Luonnonmetsät suojeluun, kulutus puoliksi ja panostusta kasvipohjaiseen ruokaan – nämä päätökset tarvitaan luontokadon pysäyttämiseksi

1. Maailman luonto elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä

Joulukuussa Kanadassa järjestettävissä YK:n luontoneuvotteluissa mitataan valtioiden halua sitoutua luontokadon torjuntaan. Neuvotteluissa on sovittava, että 30 prosenttia maa-, vesi- ja merialueista suojellaan ja rappeutuneet ekosysteemit ennallistetaan vuoteen 2030 mennessä. Päätös on merkittävä villieläimille ja muille lajeille, sillä elinympäristöjen häviäminen ja pirstaloituminen ovat merkittävä syy niiden ahdinkoon. 

Suojelualueiden lisäksi on tehtävä päätös kulutuksen ja tuotannon jalanjäljen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Luonnonvarojen ylikulutus on sekä luontokadon että ilmastokriisin juurisyy. Esimerkiksi ilmastoa lämmittävien fossiilisten polttoaineiden käyttö, luonnonympäristöjen raivaaminen tuotannon alta ja ylikalastus aiheuttavat luonnon köyhtymistä. Nykyisellä kulutuksen tasolla ihmiskunta tarvitsisi yhden maapallon sijaan 1,75 maapalloa. 

2. Vanhat ja luonnontilaiset valtion metsät on suojeltava

Merkittävin tapa, jolla voimme torjua luontokatoa Suomessa on vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojeleminen. Yli puolet lajeistamme elää metsissä: ainutlaatuiset nisäkkäät, linnut, hyönteiset, kasvit ja sienet. Metsillämme ei kuitenkaan mene hyvin. Luonnontilaisia metsiä on jäljellä enää murto-osa, ja metsissämme elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia. Määrä kasvaa edelleen, jos metsiä ei suojella. 

Yksinkertaisin askel suomalaisen metsäluonnon pelastamiseksi on valtion mailla sijaitsevien vanhojen ja luonnontilaisten metsien asettaminen hakkuukieltoon. Näiden metsien suojelusta tulisi tehdä päätös vielä nykyisen hallituskauden aikana.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

3. Rahoitusta luontopohjaisille ratkaisuille

Maailman maiden johtajat kokoontuvat marraskuun alussa Egyptiin YK:n ilmastokokoukseen.  Ilmastonmuutoksen hillitseminen on äärimmäisen tärkeää luontokadon pysäyttämiseksi, sillä ilmaston muuttuminen nopeaa tahtia uhkaa myös luonnon monimuotoisuutta. 

Luonnon kykyä sopeutua tulevaisuuden ilmastoon voidaan tukea luontopohjaisten ratkaisujen avulla. Esimerkiksi viljelemällä ruokakasveja puiden seassa ehkäistään eroosiota ja kaupunkikosteikkojen avulla vähennetään tulvien haittoja infrastruktuurille. Samalla ehkäistään luontokatoa, tarjotaan elinympäristöjä ja ravintoa useille lajeille, sekä luodaan hyvinvointia paikallisille yhteisöille.  

Ilmastokokouksessa tulee korostaa luontopohjaisten ratkaisujen merkitystä, ja entistä suurempi osa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnatusta rahoituksesta pitäisi kohdistaa luontopohjaisiin ratkaisuihin. 

4. Vesilain päivityksellä apua uhanalaisille vaelluskaloille

Living Planet -raportti osoittaa, että erityisesti makean veden lajeilla menee huonosti: niiden populaatiot ovat maailmanlaajuisesti pienentyneet keskimäärin 83 prosenttia vuodesta 1970. Suomessa virtavesien patoaminen on johtanut vaelluskalojen uhanalaistumiseen, kun niiden lisääntymisalueet ovat patoamisen seurauksena tuhoutuneet tai kulku niille estetty. 

Uhanalaisten vaelluskalojen auttamiseksi tänä syksynä käynnistetty vesilain päivitys tulisi pikimmiten saada valmiiksi. Tällä hetkellä Suomessa on yhä yli 500 patorakennelmaa, joilla ei ole lain mukaan velvollisuutta esimerkiksi järjestää kaloille esteetöntä kulkua padon ohi, koska niiden vesitalousluvat on laadittu jopa satoja vuosia sitten. Nykyinen vesilaki ei mahdollista kaloja suojelevien velvoitteiden lisäämistä patojen vesitalouslupaan jälkikäteen, jos ne sieltä puuttuvat. 

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

5. Panostusta kotimaiseen kasvipohjaiseen ruuantuotantoon

Maatalous ja ruuantuotanto ovat maailmanlaajuisesti suurimpia syitä metsäkatoon ja luonnon köyhtymiseen. Erityisesti eläintuotannolla on haitallisia vaikutuksia ympäristölle: eläinten rehun viljely vaatii valtavia määriä maa-alaa, ja eläintuotannossa syntyvät päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta.  

Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen on keskeinen keino torjua sekä luontokatoa että ilmastonmuutosta. Sen lisäksi, että kannustetaan yksilöitä syömään kasvipainotteisesti, tulisi kotimaista ruuantuotantoa ohjata poliittisesti. Tulevalla hallituskaudella tulisi investoida merkittävästi kasvipohjaiseen ruuantuotantoon, kuten kasviproteiinin viljelyyn, tuotekehitykseen ja elintarvikeosaamiseen.  

Kasvipohjaiseen ruokaan investoimisen lisäksi eläinperäisten tuotteiden käyttö tulisi puolittaa julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa, kuten esimerkiksi kouluruokailussa. 

6. Luonnonsuojelu politiikan keskiöön

Suomi on EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti sitoutunut pysäyttämään luonnon köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä. Kahdeksan vuotta on lyhyt aika, ja tavoitteeseen päästäksemme seuraavalla hallituskaudella on panostettava merkittävästi luontotoimiin. Seuraavan hallituksen tuleekin linjata hallitusohjelmassaan, että BKT:sta käytetään vuosittain prosentti luonnon monimuotoisuutta edistäviin toimiin. 

Keväällä 2023 järjestettävät eduskuntavaalit ovat tärkeä mahdollisuus vaikuttaa luonnon puolesta. Oma ääni kannattaa antaa sellaiselle ehdokkaalle, joka on valmis torjumaan luontokatoa.