Euroopan maastopalot ovat tulleet jäädäkseen – ennaltaehkäisyssä luonto on tärkeä apu
Ilmastonmuutos ei aiheuta maastopaloja, mutta se luo niille erityisen otolliset olosuhteet. Eurooppaa korventavat liekit ovat jälleen yksi muistutus siitä, ettei ilmastotoimissa voida viivytellä.
Maasto ei pala Euroopassa ensimmäistä kertaa. Nyt se palaa kuitenkin poikkeuksellisen laajasti ja voimakkaasti sekä yhtä aikaa useilla eri alueilla muun muassa Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa.
Olosuhteet maastopalojen syttymiselle ja leviämiselle ovat olleet tänä kesänä hyvin suotuisat, sillä äärimmäisten helteiden ja vähäisten sateiden vuoksi maasto on ollut laajalti erittäin kuivaa. Euroopassa on koettu tänä vuonna useita helleaaltoja, joiden aikana lämpötilat ovat nousseet yli 40 asteeseen, ja monissa maissa on mitattu kaikkien aikojen lämpötilaennätyksiä.
Tulevaisuudessa kuumia ja kuivia kesiä ja siten yhä laajempia ja tuhoisampia maastopaloja on luvassa lisää. Paloista syntyvät päästöt myös kiihdyttävät ilmastonmuutosta entisestään.
Taustalla ihmisen toiminta
Ilmastonmuutos ei itsessään aiheuta maastopaloja. Se kuitenkin luo olosuhteet, joissa palot ovat entistä yleisempiä ja voimakkaampia, leviävät entistä nopeammin ja ovat aiempaa vaikeammin hallittavissa.
Lisäksi maastopaloriskiin vaikuttaa maankäytön muutos. Euroopassa esimerkiksi kosteikkoja ja soita on tarkoituksella kuivatettu erityisesti maanviljelyä varten. Maastopalojen riski kasvaa, kun kosteita elinympäristöjä, lehtimetsiä ja muita luontaisia palokatkoja häviää.
”Monilla alueilla maaseutu on tyhjentynyt ja laidunten, viljelysten ja hoidettujen metsien muodostamat mosaiikkimaisemat ovat korvautuneet paikoin tiheällä ja helposti syttyvällä kasvillisuudella”, sanoo WWF Suomen kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Maankäytön muuttuminen on myös köyhdyttänyt luontoa. Metsien yksipuolistunut rakenne ja lajisto, vieraslajien leviäminen sekä vähentynyt metsänhoito edistävät palojen nopeaa leviämistä.
”Monimuotoisessa metsässä puut ovat keskenään eri-ikäisiä ja lajisto monipuolista, jolloin palot eivät pääse leviämään niin herkästi. Luonnontilaisissa metsissä paloja hillitsevät esimerkiksi kosteat lehtimetsälaikut.”
Ihminen on usein syypää maastopaloon myös konkreettisesti: noin 95 prosenttia paloista Euroopassa saa alkunsa ihmisen toiminnasta. Kyse voi olla tupakantumpista, grillaamisesta, ajoneuvosta tai laitteesta syntyvästä kipinästä tai hallitsemattomasta kaskeamisesta, joskus myös tahallisesta tuhopoltosta.
Palot tuhoavat jo valmiiksi niukkoja elinalueita
Palot ovat metsäekosysteemeille myös luontainen uusiutumisen keino. Nykyisin maastopaloja syttyy kuitenkin niin usein, etteivät metsät ehdi palautua niiden välissä. Lisäksi palot leviävät laajemmalle ja palavat kuumempina kuin luonnollisissa olosuhteissa.
Entistä kiivaammat maastopalot uhkaavat ihmisten ja omaisuuden lisäksi Euroopan arvokasta luontoa. Esimerkiksi Espanjassa tulipalot ovat vahingoittaneet muun muassa useiden uhanalaisten kotkalajien pesimäalueita. Laajat palot paitsi tappavat eläinyksilöitä myös tuhoavat elinympäristöjä vuosikymmeniksi sekä pakottavat lajeja siirtymään uusille alueille. Samoin vesistöt, maaperän eliöstö ja hiilinielut kärsivät.
”Luontomme on jo valmiiksi uhattuna, sillä merkittävä osa luonnontilaisista ympäristöistä on hävinnyt tai pirstoutunut”, Kaukonen sanoo. ”Uhanalaiset lajit sinnittelevät yhä pienenevillä elinalueilla, joilla on vaikeaa löytää ruokaa, vettä tai suojaa tappavilta paloilta. Kun viimeinenkin elinalue palaa poroksi, kokonainen populaatio saattaa tuhoutua.”
Palot kuormittavat myös julkisia palveluita ja aiheuttavat taloudellista haittaa laajemminkin kuin vain tuhoutuneena omaisuutena. Samanaikaisia paloja vastaan taisteleminen on pelastustoimelle raskasta ja kallista, ja lisäksi ihmisiä on evakuoitava. Lisäksi ympäristöhaitat vaikuttavat niihin ekosysteemipalveluihin, joista myös ihmiset ovat riippuvaisia.
Ehkäisy vaatii yhteistyötä ja ilmastopolitiikkaa
Vaikka nyt paloja sammutetaan kiireellä, katse on syytä kääntää myös vielä syttymättömiin paloihin. Tehokkaimpia keinoja ehkäistä paloja ennalta on parantaa metsien monimuotoisuutta sekä hyödyntää luontoon perustuvia ratkaisuja.
Kaukonen korostaa luonnon roolia palojen ehkäisyssä.
”Monimuotoiset luonnonmetsät ja peltomaisemat, kosteikot, purot, suot ja jokivarsien elinympäristöt ylläpitävät ekosysteemien kosteutta, hidastavat tulen leviämistä ja vahvistavat ekosysteemien kykyä kestää kuivuutta ja kuumuutta. Ekosysteemien ennallistaminen kohti luonnontilaa on yksi merkittävä keino sopeutumisessa.”
Liekehtivä kriisi on osaltaan osoitus epäonnistuneesta ilmastopolitiikasta. Vaikka ilmastotoimia pitäisi kirittää kiireellä, EU on pyrkinyt päinvastoin vesittämään ympäristöön ja ilmastoon liittyvää sääntelyä, joka suojaa sekä ihmisiä että ekosysteemejä myös monilta muilta ympäristöhaitoilta. WWF on yhdessä muiden järjestöjen kanssa kerännyt jo kuukausien ajan allekirjoituksia Näpit irti luonnosta -vetoomukseen, jolla vaaditaan EU:n päättäjiä pitämään luonnon ja siten myös ihmisten puolta.
”Metsäpalojen torjunnassa ei riitä enää pelkkä sammuttaminen, vaan nyt tarvitaan valtioiden rajat ylittävää eri tahojen yhteistyötä, järjestelmällistä ennaltaehkäisyä ja toimia, jotka auttavat muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutumisessa. Kaikilla mailla tulisi olla kunnianhimoisen ilmastopolitiikan rinnalla suunnitelma maastopalojen ennaltaehkäisyyn”, Kaukonen painottaa.
Artikkelin kuva on Kreikasta vuodelta 2021.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!