Raportti: Teollisuuden ja maatalouden lobbarit pyrkivät EU:n vesipuitedirektiivin heikentämiseen

Tuore raportti paljastaa, että kaivos- ja kemianteollisuuden, energia-alan ja maatalouden lobbarit pyrkivät heikentämään EU:n vesipuitedirektiiviä vetoamalla sääntelyn yksinkertaistamiseen ja yritysten kilpailukykyyn. Pyrkimys vesipuitedirektiivin heikentämiseen liittyy yritysvastuun keventämisen niin kutsuttuun omnibus-pakettiin, jonka tavoitteena on vähentää yritysten kestävyysvelvoitteita osana laajempaa EU:n kilpailukykystrategiaa. Omnibus-paketin sisältö ei vielä ole tiedossa, mutta WWF:n saamien tietojen mukaan paketin sisältö julkistetaan joulukuun alussa. Uhkana on, että paketin osana heikennetään myös muun muassa luonto- ja lintudirektiivien sekä ennallistamisasetuksen vaikuttavuutta.

”Komission tulisi ehdottomasti pitää vesipuitedirektiivi omnibus-paketin ulkopuolella, sillä muuten tavoite vesistöjen tilan parantamiseksi karkaa entistä kauemmas. Jäsenvaltioiden tulisi panna toimeen direktiivin asettamat tavoitteet sen sijaan, että niitä heikennetään. Kansalaisilla niin Suomessa kuin koko EU:ssa on oikeus puhtaaseen, turvalliseen ja kohtuuhintaiseen veteen”, vaatii WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Puhdas ja riittävä vesi on keskeistä maatalouden ja teollisuuden toimialojen liiketoiminnan kannalta. Silti eräät näiden alojen lobbarit painostavat Euroopan komissiota hyödyntämään tulevaa ympäristöalan omnibus-pakettia vesipuitedirektiivin keskeisten suojamekanismien heikentämiseksi. Läheskään kaikki yritykset eivät kuitenkaan tavoittele vesipuitedirektiivin heikentämistä, vaan edelläkävijät jopa vaativat sen vahvistamista. Jos vesistöjen tila edelleen heikkenee, tilanteesta kärsivät niin yritykset kuin veronmaksajatkin, puhumattakaan ruoantuotannosta, eläin- ja kasvilajeista sekä luonnosta.

Vesipuitedirektiiviä yritetään heikentää vaatimalla siihen muun muassa seuraavia muutoksia:

• One-out-all-out -periaatteen poistaminen. Vesipuitedirektiivin one-out-all-out –periaate tarkoittaa, että vesistön ekologinen ja kemiallinen tila määräytyy heikoimman arvioidun laatutekijän perusteella. Direktiivissä vesien tilaa arvioidaan useiden mittarien avulla, esimerkiksi biologisten laatutekijöiden (kuten kalaston, pohjaeläinten ja kasviplanktonin), fysikaalis-kemiallisten tekijöiden sekä haitallisten aineiden pitoisuuksien perusteella. Jos yksikin näistä mittareista alittaa hyvän tilan rajan, koko vesistön tila luokitellaan heikomman luokan mukaan.
• Heikentämättömyysvelvoitteen vesittäminen. Vesipuitedirektiivin heikentämättömyysvelvoite tarkoittaa, että direktiivin tavoitteita, kuten vesistön hyvää tilaa, ei saa vaarantaa ilman erityisen painavaa syytä. Velvoite on vahvistettu osaksi Suomen lainsäädäntöä. Esimerkiksi uudet rakennushankkeet, tehtaat tai kaivokset eivät saa vaarantaa vesistön jo saavutettua tilaa tai pyrkimystä paremman tilan saavuttamiseksi.
• Vuoden 2027 määräajan lykkääminen, mihin mennessä Euroopan joet, järvet ja pohjavedet pitäisi saada hyvään tilaan. Suomen järvien pinta-alasta 13 prosenttia, jokivesistä 32 prosenttia ja rannikkovesistä 87 prosenttia ei yllä hyvään ekologiseen tilaan. Työtä vesien tilan parantamiseksi on jo nyt paljon tehtävänä, eikä vesistöjen tilan heikentämistä saa helpottaa vesipuitedirektiiviä muuttamalla.

Mikä on vesipuitedirektiivi?

Vesipuitedirektiivissä asetetaan velvoitteet EU:n vesistöjen tilan huonontumisen pysäyttämiseksi. Tavoitteena on ollut, että Euroopan vesistöt saavuttavat vähintään hyvän tilan vuoteen 2015 mennessä. Kymmenen vuotta myöhemmin tämä tavoite on yhä saavuttamatta. Direktiivin tarkoitus on yhtenäistää vesiensuojelua EU:ssa. Se velvoittaa jäsenmaita laatimaan suunnitelmat vesien tilan parantamiseksi. Komissio totesi vesipuitedirektiivin olevan tarkoituksenmukainen ja toimiva omassa arvioinnissaan vuonna 2019. Tulokset kuitenkin osoittavat, että vesipuitedirektiivin toimeenpanoa on tehostettava.

Ympäristöjärjestöjen raportin havainnot perustuvat teollisuuden toimialajärjestöjen ja yritysten julkisesti antamiin lausuntoihin ympäristölainsäädännön hallinnollisen taakan yksinkertaistamista koskevassa kuulemisessa, joka järjestettiin 22.7.–10.9.2025. Raportin teetti Living Rivers Europe, joka on kansalaisjärjestöjen koalitio. Siinä ovat mukana WWF:n lisäksi European Anglers Alliance, European Environmental Bureau, European Rivers Network, The Nature Conservancy ja Wetlands International.

Koko raportti löytyy täältä.