Vastauksia WWF:n Living Planet 2018 -raportista nousseisiin kysymyksiin

Mikä taho ja milloin on kehittänyt LPR-indeksin ja voiko sitä pitää luotettavana eläinten määrän kehityksen kuvaamisessa?

Zoological Society of London laskee indeksin yhteistyössä WWF:n kanssa. Aikanaan indeksin kehittelyssä oli WWF:n kanssa myös YK:n alainen UN Environment World Conservation Monitoring Centre.

Indeksiä voi pitää luotettavana. Menetelmä on kuvattu tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneessä artikkelissa, jossa käytetty metodologia kuvataan tarkasti. Vertaisarvioinnissa käytetyt menetelmät tarkastetaan muiden asiantuntijoiden toimesta ennen artikkelin julkaisemista, mikä tekee tutkimustuloksista luotettavia.

Eläimille ei ole olemassa sellaista väestönlaskentaa, kuten vaikkapa Suomen väestöä lasketaan. Luonnontieteelliset aineistot perustuvat käytännössä lähes aina pieneen osajoukkoon koko tutkimuksen kohteena olevasta joukosta, sillä kaikkia kohteena olevia on yleensä mahdotonta laskea. Väestönlaskennassa on haastetta ihmistenkin osalta vielä joissakin maissa ja selkärankaisten eläinten osalta se on käytännössä mahdotonta.

Hyvin monissa tilanteissa koko tutkimuksen kohteena olevaa joukkoa ei voi kohtuudella tutkia ja silloin turvaudutaan otantaan. Jos otanta tehdään satunnaisotantana, voidaan olettaa, että satunnaistuksen vuoksi otos on edustava. Näin tehdään esim. mielipidemittauksissa ja puoluekannatusmittauksissa. Living PIanet -Indeksin aineiston keruu ei pohjaudu satunnaistukseen, sillä tutkittava joukko on laajuutensa vuoksi haasteellinen ja varsinainen satunnaistus olisi käytännössä mahdotonta toteuttaa. Tämä ei ole kuitenkaan ongelma, sillä ”edustavuusongelmaa” hallitaan tilastollisin menetelmin, mitkä on kuvattu perusteellisesti vertaisarvioidussa artikkelissa. Tutkimus on niin luotettava kuin näin monimutkaisen tutkimuskohteen kanssa voi olla. Artikkelissa on kuvattu myös paljon tapoja, jolla luotettavuutta voidaan lisätiedon myötä parantaa ja se tuleekin parantumaan jatkossa. Mutta tällä hetkellä tämä on paras käytettävissä oleva tieto. Monimutkaisuus huomioon ottaen Living PIanet -indeksi on hyvää ja perusteellisesti analysoitua tietoa.

Living Planet -indeksiä varten on kerätty valtavan iso aineisto ja sen analysoinnissa on perusteellisesti huomioitu aineistoon liittyvät haasteet. Living Planet -indeksi on suhteellinen painotettu indeksi, jossa on huomioitu taksonominen ja maantieteellinen harha. Aineiston analysointi on kuvattu yksityiskohdissaan PLOS julkaisussa. Julkaisu on avoimesti saatavilla.

Indeksi kuvaa tutkittujen populaatioiden kokojen kehittymistä ajassa. Populaatiot koostuvat yksilöistä ja siksi populaatioita koskevan tiedon perusteella voidaan päätellä myös eläinten määrän kehittymistä suuntaa antavasti.

Onko WWF Suomi jotenkin vääristellyt raportin sanomaa tiedottaessaan siitä?

Minkäänlaista vääristeltyä tietoa ei ole esitetty. WWF on yksinkertaistanut asiaa tiedotteessa. Tarkkaan ottaen oikea ilmaisu on: Selkärankaisten eläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60% vuodesta 1970 vuoteen 2014. Koska populaatiot koostuvat yksilöistä, voidaan populaatioita koskevan tiedon perusteella päätellä myös eläinten määrän kehittymistä suuntaa antavasti.

Mainoksissa/markkinoinnissa asioita tulee ja on tapana yksinkertaistaa, niiden tavoitehan on herättää. Sukupuuttoaalto on iso uhka ja on ymmärrettävää, että se saattaa aiheuttaa ahdistusta ihmisissä. Asia on kuitenkin nostettava ihmisten tietoisuuteen, jotta voimme toimia uhkan poistamiseksi.

Markkinoinnissa pyritään ihmisten tietoisuuden ja mielenkiinnon herättämisen jälkeen saamaan ihmiset paneutumaan aiheeseen syvemmin. Kun ihmiset lähtevät mukaan tukemaan toimintaamme vapaaehtoistyössä, viestiemme jakamisessa tai rahallisessa tukemisessa, he saavat lisää tietoa ja ymmärrystä työmme laajuudesta sekä siitä, miten he voivat olla mukana vaikuttamassa yhteisen ympäristömme hyväksi.

Onko raportin metodologia pimitetty ihmisiltä?

Ei, metodologia kuvataan LPR-raportissa, joka on jaettu toimittajille ajoissa ennen julkaisupäivää linkkinä. Raportti on myös kenen tahansa luettavissa sivuiltamme.
Selvitys metodologiasta on luettavissa PLOS julkaisussa.

Onko ongelma eläinten sukupuuton/monimuotoisuuden häviämisen suhteen oikeasti lohdullisempi/parempi kuin WWF väittää?

