Luontoliven Kalakamerassa seurataan tänä vuonna uhanalaisen meritaimenen kutua Lapväärtinjoella
WWF:n Luontolive-lähetyksessä sukelletaan tänä syksynä uhanalaisten meritaimenten maailmaan. Taimenen kutu alkaa loka-marraskuussa vesien viiletessä, joten joessa on pian odotettavissa kuhinaa.
Lohta muistuttava hopeanhohtoinen meritaimen viettää suurimman osan vuodesta meressä keräten ravintoa. Syksyisin se palaa sisämaan jokiin ja puroihin kutemaan.
”Uhanalaisen meritaimenen kanta on lähtenyt elpymään Lapväärtinjoen vesistössä kunnostusten ja meritaimenen tiukentuneen suojelun ansiosta, ja pääsemme nyt toivottavasti seuraamaan sen kutua lähietäisyydeltä”, WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen kertoo.
Kamerassa tullaan luultavasti näkemään ensimmäiseksi koirastaimenia, sillä ne saapuvat lisääntymisalueille ensimmäisenä vallatakseen parhaat kutupaikat itselleen. Kilpailu reviireistä on kovaa, ja pientä nahisteluakin saatetaan koiraiden välillä nähdä.
Naaraat saapuvat kutupaikoille vasta koiraiden jälkeen. Emotaimen laskee mätimunansa soraikkoon kaivamaansa kuoppaan ja peittää koiraan hedelmöittämän mädin soran sisään. Mäti kypsyy soraikon sisällä talven aikana ja poikaset kuoriutuvat keväällä.
Meritaimenten lisäksi lokakuun loppuun kestävässä lähetyksessä tullaan näkemään myös muita joen asukkeja. Aiempina vuosina kalakameran sijaitessa Etelä-Karjalan Hiitolanjoella kuvaan on uinut muun muassa haukia, ahvenia, töröjä, turpia, seipejä ja jopa saukko.
Meritaimenen vaellus on vaaroja täynnä
Meritaimen on erittäin uhanalainen lohikala. Kalakameraa tähdittävät Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan Lapväärtinjokeen nousevat taimenet muodostavat Selkämeren ainoan alkuperäisen meritaimenen luonnonkannan.
Luonnonvarainen meritaimen on nykyään rauhoitettu kalastukselta koko merialueellamme, mutta niitä päätyy edelleen sivusaaliiksi verkkokalastuksessa. Jokivarrella taimenen kalastusta ei ole rajoitettu, ja kaloilla voikin olla melkoinen työ navigoida kutupaikoille ohi kalastajien vapojen.
Lapväärtinjoen vesistöalueen eri osissa on yhteensä kymmenen patoa tai osittaista vaellusestettä, joista neljässä on voimalaitos. Joella on viime vuosina purettu joitain vaellusesteitä, ja tämä on avannut lisää kutualueita meritaimenelle. Kutu onkin monissa paikoissa onnistunut kohtalaisesti, mutta alempien osuuksien padot vaikuttavat edelleen kalojen liikkumiseen.
Kalakamera on osa WWF:n Luontolive-palvelua
Kalakamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa voi katsoa suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Luontolivessä on seurattu tänä vuonna muun muassa saimaannorppia, rupiliskoja, sääksiä ja kyykäärmeitä. Luontolive on kerännyt tänä vuonna yhteensä yli 2 900 000 katselukertaa.
Kalakamera toteutetaan osana Vauhtia vaellukseen -hanketta. Lähes puolen miljoonan euron hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle. Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye, Pukki Visuals ja WWF.
Katso kaloja suorassa lähetyksessä
Kurkista kanssamme vedenalaiseen maailmaan.