Maailmanlaajuinen valtamerisopimus olisi ratkaiseva askel merien 30 prosentin suojelutavoitteen saavuttamiseksi
Sopimus olisi avainasemassa monien lajien kotina toimivan aavan meren suojelussa. Tällä hetkellä aava meri eli kaksi kolmasosaa maailman merialueista ei kuulu kansainvälisen lainsäädännön piiriin.
New Yorkissa väännetään juuri nyt maailman valtamerten tulevaisuudesta. Käynnissä ovat neuvottelut maailmanlaajuisesta valtamerisopimuksesta, joka myös aavan meren suojelusopimuksena tunnetaan. Sen tavoitteena on saada noin kaksi kolmasosaa maailman valtameristä käsittävät aavan meren alueet sitovan kansainvälisen lainsäädännön piiriin.
Aavan meren alueet eivät ole minkään valtion lainsäädännön alaisuudessa vaan kuuluvat kaikille. Vaikka kyseessä on valtava osa planeettamme pinta-alasta, vain noin 1 % näistä alueista on suojeltu. Aava meri tarjoaa elinympäristöjä sadoille tuhansille lajeille ja on tärkeä esimerkiksi monille hailajeille, tonnikaloille, valaille ja merikilpikonnille.
”Esimerkiksi valaiden suojelulle aavan meren suojelusopimus olisi merkittävä parannus, sillä monet valaslajit vaeltavat pitkiä matkoja ruokailu- ja lisääntymisalueiden välillä, ja niille tärkeiden alueiden suojeleminen on mahdollista vain kansainvälisen yhteistyön voimin”, sanoo Vanessa Ryan, WWF:n meriasiantuntija.
Valtamerisopimuksesta on neuvoteltu jo viidentoista vuoden ajan. Viime elokuussa pidettiin viides ja viimeisin hallitustenvälinen konferenssi aiheesta, mutta se keskeytettiin viimeisenä päivänä liian monien ratkaisemattomien asioiden vuoksi. Nyt neuvottelut näistä yksityiskohdista jatkuvat YK:n päämajassa 20.2.–3.3.2023. WWF:n delegaatio on paikalla neuvotteluissa kirittämässä neuvottelijoita ja varmistamassa, että tavoitetaso pysyy kunnianhimoisena.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)
Sinivalas (Balaenoptera musculus) on maailman suurin eläin ja voi painaa jopa 200 tonnia, noin 30 elefantin verran. Se on aavan meren suuri vaeltaja, joka liikkuu ruuanhaku- ja lisääntymisalueilleen tuhansia kilometrejä vuodessa. Sinivalas on uhanalainen ja suurimpia siihen kohdistuvia riskejä ovat yhteentörmäykset laivojen kanssa sekä takertuminen kalastuspyydyksiin.
Tämä sinivalasuros kuoli, kun konttialus törmäsi siihen Sri Lankalla. Alusten kuljetusreitit kulkevat suoraan valaiden ruokailualueiden poikki.
Aava meri hillitsee ilmastonmuutosta ja tarjoaa toimeentuloa
Aava meri myös lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sillä valtameret sitovat huomattavan osan ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Vaikka päästöjen sitominen hidastaa ilmaston lämpenemistä, se johtaa myös merten happamoitumiseen, jolla on tuhoisat seuraukset meren ekosysteemeille. Jo 25 prosenttia tunnetuista aavan meren lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Aava meri tarjoaa vuosittain myös edellytykset miljardien eurojen arvoiselle taloudelliselle toiminnalle, kuten kaupalliselle kalastukselle. Kuitenkin liikakalastus ja laiton kalastus, elinympäristöjen tuhoutuminen, melu- ja muovisaaste sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset pilaavat aavan meren alueita.
“Runsaita tukia nauttivat teollisuuskalastajat pyrkivät hyötymään valtameren luonnonvaroista, jotka lain mukaan kuuluvat kaikille. Se on hyvin valitettavaa”, sanoo Jessica Battle, valtamerten hallinto- ja politiikka-asiantuntija, joka johtaa WWF:n tiimiä neuvotteluissa.
Joulukuussa 2022 Montrealissa pidetyssä maailman luontokokouksessa 196 maata pääsi historialliseen sopimukseen siitä, että vähintään 30 prosenttia maailman meristä sekä rannikko- ja sisävesistä suojellaan vuoteen 2030 menneessä.
”Maailmanlaajuinen valtamerisopimus on ratkaisevan tärkeä askel siihen, että luontokokouksen tavoite saavutetaan”, Ryan muistuttaa.
”Rannikkovaltioiden on pantava luontokokouksen tavoite täytäntöön kansallisilla vesillään. Mutta aavalla merellä ja valtamerten merenpohjassa hallitusten on tehtävä yhteistyötä saadakseen se aikaan. Siihen tarvitaan sitovaa sopimusta, joka pitää sisällään kansainvälisen säännöstön kestävän merenkäytön turvaamiseksi.”
(Juttu jatkuu videon jälkeen.)
Ylläolevassa videossa merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) ui trooppisten kalojen joukossa. Pitkiä matkoja aavalla merellä vaeltava merinahkakilpikonna on erittäin uhanalainen ja sen Tyynenmeren kanta on maailman uhanalaisin merikilpikonnien kanta. Kalastus on merinahkakilpikonnan suurin uhka. © Shutterstock / SASER / WWF-UK
Sopimus suojaisi meriä uhilta
Oikeudellisesti sitova valtamerisopimus parantaisi valtioiden ja hallintoelinten yhteistyötä ja loisi foorumin, jossa kaikista valtamerikysymyksistä voidaan keskustella kokonaisuutena. Aava meri, näiden vesien läpi vaeltavat lajit ja valtamerten ilmastonsäätelytoiminnot tarvitsevat kiireellistä suojelua sekä nykyisiltä että uusilta uhilta, kuten syvänmeren kaivostoiminnalta.
WWF kehottaa osapuolia kunnianhimoon sopimuksen viiden avainelementin viimeistelyssä. Näitä ovat: sitoutuminen tehokkaaseen yhteistyöhön, käytännön prosessit kansallisen lainsäädäntövallan ulkopuolisten merellisten suojelualueiden perustamiseksi, ympäristövaikutusten arviointiin velvoittaminen, taloudelliset, tieteelliset ja teknologiset lisäresurssit kehittyneiltä mailta sekä ratkaisumekanismi sopimusrikkomusten havaitsemiseksi ja ratkaisemiseksi.
”Nyt on aito mahdollisuus saada aikaan globaali, oikeudellisesti sitova sopimus, joka korjaa nykyiset aukot kansainvälisessä valtamerien hallinnassa. Olemme optimistisia, että luontokokouksessa aikaan saatu sopimus antaa hallituksille lisäpontta saada myös maailmanlaajuinen valtamerisopimus viimeisteltyä”, Ryan summaa.
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.