Uutiset | 22/02/2024

Oletko sinä uuden HIFK-kosteikon omistaja?

Hei HIFK-kannattaja, onko jääkiekon lisäksi Itämeren suojelu lähellä sydäntäsi? Haluatko edistää vesiensuojelua konkreettisilla teoilla? Nyt siihen on mahdollisuus, sillä WWF ja HIFK haluavat parantaa sisävesien ja Itämeren tilaa yhdessä sinun kanssasi. Etsimme maanomistajaa, jolla on kosteikolle sopiva maa-alue Länsi-Uudellamaalla. Kosteikon saarien on tarkoitus muodostaa HIFK-kirjaimet.

Läs artikeln på svenska.

Miten yhteistyö maanomistajan, WWF:n ja HIFK:n välillä toimii?

WWF on rakennuttanut kosteikkoja Länsi-Uudellemaalle yhteistyössä maanomistajien kanssa jo yli viisi vuotta. Yhteistyö toteutetaan samalla kaavalla kuin aikaisemmin, eli WWF kustantaa kosteikon suunnittelu- ja rakentamiskustannukset ja huolehtii projektista alusta loppuun. Kulut katetaan HIFK:n keräämillä lahjoitusvaroilla. Maanomistaja saa halutessaan vaikuttaa suunnittelun ja toteutuksen yksityiskohtiin, kuten tarkempaan toteutusalueeseen ja -ajankohtaan.

Maakauppoja ei tehdä, eli kosteikko jää maanomistajalle rakentamisen jälkeen. Kosteikko vaatii muutamia hoitotoimenpiteitä, joista maanomistajan toivotaan pitävän huolta. Hoitotoimenpiteitä ovat esimerkiksi muutaman kerran vuodessa tapahtuva kosteikon rakenteiden kunnon tarkastaminen ja viiden vuoden välein tehtävä syvännealueiden tyhjennys. WWF neuvoo maanomistajaa hoitotoimenpiteissä. Hoitokustannuksia voi kattaa esimerkiksi maataloustukien kautta kosteikon hoitosopimuksella, jos maanomistaja on viljelijä tai edustaa rekisteröityä yhdistystä tai vesioikeudellista yhteisöä.

HIFK kerää varoja kosteikon rakentamiseen, ja projektiin voi osallistua esimerkiksi lunastamalla Itämeren puolustaja -diplomin. HIFK:n edustajat käyvät kosteikolla rakennusvaiheessa ja sen valmistumisen jälkeen. HIFK ja WWF tekevät kosteikosta sisältöä omiin viestintäkanaviinsa.

 

Kuvituskuva havainnollistamaan kosteikkoa ja kirjaimien muotoisia saaria. Kuvitus: Alexandra Antell / WWF

  • Millaista aluetta kosteikolle etsitään?

    Alue voi olla pellolla, metsässä, joutomaalla tai jopa pihassa, jos se täyttää alla listatut vaatimukset.

    • Kosteikolle tarvitaan vähintään 0.7 hehtaarin kokoinen maa-alue.
    • Alueen koko tulee olla 0,5–1 % yläpuolisesta valuma-alueesta. Valuma-alue on se alue, josta sade- ja sulamisvedet kertyvät kosteikkoon. Esimerkiksi 100 hehtaarin valuma-alueelle tarvitaan noin 0,5–1 hehtaarin kosteikko. Valuma-alueen koon voi laskea esimerkiksi Metsäkeskuksen valuma-alueen määritystyökalulla.
    • Alueen tulee sijaita lähellä uomaa, josta vesi voidaan ohjata rakennettavaan kosteikkoon helposti.
    • Alueen tulee sijaita Länsi-Uudellamaalla alla olevaan karttaan rajatuilla alueilla, jotta se tukee muuta WWF:n vesiensuojelutyötä alueella. Alueeseen kuuluu Vitträskin, Eestinkylän-, Siuntion-, Ingarskilan– ja Inkoonjokien valuma-alueet sekä rannikon läheisyyteen sijoittuvat välivaluma-alueet.
    • Alueen tulee olla ilmoittajan omistuksessa.

WWF:n hankealue on korostettu kuvassa vihreällä.

