Norsut

Norsut ovat maailman maalla elävistä nisäkkäistä kaikkein suurimpia. Ne painavat tyypillisesti 2500–6000 kiloa, mutta suurimpien savanninorsu-urosten paino voi nousta jopa 8000 kiloon. Norsuille tunnusomaisia piirteitä ovat massiivinen keho, suuret korvat ja pitkä kärsä.

Norsuilla on olennainen merkitys asuttamalleen ekosysteemille. Liikkuessaan ja ruokaillessaan ne raivaavat tiheää kasvillisuutta, mikä on tärkeää metsien uudistumisen kannalta. Norsut levittävät syömiensä kasvien ja hedelmien siemeniä ulosteessaan. Lisäksi norsut kaivavat vettä esiin maan pinnan alta helpottaen samalla myös muiden eläinten vedensaantia.

Opi lisää norsuista alla olevasta kuvagalleriasta:

Afrikassa elää metsänorsuja ja savanninorsuja, jotka luokitellaan kahdeksi eri lajiksi. Metsänorsu luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja savanninorsu erittäin uhanalaiseksi.

Valtaosa Afrikan norsuista elää eteläisessä ja itäisessä Afrikassa. Afrikassa elävillä norsuilla, sekä uroksilla ja naarailla, on syöksyhampaat.

Aasiannorsut ovat hieman Afrikan norsuja pienempiä ja lisäksi niillä on tunnistettavasti pienemmät korvat. Aasiannorsut ovat yleensä tummanharmaita tai ruskeita. Aasiannorsuilla syöksyhampaita on harvemmin, vain joillain uroksilla.

Aasiannorsut elävät alueilla, joilla väestöntiheys on suurimpia maailmassa, ja se tuottaa niille haasteita. Yli puolet luonnossa elävistä aasiannorsuista elää Intiassa ja Nepalissa.

Norsukannat ovat romahtaneet pääasiassa norsunluukaupan ja siitä johtuvan salametsästyksen vuoksi. Lisäksi norsuja uhkaa elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen.

Salametsästys

Afrikassa elävistä norsuista noin 90 prosenttia on menetetty viimeisen vuosisadan aikana pääasiassa salametsästyksen ja norsunluukaupan vuoksi. Suurinta norsunluun kysyntä on Aasiassa. Arvioiden mukaan noin 15 000 – 20 000 Afrikan norsua tapetaan vuosittain.

Salametsästys norsunluun ja muiden ruumiinosien vuoksi on suuri ongelma myös Aasiassa. Suurin osa laittomasta norsunluusta on kuitenkin ilmeisesti peräisin Afrikasta.

Elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen

Aasian väkiluku kasvaa jatkuvasti ja ihmisten toiminnan levittäytyminen on kaventanut aasiannorsujen elinaluetta vain 15 prosenttiin niiden alkuperäisestä elinalueesta. Nyt norsut elävät eristäytyneissä populaatioissa Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

Vaikka joillain suojelualueilla Afrikassa norsujen populaatiot ovat jopa hieman kasvaneet, on elinympäristöjen pirstoutuminen uhka myös Afrikan norsuille. Norsujen elinalueet ovat vähentyneet, kun maata on otettu maatalouden, asutuksen ja infrastruktuurin käyttöön. Uusien teiden rakentaminen on myös mahdollistanut salametsästäjien pääsyn norsujen elinalueille.

Norsut tarvitsevat paljon ruokaa ja ne juovat 150-300 litraa vettä päivässä. Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuus lisääntyy, mikä voi vähentää sekä ravintokasvien että makean veden määrää. Norsuille tämä on kohtalokasta.

Norsujen elintilan vähetessä ja ihmisasutuksen levitessä norsujen ja ihmisten väliset konfliktit lisääntyvät. Liian lähelle ihmisasutusta tulevat norsut saattavat esimerkiksi syödä paikallisten asukkaiden sadon tai tuhota heidän omaisuuttaan.

Tavoitteenamme on nostaa uhanalaisten norsujen määrää ja suojella niiden elinalueita turvataksemme norsujen selviytymisen myös tulevaisuudessa.  Lisäksi tavoittelemme norsujen salametsästämisen lopettamista ja laittoman norsunluukaupan kitkemistä sulkemalla sen merkittävimmät markkinat.