WWF suojelee pyöriäisiä
WWF auttaa pyöriäisiä monin tavoin:
- WWF suojelee monipuolisesti ja aktiivisesti pyöriäisen elinympäristöä Itämerellä.
- WWF vaikuttaa kalastuskäytäntöihin niin, etteivät pyöriäiset jää sivusaaliiksi. WWF mm. ajoi ajoverkkokalastuksen kieltoa Itämerellä. Euroopan unioni on nyt kieltänyt ajoverkkokalastuksen Itämerellä.
- WWF kerää tietoa pyöriäisestä, sen esiintymisestä ja suojelusta yhdessä viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
- WWF on mm. mukana rahoittamassa hanketta, jossa pyöriäisen esiintymisestä ja kannan koosta hankitaan tietoa meren pohjaan asennettavan kuuntelulaiteverkoston avulla. Itämeren kahdeksan rantavaltion yhteistyönä vuosina 2010–2014 toteutettavan SAMBAH-hankkeen Suomen osuudesta vastaa Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä ympäristöministeriön ja Särkänniemen delfinaarion kanssa. (Lue Turun AMK:n tiedote hankkeesta 3.6.2010.)
Kannan koko ja levinneisyys
Itämeren pyöriäiskanta on pudonnut sadassa vuodessa 10 000-20 000 yksilöstä arviolta noin 600 yksilöön.
1900-luvun alussa pyöriäisiä havaittiin koko merialueellamme, Kemiä ja Suomenlahden itäosia myöten. Nykyesiintymisestä ei ole varmaa tietoa. Ympäristöministeriö onkin aloittanut kampanjan pyöriäisen esiintymisen selvittämiseksi. WWF on mukana kampanjassa.
Pyöriäinen elää kylmissä merissä niin itäisellä kuin läntisellä pallonpuoliskolla. Sitä tavataan niillä merialueilla, joiden keskilämpötila on alle 15 celciusastetta. Pyöriäinen viihtyy rannikoiden tuntumassa ja matalilla merialueilla.
Ominaispiirteet
Pyöriäinen kasvaa puolitoistametriseksi. Sepainaa täysikasvuisena noin 50 kiloa. Lajia on vaikea havaita. Pyöriäinen on hiljainen ja arka.Se liikkuu yksin tai pienissä ryhmissä.
Paras tuntomerkki on matala, kolmiomainen selkäevä. Pää on pieni ja pyöreähkö, ilman otsakulmaa ja terävää nokkaa. Hylkeistä pyöriäisen erottaa paitsi selkäevä myös niiden pyörähtävä liike veden pinnalla.
Ravinto
Itämeren pyöriäisten pääasiallinen ravinto on silakka. Muita ravintokaloja ovat muun muassa turska, ankerias ja makrilli. Pyöriäinen syö päivässä kalaa noin viisi kiloa.
Uhkat
Yhtenä suurimpana syynä pyöriäiskannan vähenemiseen viimeksi kuluneina vuosikymmeninä pidetään lohenkalastuksessa käytettäviin ajo- ja pohjaverkkoihin hukkumista sivusaaliina.
Muita mahdollisia syitä pyöriäiskannan vähenemiseen Itämerellä ovat:
- metsästys 1800- ja 1900-luvun vaihteessa
- 1940-luvun kovat jäätalvet
- ympäristömyrkyt
- vedenalainen melu ja
- meriliikenteen kasvu.
ASCOBANS-suojelusopimus
Pyöriäinen luokitellaan Itämerellä vaarantuneeksi lajiksi.
Suomi on allekirjoittanut ASCOBANS-sopimuksen (Agreement on Conservation of Small Cetaceans in Baltic Sea and in North Sea). Sillä suojellaan Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaita.
Sopimus velvoittaa sopimusvaltioita ennen kaikkea pyöriäisten sivusaalismäärien vähentämiseen niin Pohjanmerellä kuin Tanskan salmissa ja Itämerellä. Sopimuksen suojissa on laadittu lajille myös elvytyssuunnitelma.
Pyöriäishavaintojen ilmoittaminen
Jos kohtaat merialueillamme pyöriäisen, ilmoita havainnostasi.
Tiesitkö, että...
- Pyöriäinen on muihin valaslajeihin verrattuna hidas uimari. Sen keskivauhti on vain noin seitsemän kilometriä tunnissa.
- Pyöriäinen käyttää kaikuluotausta saalistaessaan ja kommunikoidessaan.
- Pyöriäisellä ei ole äänihuulia, mutta se ääntelee ilma-aukkonsa kautta ja kuulee alaleuallaan.
- Parvissa pyöriäiset pitävät huolta etenkin vahingoittuneista yksilöistä.