Projektin aikataulu

Hakuaika päättyy 30.4.2024. Ilmoittaudu tästä linkistä.

Hakuajan jälkeen WWF valitsee karttatarkastelun perusteella ne alueet, jotka sopivat parhaiten projektiin. Maanomistajiin ollaan yhteydessä, ja sovitaan maastokäynti kohteelle. Maastokäynnin yhteydessä selvitetään alueen sopivuus kosteikolle. Oman alueen ilmoittaminen tai maastokäynti eivät sido maanomistajaa mihinkään.

Projektiin voidaan valita vain yksi alue, joka valitaan toukokuun 2024 aikana. Asiasta ilmoitetaan alueen omistajalle pikimmiten. Kaikkiin ilmoittautuneisiin ollaan yhteydessä joko puhelimitse tai sähköpostitse jossain vaiheessa prosessia.

Kosteikko suunnitellaan vuosina 2024–2025 ja rakennetaan vuosina 2025–2026. Aikataulu on joustava. Kosteikon rakentaminen kestää vain muutamia viikkoja.

Miksi kosteikon rakentaminen kannattaa?

Kosteikot soveltuvat hyvin maa- ja metsätalouden vesiensuojeluun. Kosteikkojen avulla vesienhallintaa voidaan parantaa, sillä kosteikot varastoivat vettä ja tasaavat virtaamia. Esimerkiksi tulva-aikaan vesi kerääntyy kosteikolle sen sijaan, että se laskisi vauhdikkaasti ojia pitkin alavirtaan. Kosteikot poistavat vedestä ylimääräisiä ravinteita ja kiintoainetta, jotka vauhdittavat levien kasvua ja tekevät vedestä sameaa.
Kosteikot ovat myös mieluisa elinympäristö monille eliöille, mikä on hyväksi luonnon monimuotoisuudelle. Kosteikoista on siis iloa niin ihmisille kuin luonnolle!

Voit tutustua WWF:n toteuttamiin vesiensuojeluratkaisuihin Länsi-Uudellamaalla näistä linkeistä: VALUTA-hankkeet, Metsälähde-hanke, RANKKU-hankkeet.

Ilmoittaudu 30.4.2024 mennessä!

Lisätietoja:

Viivi Kaasonen
Suojeluasiantuntija, WWF
+358 50 471 9785
viivi.kaasonen@wwf.fi

Jenny Jyrkänkallio-Mikkola
Sisävesivastaava, WWF
+358 40 500 6968
jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 20/11/2024

Van­taa­lai­ses­ta joutomaasta vi­her­kei­taak­si

Vantaan Vehkalanmäki on vanha maanläjityspaikka, jossa vielä viisi vuotta sitten kasvoi lähinnä pusikkoa ja haitallisia vieraslajeja. Ennallistamalla alueesta on onnistuttu saamaan monimuotoinen niittykeidas, jollaisia kaupunkiympäristöissä tarvitaan. WWF on osallistunut Vehkalanmäen kunnostukseen osana kaksivuotista Perinnemaisemahelmet-hanketta.
Lue lisää
Uutiset 21/10/2024

Suomalaiset ovat antaneet yli kaksi miljoonaa neliömetriä tilaa luonnolle pihoillaan ja par­vek­keil­laan

WWF:n Ala villiksi -kampanjan ensimmäisen kauden tavoitteena oli saada kokoon miljoona neliömetriä tilaa luonnolle suomalaisten pihoilla ja parvekkeilla. Lokakuun loppupuolelle mennessä neliöitä oli kertynyt jo tuplasti yli tavoitteen. Kampanja on toteutettu OP Ryhmän tuella. 
Lue lisää
Uutiset 18/10/2024

YK:n luon­to­ko­kous alkaa Kolumbiassa: “Suomen ilmasto- ja ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri lähdössä neu­vot­te­lui­hin tyhjin käsin”

Maailman valtiot sitoutuivat kaksi vuotta sitten pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmat ja teot tavoitteen saavuttamiseksi ovat vielä pahasti vajavaisia, ja niistä väännetään 21. lokakuuta alkavassa kokouksessa.
Lue lisää