Borneo

Aasia

Kaakkois-Aasiassa päiväntasaajalla sijaitsevan Borneon saaren sademetsissä elää arviolta kuusi prosenttia kaikista maapallon lajeista. Jäljellä olevat trooppiset metsät ja niissä asuvat lajit ovat kuitenkin suuressa ahdingossa.

Tietoa alueesta

Sademetsää Länsi-Kalimantanilla. Indonesian puoleista aluetta Borneon saaresta kutsutaan Kalimantaniksi.

Borneo on maailman kolmanneksi suurin saari. Se jakautuu kolmen valtion, Indonesian, Malesian ja Brunein, kesken. Saaren kasvillisuus on runsasta ja pinnanmuodot vaihtelevat. Aiemmin koko Borneon saari on ollut sademetsää, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana saari on menettänyt noin puolet metsäpeitteestään ihmisen toiminnan seurauksena.

Keskellä Borneota sijaitsee valtava, pääosin vuoristoinen alue, joka on yksi Aasian viimeisimpiä suuria ja yhtenäisiä sademetsäalueita. Aluetta kutsutaan nimellä Heart of Borneo. WWF on työskennellyt alueen suojelemiseksi vuosikymmeniä. Heart of Borneon alueella on monia suojeltuja alueita ja kansallispuistoja.

Borneon trooppiset metsät ovat koti lukemattomalle määrälle lajeja, joista moni on luokiteltu uhanalaisiksi. Sademetsissä elää muun muassa erittäin uhanalaisia orankeja ja borneonnorsuja sekä äärimmäisen uhanalaisia sumatransarvikuonoja, joita on jäljellä enää muutama yksilö.

Kasvilajeja saarella arvioidaan elävän mahdollisesti enemmän kuin missään muualla maailmassa. Esimerkiksi koristekasvina tunnettu orkidea koristaa Borneon luontoa yli 1 700 eri lajin muodossa. Puulajeja saarelta on löydetty noin 3000. Monet Borneon lajeista on kotoperäisiä, eikä niitä esiinny missään muualla maailmassa.

Borneon saari on koti myös yli 18 miljoonalle ihmiselle, joista valtaosa asuu rannikolla ja suurissa kaupungeissa. Saarella asuu myös useita alkuperäiskansoja, joista käytetään yhteistä ”Dayak”-nimitystä. Alkuperäiskansat ovat riippuvaisia paitsi metsistä myös niiden lomassa kiemurtelevista joista. Ne ovat paikallisille tärkeä makean veden ja ruuan lähde sekä liikenneväylä.

Uhat

Metsäkato on Borneon saaren suurin uhka. Yli puolet Borneon metsistä on jo menetetty, ja kolmannes niistä on tuhottu lyhyessä ajassa, vain viimeisten 30 vuoden aikana. Suurin syy metsäkadolle on ihmisen kestämätön toiminta.

Kestämätön metsätalous ja palmuöljyntuotanto

Sademetsiä kaadetaan puutavaraksi, selluksi paperiteollisuudelle ja palmuöljyplantaasien tieltä. Noin 90 prosenttia maailman palmuöljyplantaaseista sijaitsee Indonesiassa ja Malesiassa. Borneolla plantaaseja on noin 25 000 neliökilometriä ja luku kasvaa koko ajan. Sademetsien kaataminen tuhoaa uhanalaisten lajien, kuten orankien, elinympäristöjä ja aiheuttaa tulvia sekä metsäpaloja. Metsien tuhoaminen vähentää dramaattisesti myös alueen luonnon monimuotoisuutta. Metsien mukana häviää todennäköisesti lajeja, joita ei ole edes vielä löydetty. Arvioiden mukaan Heart of Borneo -alueelta on löydetty noin 500 uutta kasvi- ja eläinlajia viimeisten kymmenen vuoden aikana (2008-2018).

Kaivokset

Metsäteollisuuden ja kestämättömän palmuöljytuotannon lisäksi yksi merkittävin metsäkadon aiheuttaja Borneolla on kaivostoiminta. Metsä kaadetaan avolouhosten tieltä ja ylimääräinen maa-aines siirretään muualle. Kaivostoiminta ja erityisesti laiton pienimuotoinen kullanhuuhdonta saastuttavat myös jokia.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen ja tulvien riskiä sekä vaikeuttaa maanviljelyä. Kahden asteen lämpeneminen vaikuttaisi vakavasti Borneon merieläimiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin. Trooppisten metsien tuhoaminen myös kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Salametsästys ja laiton kauppa

Salametsästys ja lajien laiton kauppa uhkaa Borneolla muun muassa orankeja, sarvinokka-lintuja ja muurahaiskäpyjä.

Erittäin uhanalaisia viljelmille tai plantaaseille eksyviä orankeja saatetaan tappaa ja niiden poikasia pyydystää lemmikeiksi. Jokaista vangiksi päätyvää poikasta kohden henkensä menettää myös 3–5 muuta yksilöä, mukaan lukien poikasen oman emo, sillä orangit suojelevat poikasiaan voimakkaasti.

