WWF:n kysely: Suomalaiset söisivät mieluiten kotimaista järvikalaa, mutta päätyvät ostamaan edullista kassilohta

WWF:n teettämän kyselyn mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto ruokapöytään on kotimainen kasvatettu kirjolohi. Enemmistö suomalaisista suhtautuu myös särkikaloista, kuten särjestä tai lahnasta, tehtyihin kalaruokiin myönteisesti: 68 prosenttia kyselyn vastaajista kertoo olevansa halukas syömään särkikaloista valmistettua ruokaa.

Miehet suhtautuvat särkikalojen syömiseen hieman myönteisemmin kuin naiset. Miehistä 72 prosenttia kertoo olevansa halukas syömään särkikaloista valmistettua ruokaa, kun naisista vastaava osuus on 63 prosenttia.

”Kotimaisten, sesonginmukaisten kalojen suosiminen ruokapöydässä pienentää haitallisia vaikutuksia meriluontoon ja ilmastoon. Samalla tuemme myös kotimaisen, pienimuotoisen kalastuksen toimintaedellytyksiä ja huoltovarmuutta”, kertoo WWF:n johtava kalastuksen asiantuntija Matti Ovaska.

Kasvatetun lohen monet haitat

Vaikka kalat ovatkin erinomainen ravinnonlähde, liittyy kalankulutukseen isoja globaaleja haasteita. 38 prosenttia merellisistä kalakannoista on ylikalastettu, ja monet saalislajit pyydetään haitallisilla menetelmillä, kuten pohjatrooleilla. Pienempien parvikalojen, kuten sardiinien, sillikalojen ja villakuoreen, kannat ovat usein paremmassa kunnossa kuin suurempien kalojen. Pienet parvikalat kuitenkin päätyvät pääosin kalankasvatuksen ja muun eläintuotannon rehuksi, jolloin lopputuotteen ilmasto- ja ympäristövaikutukset kasvavat huomattavasti.

Lohen kasvatus on johtanut rehuksi käytettävien kalojen ylikalastukseen, luonnonlohien kasvaneeseen tauti- ja loistartuntariskiin ja merten kasvaneeseen ravinnekuormaan.

”Kalankulutukseemme tarvitaan rakenteellinen muutos, jotta se mahtuisi yhden maapallon rajoihin. Kasvatetun lohen kulutuksen vähentäminen ja järvi- ja rannikkokalojen, silakan, sekä erityisesti särkikalojen, tuominen takaisin ruokapöytään on tehokkain tapa pienentää vaikutustamme maailman meriin”, Ovaska sanoo.

Suomalaisten kalankulutus on kasvanut 2000-luvun aikana ja kasvu johtuu ennen kaikkea kasvatetun lohen suosion lisääntymisestä. Aivan viime vuosina kasvatetun lohen kulutus on tasaantunut ja kääntynyt laskuun pitkän kasvun jälkeen, mutta edelleen kasvatettu lohi pitää kirkkaasti ykköspaikkaa kalankulutustilastoissamme. Samaan aikaan ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan pienimpien kalalajien kulutus on vähentynyt.

Suomalaisten kalankulutuksen vaikutukset meriluonnon monimuotoisuuteen ovat suurimmat juuri kasvatetun lohen kautta.

”Norjalaisen lohen hinta vaikuttaa muun kalan hintaan. Kun lohta myydään halvalla, myös luonnonkalojen hintaa lasketaan. Pienimuotoisen kalastuksen on käytännössä mahdotonta kilpailla suuren mittakaavan lohiteollisuuden kanssa. Lohen kasvatus vaikuttaa kalastuksen kannattavuuteen ja kalastajien toimeentuloon”, Ovaska sanoo.

Kyselytutkimus teetettiin Verianilla 25.9.–1.10.2026, ja siihen vastasi 1036 vähintään 18–vuotiasta suomalaista. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta 3,1 prosenttiyksikköä (50 % tulostasolla). Tutkimus toteutettiin väestövastaavassa verkkopaneelissa, eli kyselyn vastaukset painotettiin tulosten laskennassa vastaajien sukupuolen, iän, alueen sekä puoluekannan mukaan vastaamaan todellista väestörakennetta.

Kyselytutkimus toteutettiin osana Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston rahoittamaa “Pienet kalat, suuri vaikutus – kotimaisen kalan kulutuksen monipuolistaminen” -hanketta.