Ei. Tilanne on todella vakava. Living Planet Indeksi on tällä hetkellä paras saatavilla oleva tieto selkärankaisten eläinten kantojen kehityksestä. Se on tarkin kuvaus, mitä meillä on tällä hetkellä käytössä. Eläinten laskentamenetelmät ja analyysimenetelmät kehittyvät ja tarkempaan tulokseen päästään varmasti jatkossa. Tällä hetkellä siis paras käytettävissä oleva tieto kertoo, että selkärankaisten eläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60% vuodesta 1970 vuoteen 2014.

LPR-raportti on yksi raportti, jossa kuvataan luonnon monimuotoisuuden kehitystä. Toinen merkittävä, vuonna 2018 julkaistu tieteellinen raportti, antaa saman viestin. Kansainvälisen Luontopaneelin IPBESin raporttitiivistelmä kuvaa tilannetta muun muassa näin: ”Elinympäristöjen tuhoaminen kiihtyy ja ajamme planeettaa kohti kuudetta massasukupuuttoa. Projektioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä maailman monimuotoisuudesta 38–46 % menetetään.”

Vastaus Atlantic-lehden esimerkiin, jota myös suomalaisessa mediassa on siteerattu

The Atlantic-lehdessä esitettiin seuraava esimerkki:

Kuvitellaan, että on kolme eläinpopulaatiota: 5 000 leijonaa, 500 tiikeriä ja 50 karhua. Neljä vuosikymmentä myöhemmin jäljellä on 4 500 leijonaa, 100 tiikeriä ja 5 karhua. Populaatiot ovat laskeneet 10 prosenttia, 80 prosenttia ja 90 prosenttia – jolloin ne keskimäärin ovat laskeneet 60 prosenttia. Mutta eläinten määrä on laskenut 5 550 eläimestä 4650:een, mikä on vain 17 prosenttia.

Esimerkki ei anna oikeaa kuvaa Living Planet -indeksistä. Vertailun vuoksi: jos kyseisen esimerkin laskisi toisinpäin, eläinten väheneminen olisi 88 prosenttia.

Esimerkit eivät kuitenkaan kuvaa Living Planet -indeksiä, koska ne on laskettu kolmen populaation perusteella. Silloin yksi populaatio vaikuttaa keskiarvoon ratkaisevasti. Living Planet -indeksin laskennassa on käytetty tietoa 16 704 populaatiosta, joista on laskettu keskiarvo. Näin suuressa aineistossa yksittäiset poikkeamat eivät pääse vaikuttamaan keskiarvoon. Lisäksi indeksi on painotettu, mikä korjaa maantieteellistä ja lajiluokitteluun liittyvää harhaa, ja menetelmä on käynyt läpi tieteellisen vertaisarvioinnin.

Kerääkö WWF rahaa LPR-viestinnän avulla?

Viestinnän ensisijainen tehtävä on lisätä ihmisten tietoisuutta tästä vakavasta asiasta. Tavoitteenamme on myös saada uusia kummeja: mitä enemmän meillä on tukijoita, sitä vaikuttavampia olemme ja sitä laajemmin voimme tehdä työtämme. Tehtävämme on suojella luonnon monimuotoisuutta, ja teemme tätä suurelta osin yksityisten tuen avulla.

Tuloksiimme ja varainkäyttöömme voi tutustua täällä.

Varainkäyttömme on vastuullista ja sitä valvotaan tarkasti. Olemme ylpeitä työstämme ja olemme saavuttaneet myöskin tuloksia, joista voi lukea toimintakertomuksestamme ja verkkosivuiltamme. Velvollisuutemme on jatkaa työtämme entistäkin voimallisemmin.

Onko WWF:n viestintä vain rahan keräysväline?

Ei. WWF pyrkii viestinnällään ja työllään määrätietoisesti vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin, yritysten toimintaan ja ihmisten elintapoihin ja kulutustottumuksiin. Jatkamme LPR-asiasta keväällä, jolloin keskitymme enemmän ongelmien sijaan ratkaisuihin.

Vastauksemme Ylen esittämään väitteeseen rahankeruusta

Yle kirjoittaa verkkosivuillaan julakistussa artikkelissa, että ”Varainkeräyksensä pontimeksi Maailman luonnonsäätiö WWF julkaisi tiistaina joka toinen vuosi tehtävän laajan raportin maapallon monimuotoisuudesta.”

Tällainen muotoilu on asenteellinen ja virheellinen.

WWF:n viestinnän tehtävä on lisätä ihmisten tietoisuutta maailman luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta. Pyrimme viestinnällämme ja työllämme määrätietoisesti vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin, yritysten toimintaan ja ihmisten elintapoihin ja kulutustottumuksiin.

WWF:n LPR:n lisäksi maailman monimuotoisuuden tilasta on lisäksi ilmestynyt muitakin painavia tieteellisiä raportteja, esimerkiksi kansainväliseltä Luontopaneeli IPBESiltä. Raportit kertovat samansuuntaista vakavaa sanomaa, WWF ei ole keksinyt tätä uhkaa ”varainkeräyksensä pontimeksi.”

Mitä varainkeruuseen tulee, niin mitä enemmän meillä on tukijoita, sitä vaikuttavampia olemme ja sitä laajemmin voimme tehdä työtämme. Tehtävämme on suojella luonnon monimuotoisuutta, ja teemme tätä suurelta osin yksityisten tuen avulla.

Tuloksiimme ja varainkäyttöömme voi tutustua täällä.