Äärimmäisen uhanalaiset kiljuhanhet levähtävät jälleen Suomessa – takatalvi sai linnut pysähtymään myös Keski-Suomessa
WWF:n kiljuhanhityöryhmä on havainnut noin 100 kevätmuuton aikana levähtävää kiljuhanhea Oulun seudulla sijaitsevalla Siikajoen levähdysalueella. Kahden peräkkäisen heikon pesimävuoden takia kiljuhanhia on havaittu vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena.
Ensimmäiset kiljuhanhet saapuivat perinteisille levähdysalueille Perämeren ranta-alueille ennen vappua. WWF:n kiljuhanhityöryhmän tarkkailijat löysivät Siikajoen pelloilta 65 kiljuhanhea ruokailemassa varhain aamulla 26. huhtikuuta. Muutto jatkui 9.–11.5., jolloin pääosa kiljuhanhista lähti kohti Norjaa. Tänään 12.5. Siikajoella on enää yksi kiljuhanhipari.
Pohjolan kiljuhanhet talvehtivat Pohjois-Kreikassa, mistä niiden muutto kohti pohjoista alkoi maaliskuun alkupuolella. Matkalla ne levähtivät muutamia viikkoja Unkarissa ja Virossa. Suomeen kiljuhanhet saapuivat Virosta, missä niitä havaittiin 103 yksilöä.
Muuttoparven mukana on nähty viisi lähetintä kantavaa tai rengastettua kiljuhanhea. Gps-lähettimistä vielä yksi toimii, ja sitä kantaa Ildgutt-koiras. Sen muutto jatkui Siikajoelta 9.–10.5. yöllä Norjan Porsanginvuonolle. Se sai lähettimensä ja värirenkaat keväällä 2024 Norjassa. Lähettimet ovat antaneet korvaamattoman arvokasta tietoa kiljuhanhen suojeluun.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)
Lähetinlintu Evros lennossa.
Kiljuhanhet lennossa Siikajoella. Linnut yleensä lentävät ruokailemaan aamuisin ja iltaisin pelloille, ja viettävät päivät ja yöt rantaniityillä ja meren äärellä.
Satelliittikiljuhanhi Nyfrøkna ruokailemassa pellolla yhdessä muun parven kanssa.
Kiljuhanhien ja tundrahanhien parvi. Lajit ovat hyvin samannäköisiä ja niiden erottaminen on vaikeaa. WWF koulutti nuoria lintuharrastajia keväällä 2025 kiljuhanhitarkkailuun osana Life-hanketta.
Ennen saapumista Siikajoelle Ildgutt-kiljuhanhi ja sen kanssa muuttanut parvi teki harvinaisen pysähdyksen Keski-Suomessa. Gps-lähetinseuranta paljasti, että parven muutto alkoi Viron Hiidenmaalta 24.4., mutta pysähtyi seuraavan päivän ajaksi Äänekosken Parantalaan. Muutto jatkui aamuyöllä 26.4. Siikajoelle. Seuraava kiljuhanhiparvi saapui Siikajoelle vappuaattona.
”On poikkeuksellista, että Virosta muutolle lähteneen kiljuhanhiparven matka keskeytyi. Syynä oli sankka lumisade ja voimakas pohjoistuuli”, kertoo tarkkailuvastaava Risto Karvonen WWF:n kiljuhanhityöryhmästä.
Kiljuhanhet jatkavat muuttoaan Oulun seudulta pohjoiseen toukokuun puolenvälin paikkeilla. Valtaosa niistä muuttaa Porsanginvuonolle Pohjois-Norjan Finnmarkiin, mikä on hanhien viimeinen merkittävä levähdysalue ennen tunturiylänköjen pesimäalueita.
”Kaksi edellistä pesimävuotta ovat olleet kiljuhanhille heikkoja, mikä on luontaista vaihtelua ja johtuu alhaisista myyräkannoista. Kun myyriä ei ole, petoeläimet käyttävät maassa pesivien lintujen, myös kiljuhanhien, munia ja poikasia ravintonaan. Tänä vuonna on varovaisia toiveita siitä, että myyräkannat kääntyisivät tunturialueilla kasvuun, mikä voisi tarkoittaa parempaa pesimävuotta myös kiljuhanhille”, kertoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Tuntureilla pesivien kiljuhanhien seuranta on helpointa muuttoaikana, kun linnut ovat kertyneet yhteen. WWF on seurannut kiljuhanhien kevätmuuttoa ja yksilömääriä Perämerellä jo yli 40 vuotta.
”Viime vuonna koulutimme uusia nuoria lintuharrastajia kiljuhanhitarkkailuun. Kiljuhanhen tunnistaminen maastossa on erittäin vaikeaa, ja ne saattavat jäädä huomaamatta kokeneiltakin lintuharrastajilta”, Tolvanen kertoo. Koulutus oli osa kiljuhanhi-LIFE -hanketta.
WWF:n kiljuhanhityöryhmä toteuttaa kiljuhanhen muutonseurannan ja suojelutyön Metsähallituksen Luontopalveluiden ja ympäristöministeriön tuella.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!