Saimaannorpan pesintä on vaarassa: ”Etelä-Saimaalla tämä talvi on menetetty”
Saimaannorpan poikaset eli kuutit syntyvät helmi-maaliskuun taitteessa. Lumi ja jää ovat äärimmäisen tärkeitä niiden selviytymisen kannalta. Etenkin Etelä-Saimaalla lumi- ja jäätilanne on surkea.
Saimaannorppa synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa pesään. Pesä tarjoaa kuuteille turvaa petoja, kylmyyttä ja häirintää vastaan. Ilman pesän tarjoamaa suojaa jopa puolet kuuteista on vaarassa kuolla.
Viime vuosina kuuttien avuksi on kolattu Metsähallituksen johdolla niin sanottuja apukinoksia. WWF on vastannut kinosten tekemisestä Saimaan eteläosissa, Puumalasta Lappeenrannan seudulle asti. Tänä vuonna poikkeuksellisen huono lumi- ja jäätilanne on asettanut kuitenkin rajoituksia kinosten kolaamiselle. Saimaan keskiosissa eli Savonlinnan seudulla kinoksia on päästy tekemään jonkin verran, mutta WWF:n vastuualueilla tilanne on äärimmäisen huolestuttava.
WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen kävi eilen kokeilemassa jään kestävyyttä Taipalsaaren edustalla sijaitsevalla Ilkonselällä. Jään paksuus oli kolme senttimetriä.
”Pari metriä uskalsin jäälle astella. Ei se pilkkimiestä olisi kestänyt, kolaamisesta puhumattakaan”, Marttinen sanoo.
Kaikkien saimaannorpan suojelemiseksi tehtävien apukinosten tulee olla valmiina 23. helmikuuta mennessä. Tämän jälkeen norpille pitää suoda pesimärauha riippumatta siitä, onko niillä lumikinoksen suojaa tai ei.
”Seuraaviin kahteen viikkoon sää ei näytä kylmenevän merkittävästi. Valitettavasti näyttää siltä, että täällä eteläisellä Saimaalla talvi on menetetty.”
Pientä toivoa tarjoaa se, että lumi- ja jäätilanne vaihtelee paljon alueittain. WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki lähtee tänään torstaina Puumalaan selvittämään, onko kinosten tekeminen mahdollista.
”Toivottavasti tilanne näyttää paremmalta kuin hieman etelämpänä Lappeenrannan seudulla. Teemme norpille apukinoksia Lietvedellä ja Luonterilla, jos vain voimme”, Niinimäki sanoo.
Apua keinopesistä?
Ilmastonmuutos on saimaannorpan suurimpia uhkia. Metsähallitus ja WWF:nkin tukemat Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat ovat selvittäneet jo useiden vuosien ajan, hyväksyvätkö saimaannorpat ihmisten tekemiä rakennelmia synnytyspesikseen. Vuonna 2018 tutkimuksessa tehtiin läpimurto, kun norppanaaras synnytti terveen kuutin ponttoneiden varassa kelluvaan ja pohjaan ankkuroituun keinopesään. Saimaannorpan keinopesät ovat prototyyppejä, joita kehitetään ja testataan.
Tänä talvena Saimaalle testiin tulee vajaat kymmenkunta keinopesää eri materiaaleista. Myös WWF on vienyt Etelä-Saimaalle yhden keinopesän.
”Keinopesistä voi olla konkreettista apua tulevaisuudessa, mutta ehdottomasti tärkeintä on hillitä ilmastonmuutosta”, Teemu Niinimäki sanoo.
Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää
Jos erittäin uhanalainen saimaannorppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.