Maailman ensimmäiset öljyntorjuntajoukot ovat aina valmiina auttamaan
Perjantaina 30.5.2014 WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sai puhelun, jota oli pitkään pelätty. Raahessa oli tapahtunut vakava öljyonnettomuus. Rautaruukin tehtaalta oli valunut maahan noin 13 tonnia öljyä.
Noin 5 tonnia öljyä pääsi mereen ja kulkeutui viidelle lähialueen saarelle. Erityinen huoli koski Selkämatalan saarta, joka oli lintujen tärkeä pesimisalue. Pelastuslaitoksen johtamaan puhdistustyöhön osallistui WWF:n öljyntorjuntajoukko, jonka organisoi paikalle WWF:n kenttäkoordinaattori Teemu Niinimäki. WWF:n vapaaehtoiset työskentelivät alueella viikon ajan keräten satoja tonneja erilaista öljyyntynyttä jätettä.
Öljyonnettomuuksien uhka oli kasvanut Itämerellä erityisesti 1990-luvulta lähtien kasvaneen öljytankkeriliikenteen vuoksi. 2000-luvun alussa WWF Suomi alkoi valmistella keinoja öljytuhojen vahinkojen korjaamiseksi, ja vuonna 2003 se perusti vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot.
Joukot olivat maailman ensimmäiset. Niihin on voinut liittyä kuka tahansa 18–69-vuotias perusterve henkilö. Innostus oli suurta alusta lähtien ja vuoden 2003 loppuun mennessä joukkoihin oli ilmoittautunut jo 1 700 henkilöä. WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot kuuluvat vapaaehtoiseen pelastuspalveluun (Vapepa) ja toimivat viranomaisten apuna öljyvahingon jälkien korjaamisessa.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)
Suojelujohtaja Jari Luukkonen osallistui Raahen öljyonnettomuuden jälkien siivoamiseen.
Öljyyntynyt lintu Raahessa vuonna 2014.
Öljyvahingot uhkaavat Itämerta ja myös esimerkiksi Saimaan vesistöä. Kun öljyvahinko tapahtuu, WWF haluaa toimia nopeasti viranomaisten apuna. Silloin paikalle hälytetään vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot.
WWF:n aloittamassa koulutuksessa erotettiin toisistaan rantojen puhdistus ja öljyyntyneiden eläinten hoito. Koulutustapahtumia on järjestetty vuosittain ja öljyntorjunnan peruskurssin on voinut suorittaa kotisohvalta verkko-opetuksena. Peruskurssin ohella WWF on järjestänyt ryhmänjohtajan kursseja sekä öljyyntyneiden eläinten hoidon kursseja. WWF on myös pyrkinyt levittämään tietoisuutta öljyntorjunnasta laajemminkin. Vuonna 2013 se julkaisi öljyntorjuntaoppaan, johon oli kerätty ohjeita öljyyntyneiden rantojen puhdistamiseen.
Kalustolla on suuri merkitys öljytuhojen torjunnassa. Yksi ensimmäisistä tavoitteita oli saada valtio hankkimaan talvioloissakin toimintakykyinen öljyntorjunta-alus, mikä toteutui vuonna 2004. Toinen tärkeä kalustohankinta koski liikuteltava öljyisten lintujen hoitoyksikköä eli siirrettävää pesu- ja hoitokonttia. Öljysuojarahasto rahoitti sellaisen hankinnan vuonna 2008 ja WWF osallistui keskeisesti konttien suunnitteluun ja käyttöönottoon.
Tositoimiin vapaaehtoisia joutui jo joukkojen perustamisvuonna. Syksyllä 2003 Inkoossa ja Tammisaaressa tapahtuneiden öljyonnettomuuksien jälkeen vapaaehtoiset puhdistivat rantoja, ja Inkoossa puhdistettiin myös kolme kyhmyjoutsenta. Kahden seuraavan vuoden aikana öljyntorjuntajoukkoja tarvittiin Merenkurkussa, jossa rahtilaiva oli ajanut karille, sekä Naantalissa, jonka satamassa oli tapahtunut öljyvuoto. Viimeisin öljyvahinko sattui Oulussa kesäkuussa 2017, kun Toppilan voimalaitokselta valui mereen satoja litroja polttoöljyä. Pääsääntöisesti WWF:n öljyntorjuntajoukot ovat tehneet pienimuotoisia rantojen puhdistuksia Raahen onnettomuutta lukuun ottamatta. Vuonna 2021 WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin kuului lähes 10 000 henkeä.
Kiinnostaako sinua WWF:n vapaaehtoistoiminta?
Vapaaehtoistyö tarjoaa ikimuistoisia elämyksiä ja käytännön mahdollisuuksia toimia luonnon hyväksi. Löydä oma tapasi osallistua WWF:n tapahtumakalenterista.