyvä esimerkki siitä, millaisia haasteita ilmastonmuutos asettaa ravinnekuormien hillitsemiselle.
Maatalouden vesiensuojelu lähtee liikkeelle peltojen hyvästä kasvukunnosta, jolloin kasvit pystyvät hyödyntämään mahdollisimman hyvin niille annetut ravinteet.
”Maan vesitaloudesta ja rakenteesta huolehtiminen, tasapainoinen kasvinravitsemus sekä maan pitäminen kasvipeitteisenä suurimman osan vuotta vähentävät merkittävästi vesistökuormitusriskiä”, toteaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Rakkolevällä rehevöitymisen kimppuun
Viime vuonna Suomen-osakilpailun voitti Ahvenanmaalla sijaitseva Hammaruddan tila. Viljelijäpariskunta Tage ja Ulla Erikssonin havahtuivat Itämeren suojeluun jo 1990-luvulla, sillä heidän karjansa laiduntaa vapaana merenrannassa ja juo toisinaan merivettä.
”Kun näkee rannoillaan vuosi vuodelta enemmän sinilevää, haluaa tehdä kaikkensa sen vähentämiseksi”, Tage Eriksson kertoi voittonsa jälkeen WWF:lle.
Vuoden 2019 kansalliset voittajat Tage ja Ulla Eriksson.
Nykyään lähes kaikki tilan valumavedet virtaavat maa-aineista pidättävien sedimentointialtaiden ja monivaikutteisten kosteikoiden kautta. Raati vaikuttui myös voittajapariskunnan innovatiivisuudesta, sillä vesiensuojelun lisäksi tilalla on keksitty käyttää rakkolevää maanparannusaineena ja ravinnelähteenä pelloilla.
Kilpailun valintakriteerit, hakulomake ja lisätiedot löytyvät osoitteesta wwf.fi/viljelijapalkinto. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on sunnuntai 12.4. Kansalliset voittajat julkistetaan kesäkuun alussa, ja koko kilpailun voittaja valitaan syksyllä.
Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta
Itämeri on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille, koska se on matala sisämeri. Sinilevän määrä lisääntyy ja eläin- ja kasvilajit kärsivät ilmaston lämmetessä.
Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.
Auta Itämeri-kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.