Suden kannanhoidon tulee nojata tutkimustietoon ja varovaisuusperiaatteeseen
WWF:n mielestä suden metsästystä ajetaan nyt liialla kiireellä, kyseenalaisilla päätelmillä ja kovassa poliittisessa paineessa.
Hallituksen esityksen mukaan metsästyslakia muutettaisiin niin, että suden ympärivuotinen rauhoitus poistettaisiin ja sen kannanhoidollinen metsästys mahdollistettaisiin. Asiaan liittyy oleellisesti vasta viime viikolla – eli lausunnolla olevan esityksen jälkeen – julkaistu tuorein suden suojelun tason suotuisuuden arviointi. EU:n luontodirektiivi edellyttää, että suden suotuisaa suojelun tasoa ei vaaranneta.
EU siirsi aiemmin kuluvana vuonna suden luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, mikä tarkoittaa, että aiemmin tiukasti suojellun suden metsästys on lähtökohtaisesti mahdollista. Samalla jäsenmaiden tulee kuitenkin edelleen huolehtia siitä, että lajin suotuisa suojelutaso ei vaarannu.
Tähän asti Suomen susikannan on raportoitu olleen epäsuotuisalla suojelun tasolla. Viime viikolla maa- ja metsätalousministeriö tiedotti, että Suomi raportoi susikannan olevan nyt suotuisalla suojelutasolla Tunturi-Lapin eteläpuolella.
Luontodirektiiviin sisältyvä lajin ns. suotuisan suojelutason viitearvo on populaatiokoko, jolla laji säilyy luonnossa elinvoimaisena pitkällä aikavälillä. Se on Euroopan komission määritelmän mukaan aina suurempi kuin niin sanottu pienin elinkykyinen populaatio, jolla laji vielä juuri ja juuri säilyy luonnossa. Pienintä elinvoimaista populaatiota voidaan arvioida Luonnonvarakeskuksen kehittämällä laskurilla.
Ruotsissa jo 10 vuotta sitten tehty tieteellinen tutkimus päätyy siihen, että pienimmästä elinkykyisestä susipopulaatiosta voidaan johtaa suotuisan kannan viitearvo kertomalla se kahdella. Tällä tieteelliseen julkaisuun perustuvalla menetelmällä Suomen suotuisan susikannan viitearvo olisi noin 500 yksilöä.
Maa- ja metsätalousministeriö kertoo kuitenkin suden suojelutasoa koskevassa tiedotteessaan, että pienin elinvoimainen susikanta Suomessa on 248 sutta ja että ”komission tulkintaohjeen mukaisesti tähän lisättiin 10 prosentin niin sanottu turvamarginaali, jolloin susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi tuli 273 sutta.”
”Toisin sanoen ministeriö on johtanut susikannan suotuisan suojelutason viitearvon kertomalla pienimmän elinvoimaisen susikannan erittäin pienellä turvakertoimella 1.1, mille ei esitetä mitään tieteellistä perustetta. Komissio ei ole antanut tällaista kerrointa, vaan se kehottaa nojaamaan varovaisuusperiaatteeseen ja tuoreimpaan tutkimustietoon”, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.
Myös Large Carnivore Initiative for Europe (LCIE), joka toimii Euroopan komission ja kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n tieteellisenä asiantuntijaelimenä tarjoten riippumatonta tutkimus- ja asiantuntijatietoa suurpetojen suojelun ja kannanhoidon linjausten tueksi, korostaa, että päätösten tulee perustua luotettavaan tieteelliseen näyttöön, ei vain poliittisiin syihin.
”Tieteellisten julkaisujen ja Suomen suden suotuisan suojelun tason raportoinnin välillä näyttää vallitsevan ilmeinen ristiriita”, Tolvanen sanoo.
Erittäin uhanalaisen lajin suojelun taso ei voi olla suotuisa
Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Vaikka lajin uhanalaisuusluokitus ja EU:n luontodirektiivin mukainen suojelun tason suotuisuus eivät ole täysin sama asia, ne ovat kuitenkin läheistä sukua toisilleen ja arvioivat molemmat lajin säilymismahdollisuuksia luonnossa pitkällä aikavälillä nojaten paljolti samoihin pohjatietoihin. Erittäin uhanalainen laji – kuten susi tällä hetkellä Suomessa – ei lähtökohtaisesti voi olla suotuisalla suojelun tasolla.
”Esityksestä suden ympärivuotinen rauhoituksen poistamiseksi puuttuvat kokonaan perusteet, miksi uusimman tieteellisen tiedon ja suden suojelutasoa koskevan arvioinnin pohjalta suden ympärivuotisen rahoituksen poistamisen katsotaan olevan yhteensopiva lajin suotuisan suojelun tason säilyttämisen kanssa. Hallituksen esitystä ei tule antaa eduskunnalle ilman näitä perusteluja. Jos ei voida saada varmuutta siitä, että ympäristövuotisen rauhoituksen poistaminen on yhteensopiva lajin suotuisan suojelun tason saavuttamisen ja säilyttämisen kanssa, tulee esityksestä luopua”, Tolvanen sanoo.
Perusteiden puute esityksessä voi johtua siitä, että esitysluonnos on valmisteltu ja lähetetty lausuntokierrokselle ennen kuin Luonnonvarakeskus julkaisu tuoreimman arvion Suomen susikannan koosta (30.9.2025) ja ennen kuin maa- ja metsätalousministeriö julkaissut arvionsa suden suojelun tasosta (10.10.2025).
”Suhtaudumme erittäin kriittisesti siihen, että esitysluonnos on valmisteltu ja laitettu lausunnolle ennen näiden arviointien valmistumista”, Tolvanen sanoo.
Hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta on avoimella lausuntokierroksella 24.10.2025 asti. Kuka tahansa voi jättää lausunnon täällä.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.