Äärimmäisen uhanalaisia ja puolustuskyvyttömiä muurahaiskäpyjä pyydystetään ruuaksi ja uskomusrohdoiksi muihin Aasian maihin. Sarvinokka-lintujen näyttävä kypärämäinen nokka taas on suurin syy lintujen salametsästykselle. Nokkaa saatetaan käyttää joissain tilanteissa norsunluun korvikkeena.

Mitä WWF tekee?

WWF Indonesian suojelujohtaja Arnold Sitompul ja luontotoimittaja Kimmo Ohtonen veneessä matkalla orankilaskentoihin Borneolla Villien jäljillä -ohjelman kuvauksissa.

Luontotoimittaja Kimmo Ohtonen pääsi seuraamaan Sebangaun kansallispuistossa orankilaskijoiden työtä Villien jäljillä -ohjelmassa 2018. WWF Indonesian suojelujohtaja Arnold Sitompul (Ohtosen takana) toimi Ohtosen oppaana viidakossa.

WWF:n tavoitteena on pysäyttää Borneon saaren vakava metsäkato. Lisäksi tavoitteenamme on säilyttää Borneon koskemattomat sademetsät ja turvata uhanalaisten lajien elinalueet populaatioiden elinvoimaisuuden parantamiseksi.

Työskentelemme Borneolla metsien suojelemiseksi ja paikallisten ihmisten kestävien elinkeinojen kehittämiseksi yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa. WWF Suomen tukema työ Borneolla on kehitysyhteistyötä.

 

  • Luomme suojelualueita

    WWF:n aloitteesta on lähtenyt tavoite suojella jopa 220 000 neliökilometrin kokoinen Heart of Borneon alue, ja tavoitteen ovat allekirjoittaneet kaikki Borneon valtiot. Alueella sijaitsee muun muassa yksi maailman vanhimmista vuoristosademetsistä, Muller-Schwanerin vuoristometsä. WWF Suomi on alusta saakka ollut tukemassa Heart of Borneon suojelua.

  • Kehitämme palmuöljytuotannosta kestävämpää

    Tavoitteenamme on, että öljypalmuplantaasien alta ei kaadeta enää luonnontilaista arvokasta sademetsää. WWF on ollut mukana kehittämässä vastuullisesti tuotetun palmuöljyn RSPO-sertifikaattia. Öljypalmun kasvatusta ei kannata lopettaa kokonaan, sillä palmuöljy on maailman käytetyin kasviöljy ja satoisa öljypalmu vaatii esimerkiksi rypsiä vähemmän viljelypinta-alaa. Öljypalmu on myös tärkeä tulonlähde monille kehitysmaiden asukkaille. Vaikka palmuöljyntuotantoon liittyy huomattavia ongelmia, ne voidaan ratkaista kaikkien palmuöljykaupan osapuolten yhteistyöllä. Ongelmana ei ole itse kasvi, vaan se, kuinka sitä on tähän mennessä viljelty. Puolueeton RSPO-sertifiointi on tärkeä keino palmuöljytuotannon kestävyyden parantamiseksi ja takaamiseksi.

  • Edistämme metsien kestävää käyttöä

    Edistämme metsien sertifioimista FSC-sertifikaatilla. Se takaa, että metsiä hoidetaan ympäristön ja eläinlajien kannalta kestävästi ja työntekijöiden oikeudet huomioiden.

  • Kartoitamme ja tuemme suunnitelmia vastuullisesta maankäytöstä

    Konkreettisissa suunnitelmissa sovitaan alueiden käyttötarkoituksesta yhdessä paikallisten kanssa: mitkä alueet ovat esimerkiksi tärkeimpiä uhanalaisten lajien kotimetsiä ja minkälaisilla alueilla voi viljellä maata, perustaa plantaaseja tai rakentaa infrastruktuuria kuten teitä ympäristölle koituvat vahingot minimoiden. Kartoituksia tehdään yhdessä paikallisten ja viranomaisten kanssa, jotta maankäyttösuunnitelmista saadaan sitovat.

  • Kehitämme ja tuemme kestäviä elinkeinoja paikallisväestölle

    Erityisesti alkuperäiskansat ovat hyvin riippuvaisia luonnonvaroista ja metsistä. Olemme tukeneet esimerkiksi ekomatkailun kehittämistä, kumipuun viljelyä, peltometsäviljelyä ja rottingin keräystä. Kumipuista saatava luonnonkumi on ekologinen vaihtoehto ja tuo kaivattua lisätuloa yhteisöille. Rottingin keräys on Borneolla kestävä ja tuottava elinkeino paikallisille ihmisille. Koska rottinki tarvitsee kasvaakseen puita ympärilleen, rottingin keräys kannustaa paikallisia ihmisiä säilyttämään sademetsät hakkuiden sijaan.

  • Kartoitamme uhanalaisten eläinten määrää

    Osallistumme ja koulutamme paikallisia viranomaisia uhanalaisten lajien kuten orankien ja sarvinokka-lintujen laskentoihin lajien elintapojen ja elinalueiden tutkimiseksi. Tietojen avulla lajien suojelutoimenpiteet voidaan kohdistaa entistä tehokkaammin. Orankilaskentoja tehdään sademetsissä sekä jalkaisin että drooneilla.

Mitä sinä voit tehdä?

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.

Auta Sademetsä-kummina

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.