Näin helppoa on syödä ympäristöystävällisesti – tutustu planetaariseen ruokavalioon

Kestämätön ruuantuotanto on suurin yksittäinen syy siihen, että planeettamme rajat tulevat vastaan. Planetaarinen ruokavalio kertoo, miten meidän tulee syödä, jotta pysymme terveinä, vähennämme ympäristövaikutuksia ja jotta ruokaa riittää kasvavalle väestölle myös tulevaisuudessa. 

Planetaarisen ruokavalion on kehittänyt eri alojen asiantuntijoista koostuva kansainvälinen EAT-Lancet-tutkijaryhmä, ja sitä tarjotaan ratkaisuksi kestämättömän ruuantuotannon ja -kulutuksen ongelmiin. Jos emme muuta merkittävästi tapaamme tuottaa ja kuluttaa ruokaa, maapallon tulevaisuuden kannalta elintärkeitä Pariisin ilmastosopimuksen tai YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa. 

Planetaarisen ruokavalion rakennuspalikat

Planetaarisessa ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee. Tärkeää on kiinnittää huomiota eri ruoka-aineiden, kuten kasvisten, lihan ja kalan määrään ja laatuun kuin siihen, että esimerkiksi lihasta tai maitotuotteista olisi luovuttava kokonaan. Lue alta vinkit ympäristöystävällisemmän ruokavalion kokoamiseen. 

1 Kasvata kasvisten määrää ja ota kasviproteiinit mukaan ruokavalioon

Mitä?

Planetaarista ruokavaliota noudattavan lautasen tulisi täyttyä puoliksi kasviksista ja toisen puolen koostua kasviproteiineista ja kokojyväviljasta tai perunasta. Kasviproteiinit ovat lihaa ekologisempi valinta. Esimerkiksi härkäpavut, herneet ja soijapohjaiset tuotteet, kuten tofu, ovat loistavia vaihtoehtoja. 

Kasviksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja kannattaa käyttää monipuolisesti. Tuoretuotteiden ohella voi hyödyntää myös esimerkiksi kuivattuja sieniä, marjarouheita, pakastemarjoja ja -vihanneksia, säilykkeitä tai muita vastaavia tuotteita. 

Miksi?

Kasvisten ympäristövaikutus on lähes poikkeuksetta pienempi kuin eläinperäisten tuotteiden. Lisäämällä ruokavalioon kasviksia, hedelmiä ja marjoja eläinperäisten tuotteiden kulutus voi vähentyä melkein huomaamatta. 

Kasvipainotteinen ruokavalio on myös terveellinen. Kasvirasvat ovat pääosin hyviä ja kasviksista saa myös vitamiineja. Kasviksien kuitupitoisuus taas tekee suolistolle hyvää – lihassa kuitua ei ole lainkaan. 

Muistisääntö: Syö joka päivä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Nauti päivittäin monipuolisesti kasviproteiinia. 

2 Vähennä lihan syöntiä

Mitä?

Tehokkain tapa muokata ruokavaliota ympäristöystävällisempään ja terveellisempään suuntaan on lihan vähentäminen lautaselta. 

Lihan kokonaismäärä suomalaisten ruokavaliossa on edelleen turhan korkea. Suomalaiset miehet kuluttavat punaista lihaa noin seitsemän kertaa ja naiset lähes neljä kertaa niin paljon kuin EAT-Lancet suosittelee. 

Lihasta ei tarvitse kuitenkaan luopua kokonaan. Ympäristön kannalta lihaa on vastuullista syödä korkeintaan muutaman kerran viikossa. 

Miksi?

Varsinkin naudanlihantuotanto kuormittaa ilmastoa, sillä nautojen märehdintä aiheuttaa ilmastolle erityisen haitallista metaania. 

Siat ja broilerit syövät rehua, kuten viljaa ja palkokasveja, joka voitaisiin hyödyntää myös ihmisravinnoksi. Vaikka sian- ja siipikarjanlihan ilmastovaikutus on nautaa selvästi pienempi, on myös näiden lihojen tuotannolla paljon haitallisia ympäristövaikutuksia ja niitä pitäisi syödä Suomessa nykyistä selvästi vähemmän. 

Muistisääntö: Lihaa korkeintaan muutaman kerran viikossa. 

3 Kasvipohjaisia vaihtoehtoja maitotuotteiden ja munien tilalle

Mitä?

Varsinkin juuston kulutus on viime vuosina kasvanut. Sitä tulee helposti syöneeksi huomaamattaankin erilaisten aterioiden mukana. Ilmaston näkökulmasta lihaa ei kannata vaihtaa juustoon, vaan lautaselle kannattaa valita kokonaan muita vaihtoehtoja. Juustoa olisikin hyvä pitää päivittäisen käytön sijaan luksustuotteena, joka kruunaa juhlapöydän. 

Kananmunien ilmastovaikutus on suhteellisen pieni, mutta silti yleensä suurempi kuin kasviperäisten tuotteiden. Jos käytät runsaasti kananmunia, vähennä kulutusta. 

Miksi?

Noin viidesosa suomalaisten ruokavalion ilmastovaikutuksista muodostuu maitotuotteista. Ruokavalion ympäristökuormitus laskee, kun korvaat edes osan maitotuotteista, kuten jogurtista, rahkasta ja ruokakermasta, kasvipohjaisilla tuotteilla. 

Huomioi kuitenkin, että niin sanotut vegaaniset juustot voivat sisältää runsaasti terveydelle haitallista rasvaa, sillä niissä käytetään usein palmu- tai kookosöljyä. Tutustu siis pakkausmerkintöihin ennen ostopäätöstä. Hyviä vaihtoehtoja juustoille ovat erilaiset kasvitahnat, kuten hummus. 

Muistisääntö: Maitotuotteita ja munia harkiten. 

4 Enemmän kalaa lähivesistöistä

Mitä?

Planetaarisen ruokavalion suositusten mukaan kalaa tulisi syödä 1–2 annosta viikossa. Monen kotimaisen kalalajin kanta on kuitenkin kestävällä tasolla ja hiilijalanjälki niin pieni, että kalaa voi Suomessa syödä suosituksia enemmän, ja silti noudattaa planetaarisen ruokavalion periaatteita. 

Tärkeintä on, että lautaselle päätyy kestävästi kalastettua tai kasvatettua lähivesien kalaa. Hyviä kalavalintoja ovat esimerkiksi silakka, ahven, muikku ja hauki. 

Miksi?

Tällä hetkellä suomalaisten syödyin kala on Norjassa kasvatettu lohi. Kasvatetun lohen ilmastovaikutukset ovat moninkertaiset villiin pyydettyyn kalaan nähden ja jopa suuremmat kuin siipikarjalla. 

Norjalaisen lohen sijaan kannattaa suosia erityisesti kotimaisia vastuullisia villikaloja, sillä niiden ilmastovaikutukset ovat pienet. Lisäksi esimerkiksi särkikalojen kalastus poistaa vesistöistä haitallisia ravinteita. Uhanalaiset lajit ja luontoa vahingoittavilla menetelmillä pyydystetyt merenelävät kannattaa jättää kokonaan hankkimatta. 

Tutustu WWF:n Kalaoppaaseen, ja tiedät mitä kalalajeja kannattaa suosia ja mitä välttää. 

Muistisääntö: Lähivesien kalaa pari kertaa viikossa. Ota ostoksille avuksi WWF:n kalaopas.