WWF:n vesienhallintatyön kausi huipentui tänä vuonna Raaseporiin – kosteikkoa koristaa kolme linnunmuotoista saarta

Ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet leudot talvet runsaine sateineen lisäävät tulvien määrää Länsi-Uudellamaalla. WWF rakennutti yhdessä maanomistajien kanssa alueelle tänä vuonna yhteensä 7 vesienhallintakohdetta, joiden avulla tulvia ja niistä aiheutuvaa vesistöjen rehevöitymistä voidaan hillitä. Kausi huipentui Raaseporiin, jossa vuoden viimeisintä kosteikkoa koristaa kolme linnunmuotoista saarta.

Kulunut vuosi on ollut Länsi-Uudenmaan alueen vesienhallinnan osalta tehokas. WWF on rakennuttanut tulvaherkälle alueelle yhteensä 7 vesienhallintakohdetta, joiden avulla pyritään hillitsemään pelloille ja metsiin nousevia tulvia sekä hillitsemään niistä aiheutuvaa vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi Länsi-Uudenmaan rannikolle on tehty Itämeren avainlajina tunnetun meriajokkaan siirtoistutuksia. WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola on tyytyväinen vuoden aikana tehtyyn työhön, jolla pyritään sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan sen aiheuttamiin muutoksiin.

”Pitkät ja runsaat sadejaksot huuhtovat vesistöihin runsaasti ravinteita ja kiintoaineita. Ne aiheuttavat sisävesien ja Itämeren rehevöitymistä ja ovat merkittävä syy vesistöjen tilan huononemiseen. Suoraksi kaivettujen ojien ja uomien ennallistaminen luonnonmukaisemmaksi sekä vesivarastojen, kuten kosteikkojen ja kaksitasouomien rakentaminen antaa vedelle tilaa uomaverkostossa sen sijaan, että se nousisi pelloille”, Jyrkänkallio-Mikkola kertoo.

Jyrkänkallio-Mikkolan mukaan Inkoonjoen varrelle tänä vuonna rakennettu, huimat 1,5 kilometriä pitkä kaksitasouoma on esimerkki siitä, että Länsi-Uudenmaan alueella on saavutettu yksi pitkäjänteisen työn tavoitteista. Maanomistajat ovat ymmärtäneet vesienhallinnan merkityksen ja osoittavat niiden suhteen niin suurta aktiivisuutta, että tulevien vesienhallintakohteiden lista on liian pitkä toteutettavaksi nykyisillä resursseilla. Vesiensuojelutyö kaipaisi tuekseen lisää rahoitusta, josta nykyinen hallitus haluaa leikata merkittävän osan.

”Tuleva vuosi näyttää vähintään yhtä työn­täy­tei­sel­tä. Maa­no­mis­ta­jien kiinnostus ve­sien­hal­lin­ta­koh­tei­ta kohtaan on todella suurta, joten olisi sääli jättää näin hyvä mah­dol­li­suus käyttämättä rahoituksen puutteen vuoksi.”

Jenny Jyrkänkallio-Mikkola

”Tuleva vuosi näyttää vähintään yhtä työn­täy­tei­sel­tä. Maa­no­mis­ta­jien kiinnostus ve­sien­hal­lin­ta­koh­tei­ta kohtaan on todella suurta, joten olisi sääli jättää näin hyvä mah­dol­li­suus käyttämättä rahoituksen puutteen vuoksi.”

Jenny Jyrkänkallio-Mikkola

Ei mitä tahansa lätäköitä – kosteikkojen avulla myös maisema kaunistuu

Vesienhallintakohteet on toteutettu kolmen WWF:n hankkeen toimesta: Metsälähde, RANKKU ja VALUTA 2. Laajamittaisessa ja pitkään jatkuneessa työssä on löydetty entistä paremmat toimintatavat ja yhteistyökumppanit, joiden myötä syntyy uniikkeja vesienhallintakohteita. Viimeisin monivaikutteinen kosteikko valmistui Raaseporin Korsuddarnaan merenrannan tuntumaan.

”Toteutimme yhdessä urakoitsija Carl-Erik Grönroosin kanssa kosteikon, johon kolme linnunmuotoista saarta. Lopulliseen toteutukseen valikoitui sorsa, lentävä joutsen ja kosteikossa seisova kahlaajalintu. Kosteikot tarjoavat elinympäristöjä vesi- ja kahlaajalinnuille, jotka voivat pesiä, kasvattaa poikasiaan, hankkia ravintoa ja levähtää alueella”, WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen kertoo.

”Oli kiinnostavaa ja luontevaa lähteä mukaan WWF:n RANKKU-hankkeeseen, kun kauan käyttämättömänä ollut peltoalue osoittautui sopivaksi kosteikon perustamiselle. Yhteistyö on ollut helppoa ja sujuvaa. Meille on tärkeää, että kosteikko voi parantaa merenlahden vedenlaatua, lisätä luonnon monimuotoisuutta, hyödyttää kosteikoilla viihtyviä lintuja, sekä tuoda vaihtelevuutta maisemaan”, maanomistaja Marianne Karlemo sanoo.

Uutista tarkennettu 27.11.2023 klo 12:50. Lintusaarekkeet toteutti ja niiden muodot suunnitteli urakoitsija, ei maanomistaja.

Vuonna 2023 toteutuneet kohteet

  • Metsälähde

    Vesiensuojelukosteikko, Myllykylä
    Vesiensuojelukosteikko, Nygrannas (osana Långbråan kokonaisuutta)

  • RANKKU

    Kosteikko, Fiskbäckvicken, Raasepori
    Kosteikko, Kärrby, Raasepori

  • RANKKU 2

    Meriajokkaan siirtoistutukset, Inkoo

  • VALUTA 2

    Kaksitasouoma ja pohjakynnyksiä, Långbroå
    Kaksitasouoma, Norrbybäcken, Siuntio
    Kaksitasouoma, Vars, Inkoo
    Kosteikko, Vikträsk, Siuntio

Auta Itämeri-kummina

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.

Lahjoita alk. 10 €/kk

Auta Itämeri-kummina

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.