WWF suojelee aasiannorsuja
WWF on laatinut aasiannorsujen ja -sarvikuonojen suojelustrategian (WWF's Asian Rhino and Elephant Action Strategy AREAS), joka esimerkiksi
- suojelee norsujen elinympäristöä mm. edistämällä kestävää metsätaloutta sekä suojelualueiden perustamista ja hyvää hallintaa
- ehkäisee norsujen salametsästystä ja
- ehkäisee ja ratkaisee norsujen ja ihmisten välisiä yhteenottoja.
Lue lisää WWF:n strategiasta ja työstä aasiannorsujen suojelemiseksi (englanniksi)
WWF Suomi suojelee aasiannorsujen elinympäristöä myös laajassa kehitysyhteistyöhankkeessaan Nepalissa. Hankkeessa on myös kehitetty uusia menetelmiä kouluttaa työnorsuja eläinystävällisesti. Lue lisää WWF Suomen Nepal-hankkeesta.
Kannan koko
Luonnonvaraisia aasiannorsuja arvioidaan olevan 25 600–32 750. Vielä viime vuosisadan alussa aasiannorsuja arvioitiin olevan yli 100 000.
Lisäksi Kaakkois-Aasian alueella elää noin 15 000 yksilöä vankeudessa. Aasiannorsuja on kesytetty koko Kaakkois-Intian alueella. Suuri osa vangituista norsuista koulutetaan työjuhdiksi. Norsut ovat tärkeitä metsätaloudessa, koska ne kykenevät liikkumaan hankalassakin maastossa ja kaatamaan puita.
Levinneisyys ja elinympäristö
Aasiannorsut elävät pirstoutuneina kantoina toisistaan eristyneillä alueilla. Niiden levinneisyys ulottuu Etelä-Intiasta ja Sri Lankasta itään Assamin läpi Vietnamin Etelä-Yunnaniin sekä etelässä Sumatralle ja Borneolle. Joitain villiintyneitä aasiannorsun kantoja esiintyy lisäksi Andaman Thaimaan seudulla.
Kauan sitten aasiannorsun elinalue ulottui lännessä Tigris-Eufratin jokialueelta läpi koko Himalajan etelänpuoleisen Aasian, ja idässä Kiinaan asti.
Aasiannorsut elävät pääasiassa trooppisissa ja subtrooppisissa metsissä. Ne viihtyvät hyvin monentyyppisillä metsäalueilla. Levinneisyys määräytyy lähinnä ruohon saatavuuden ja juomapaikkojen perusteella. Norsut eivät kuitenkaan viihdy kovin hyvin metsissä, joissa puiden latvat muodostavat suljetun latvuston.
Borneossa esiintyvät norsut eroavat muista aasiannorsuista geneettisesti.
Ominaispiirteet
Aasiannorsu on pienempi kuin afrikannorsu (Loxodonta africana). Sillä on myös pienemmät korvat kuin afrikannorsulla. Aasiannorsun korkein kohta ei ole säkä, vaan pää. Tyypillisen aasiannorsun ominaispiirteitä ovat:
- pituus: 5,5–6,4 m
- säkäkorkeus 2,5–3 m
- uroksen paino on 2700–5000 kg; naaraat uroksia pienempiä.
Aasiannorsuista vain uroksilla on varsinaiset syöksyhampaat. Naaraiden syöksyhampaat ovat pienet ja harvoin edes näkyvissä.
Syöksyhampaattomia uroksiakin on. Niiden osuus vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Sri Lankassa vain 5 %:lla norsuista on syöksyhampaat, kun taas Etelä-Intiassa luku on 90 %. Vaihtelu heijastelee todennäköisesti aiemman norsunluumetsästyksen intensiivisyyttä.
Ravinto
Aasiannorsu kuluttaa jopa kaksi kolmasosaa päivästään ruohonsyöntiin. Sen ruokavalioon kuuluvat ruohon lisäksi:
- puiden kuori
- juuret
- lehdet
- pienet taimet sekä
- viljelylajikkeet, kuten banaani, riisi ja sokeriruoko.
Elintavat
Naarasnorsut elävät laumoissa, joihin kuuluu 3–40 naarasnorsua poikasineen. Laumoista muodostuu isompia kokonaisuuksia, klaaneja.
Aikuiset urosnorsut elävät yksikseen tai pienissä laumoissa. Niiden ja naarasnorsujen välillä ei ole vahvaa sidettä.
Aasiannorsu voi elää 60–70 vuotta vanhaksi.
Uhkat
Elintilan hupeneminen ja pirstaloituminen
Aasiassa on ihmisiä koko ajan enemmän. Ihmiset ovat vallanneet norsujen perinteiset asuinalueet. Siksi norsun elintila hupenee nopeasti.
Viljelykset, leviävä ihmisasutus ja suuret kehityshankkeet, kuten padot, tiet, kaivokset ja teollisuuskompleksit, ovat myös pirstoneet aasiannorsun aiemmin yhtenäisen elinympäristön pieniksi rippeiksi. Aasiannorsupopulaatiot ovatkin pitkälle pirstoutuneita. Tämä vähentää norsujen selviytymismahdollisuuksia huomattavasti.
Ihmisten ja norsujen yhteenotot
Ihminen muuttaa jatkuvasti aasiannorsun elinympäristöä. Metsämaan muuttaminen viljelysmaaksi voi johtaa vakaviin norsujen ja ihmisten välisiin yhteenottoihin.
Norsut aiheuttavat viljelyksille vahinkoa tuhansien, joskus jopa miljoonien dollareiden edestä. Joka vuosi noin 100 ihmistä ja 40–50 norsua saa surmansa viljelystuhojen aiheuttamissa yhteenotoissa Intiassa.
Joissakin maissa maksetaan korvausta norsujen aiheuttamista satotuhoista ja kuolemantapauksista. Useissa maissa ympäristöviranomaisia painostetaan poliittisesti voimakkaasti norsujen poistamiseksi ihmisasumusten lähettyviltä. Kun ihmiset levittäytyvät yhä laajemmalle alueelle, ihmisten ja norsujen väliset konfliktit todennäköisesti lisääntyvät.
Salametsästys
Aasiannorsujen salametsästys norsunluun ja muiden ruumiinosien takia on suuri ongelma. Norsunluulla uskotaan olevan maagisia voimia etenkin perinteisessä itämaisessa lääketieteessä.
Vaikka kansainvälinen kauppa norsunluulla on kielletty, se jatkuu Kaukoidässä. Päämarkkina-alueita ovat Etelä-Korea ja Taiwan. Ilmeisesti suurin osa tästä laittomasta norsunluusta oli kuitenkin peräisin Afrikasta eikä aasiannorsuilta.
Tiesitkö, että...
- Aasiannorsut kesyyntyvät afrikannorsuja helpommin.
- Aasiannorsut ovat hyviä uimareita ja voivat uida myös veden alla käyttäen kärsäänsä snorkkelina.
- Aasiannorsujen tiedetään saavuttaneen jopa 100 vuoden eliniän.
- Aasiannorsunpoikanen painaa syntyessään 50–150 kg.
- Aikuinen aasiannorsu syö keskimäärin 150 kg kasvisravintoa päivässä.
- Noin 20 % maapallon ihmisväestöstä elää aasiannorsun elinalueella.
- Nepalista on tavattu tavallista aasiannnorsua kookkaampia ”jättiläisnorsuja”.
