Hyppivä hämähäkki, tiikeri torkuilla ja loikkaava meritaimen – poimimme 10 upeaa luontokuvaa vuodelta 2022

WWF:n valokuvakokoelma täydentyy joka vuosi upeilla otoksilla, jotka kuvaavat työtämme ympäri maailmaa. Valikoimme vuodelta 2022 kymmenen vaikuttavaa kuvaa, jotka muistuttavat monimuotoisesta ja kiehtovasta luonnostamme.

1. Ainutlaatuinen kameleontti Madagaskarilta

Tämä kameleontti (Calumma marojenziense) elää Madagaskarin pohjoisen ylängön sademetsissä. Madagaskarin luonto on ainutlaatuinen: kasvikunnasta 89 prosenttia, nisäkkäistä 92 prosenttia ja matelijoista 95 prosenttia on sellaisia, joita ei tavata missään muualla maailmassa. Saarivaltion luontoon kuuluvat esimerkiksi kameleontit, kilpikonnat ja gekot.

WWF Suomi tukee suojelutyötä Madagaskarilla, jossa erityisenä ongelmana on mittava metsäkato.

Lue myös: Työpaikkana sademetsä – näin Madagaskarin kyläyhteisöt suojelevat saaren ainutlaatuista luontoa

2. Utelias kettu Lontoossa

Luontokuvaaja Olly Johnson taltioi kameralleen Lontoon kaduilla istuskelevan uteliaan ketun.

Kettu on erinomainen sopeutuja ja sitä tavataan lähes kaikenlaisissa elinympäristöissä – jopa urbaaneissa kaupunkiympäristöissä.

Suomessa kettu on levittäytynyt ympäri maata, mikä ei ole vain pelkästään uutinen. Viime vuosikymmeninä sitä on tavattu yhä enemmän tunturialueilla, jossa se on uhkana pienempikokoiselle, erittäin uhanalaiselle sukulaiselleen naalille.

3. Taimenen loikka tallentui kameralle

Luontokuvaaja Petteri Hautamaa on lahjoittanut WWF:lle suuren määrän upeita otoksia uhanalaisista taimenista. Kuvat auttavat WWF:ää edistämään luonnonsuojelua, sillä ne avaavat ihmisille ikkunan vedenalaiseen – tai tämän kuvan tapauksessa myös vedenpäälliseen – maailmaan.

Taimen ja Suomen muut vaelluskalat ovat uhanalaisia, sillä ihmiset ovat tukkineet padoilla kulun niiden joissa ja puroissa sijaitseville lisääntymisalueille. Vuosi 2022 tarjosi kuitenkin hyviä uutisia uhanalaisille kaloille. WWF on ollut mukana purkamassa ja ohittamassa lukuisia patoja Suomessa, minkä seurauksena vaelluskaloille on vapautunut kilometrikaupalla elintilaa.

Lue myös: Uhanalaiset kalat hyppivät verkkokalvoille

4. Tiikerin nokkaunet

Tänä vuonna saatiin hyviä uutisia: Nepal enemmän kuin tuplasi tiikerien määrän.

Nepalin tavoitteena oli kaksinkertaistaa tiikerien määrä vuoteen 2010 verrattuna, jolloin maassa arvioitiin elävän 121 tiikeriä. Tällä hetkellä Nepalissa elää luonnonvaraisena arviolta 355 tiikeriä!

Onnistumisen taustalla ovat muun muassa tiikerien elinympäristöjen suojelu ja yhteistyö laittoman villieläinkaupan kitkemiseksi. WWF Suomi on tukenut Nepalin toimintaa jo parinkymmenen vuoden ajan.

Nokkaunilla torkkuva tiikeri on kuvattu Intiassa, joka julkaisee oman arvionsa maassa elävien tiikerien määrästä ensi vuonna.

Lue myös: Luonnonsuojelun uroteko Nepalissa: villien tiikerien määrä kaksinkertaistettu

5. Vikkelät viherpeipot

Luontokuvaaja Olli Immonen on lahjoittanut upeita valokuviaan WWF:n käyttöön luonnonsuojelun edistämiseksi. Tämän otoksen hän on taltioinut Lämsänkylässä, Kuusamossa.

Viherpeippo on linturuokintojen tuttu vieras. Sen kanta supistui voimakkaasti 2000-luvun alussa, mutta on nyt jo elpymässä.

Lue myös: Tämä kaikki sinun pitää tietää lintujen talviruokinnasta

6. Kurkisteleva ahma

Ahma on pienin neljästä Suomessa elävästä suurpedosta. Se on kömpelö saalistaja, joka syö pääasiassa haaskoja. Elintapojensa takia ahmoja on kutsuttu myös ”arktisten alueiden hyeenaksi”.

Rennon näköisesti hyppien tai laukaten kulkeva ahma on utelias eläin ja todellinen ikiliikkuja, joka vaatii laajan elinalueen.

Suomen ahmakanta on hyvin pieni, ja laji on määritelty erittäin uhanalaiseksi. WWF:n tavoitteena on suojella sitä ja nostaa se pois uhanalaisten lajien listalta.

Alla olevan ahman ikuistanut Anssi Vainikka on lahjoittanut runsaasti kuviaan WWF:n käyttöön.

7. Pomppiva hämähäkki

Luontokuvaaja Jennifer-Louise Read ikuisti kameralleen Iso-Britannian Kentissä sijaitsevan puutarhan kahdeksanjalkaisen asukin.

”Seeprahyppijän poikanen oli kiinnostunut omasta peilikuvastaan, joka heijastui kamerani linssistä”, Read kertoo.

Seeprahyppijä kuuluu hyppyhämähäkkien heimoon. Hyppyhämähäkkien etummaiset silmät ovat silmiinpistävän suuret.

Hyppyhämähäkit eivät tee metsästäessään pyyntiverkkoa, vaan nimensä mukaisesti hyppäävät hyönteisten kimppuun.

8. Ruhtinaallinen rupikonna

Vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri on lahjoittanut WWF:n käyttöön lukuisia upeita luontokuvia edistääkseen luonnonsuojelua. Tässä Tuurin taltioimassa otoksessa poseeraa tanakka ja näyttävä rupikonna. Rupikonna liikkuu loikkimisen sijaan ryömien.

Se, pitääkö Tuurin mukaan luontokuvaajan näyttää luonnon kauneutta vai tuhoutumista, on filosofinen ja kiistelty aihe.

”Minä olen kauneuden puolella”, Tuuri kertoo.

Lue myös: Vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri viihtyy pintaa syvemmällä

9. Maailman suurin lentävä papukaija

Luontokuvaaja Ola Jennerstenin kuvassa komeilee Brasiliassa tavattu hyasinttiara.

Hyasinttiara elää luonnonvaraisena Etelä-Amerikassa, mutta laji on vaarantunut muun muassa laittoman pyynnin vuoksi.

Laji on maailman suurin lentävä papukaija. Hyasinttiaran siipien kärkiväli on noin 130–150 cm.

10. Uhanalainen jokidelfiini

Luontokuvaaja Adriano Gambarinin oli alla olevan kuvan taltioidessaan mukana retkikunnassa, joka laski Brasiliassa sijaitsevassa Tapajós-joessa esiintyviä amazonindelfiinejä.

Jokidelfiineitä uhkaavat vesivoimaloiden rakentaminen, saasteet ja kalastuksen sivusaaliiksi joutuminen.

WWF suojelee jokidelfiinien elinympäristöjä esimerkiksi Bolivian Amazonilla.

Tue työtämme luonnon hyväksi

Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.

Katso, miten voit auttaa

Tue työtämme luonnon hyväksi

Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.