WWF:n vuoden 2015 suojelusaavutuksia kuvina
Vuonna 2015 WWF Suomi teki jälleen aktiivista ja monipuolista suojelutyötä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Vuoteen mahtui muun muassa taistelua salametsästystä vastaan ja muuta merkittävää työtä uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Kampanjoimme myös uusiutuvan energian puolesta. Ilman tukijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme nämä saavutukset eivät olisi olleet mahdollisia. Lämmin kiitos!
Selaa saavutuksia vetämällä kuvia hiirellä sivusuunnassa.
Merikotkan pesimäkauden ilonaiheena olivat uudet pesät syvällä sisämaassa. Kanta-Hämeessä todettiin jälleen yksi onnistunut pesintä ja Pirkanmaalla maakunnan ensimmäiset kaksi pesintää.
Kiljuhanhella, Pohjoismaiden uhanalaisimmalla linnulla, oli ennätyksellisen hyvä pesintäkesä. Poikasia havaittiin 70. Poikasia on laskettu syksyisin vuodesta 1994 lähtien, ja vuoden 2015 luku on seurantahistorian suurin.
Kaikkiaan 128 vapaaehtoista otti osaa talkooleireillemme. Talkooleiriläiset auttavat luontoa arvokkaalla työpanoksellaan kunnostamalla esimerkiksi uhanalaisia perinneympäristöjä.
WWF:n ja muiden luonnonsuojelujärjestöjen yhteinen vetoomus itsenäisen ympäristöministeriön puolesta keräsi vain neljässä päivässä toukokuussa yli 65 000 nimikirjoitusta. Ympäristöministeriö säilyi hallitusneuvotteluissa itsenäisenä.
Saimaannorpan suojaksi tarkoitettujen verkkorajoitusten piiriin Saimaalle on tulossa 564 neliökilometriä lisää keskeisiä vesialueita.
Onnistuimme tuomaan ensimmäistä kertaa suomalaiseen metsäkeskusteluun ekologisesti kestävän hakkuumäärän teettämämme raportin ja julkistamamme Metsävision kautta.
Kalakampanjamme seurauksena kauppojen ja ravintoloiden kalavalikoimat ovat Suomessa kehittymässä hyvää vauhtia vastuullisiksi. Useat merkittävät kauppaketjut, ravintolat ja muut toimijat ovat luopuneet kokonaan tuotteista, joita Kalaoppaassamme kehotetaan välttämään.
Vastuullisen kuluttajan elämä helpottui, kun WWF:n Kalaoppaasta valmistui kätevästi kännykkään ladattava versio.
Hyvinkääläiset Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola valittiin koko Itämeren alueen ympäristöystävällisimmiksi viljelijöiksi WWF:n kansainvälisessä kilpailussa.
Uhanalaisista luonnontilaisista kalalajeistamme muun muassa meritaimen, meriharjus, saimaannieriä ja järvilohi rauhoitetaan kalastukselta uudessa kalastuslainsäädännössä. Olemme työskennelleet pitkään tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja vaikuttaneet myös kalatiestrategian ja lohi- ja meritaimenstrategioiden hyviin sisältöihin.
Paljastimme kesällä, etteivät kansainvälisten luksusristeilijöiden matkustajat hyväksy käymälävesien dumppaamista Itämereen. Peräti 93 prosenttia kyselyymme vastanneista matkustajista sanoi valitsevansa jatkossa mieluummin vastuullisesti toimivan risteily-yhtiön.
Vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihimme kuuluu jo lähes 8 000 suomalaista! Heidän sitoutumisensa on korvaamattoman arvokasta, sillä öljyvahingot uhkaavat Itämerta ja myös esimerkiksi Saimaan vesistöä. Onneksi vuonna 2015 öljyntorjuntajoukkoja ei tarvinnut kuitenkaan hälyttää tositoimiin, sillä vakavia onnettomuuksia ei vesillämme sattunut.
Australiassa sijaitsevan Ison valliriutan alueelle ei saa dumpata haitallista ruoppausjätettä, päätti Queenslandin osavaltio marraskuussa. Uutinen oli erittäin tervetullut, sillä Iso valliriutta on yksi maailman merkittävimmistä merielinympäristöistä. Yli puoli miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa – mukana myös iso joukko suomalaisia – allekirjoitti vetoomuksemme riutan puolesta.
WWF:n Earth Hour oli vuonna 2015 suurempi kuin koskaan. Maailmalla sadat miljoonat ihmiset ja tuhannet yritykset, yhteisöt ja ikoniset maamerkit sammuttivat valonsa tunniksi ja näyttivät huolensa ilmastonmuutoksesta. Yli 15-vuotiaista suomalaisista noin kolmasosa osallistui tapahtumaan sammuttamalla valot tai jollakin muulla tavalla.
Kesällä 2013 toimme Helsingin energiaratkaisua koskevaan keskusteluun oman mallimme, joka perustuu hajautettuun, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Joulukuun 2015 alussa Helsingin kaupunginvaltuuston päättämä tulevaisuuden energiaratkaisu on keskeisiltä osiltaan esittämämme vaihtoehdon mukainen.
WWF nimettiin maailman merkittävimmäksi kestävän kehityksen edistäjäksi.
Vuoden 2015 Global Scan/ SustainAbility -tutkimukseen haastateltiin yrityselämän, valtionhallinnon,
kansalaisjärjestöjen ja akateemisten instituutioiden edustajia 82 maasta. Vastauksissa ympäristöjärjestöt arvioitiin johtavaksi sektoriksi. Kentän selkeä johtaja oli WWF.
WWF:n maailmanlaajuinen energiainvestointeihin keskittynyt kaksivuotinen #seizeyourpower-ilmastokampanja tuotti tulosta kesäkuussa. Kampanjan tärkeimpiin kohteisiin kuulunut Norjan eläkerahasto päätti luopua sijoituksistaan kivihiiliyhtiöissä. Norjan eläkerahasto on yksi maailman suurimmista.
Isopandojen määrä maailmassa on kasvanut 268 yksilöllä viimeisten kymmenen vuoden aikana, kertoo Kiinan hallituksen WWF:n tuella tekemä selvitys. Luonnossa elävien isopandojen määrä on nyt 1 864.
Salametsästyksen vastainen työ on tuottanut hyviä tuloksia Nepalissa: nyt saavutettiin jo kolmas 365 päivän seurantajakso ilman ainuttakaan sarvikuonon salametsästystapausta. Nepalissa sarvikuonojen määrä on kasvanut ja niitä on nyt noin viidennes enemmän kuin vuonna 2011.
Järjestyksessä toisen lumileopardin pannoitus onnistui Himalajalla, Nepalissa. Asentamamme GPS-paikantimen avulla erittäin uhanalaisista lumileopardeista saadaan tietoa niiden suojelua varten.
Tiikereiden määrä on kasvanut Intiassa, Nepalissa, Bhutanissa ja Venäjällä. Hyvien uutisten taustalla ovat maiden tekemät tiikerikartoitukset, jotka ovat elintärkeitä upeiden kissaeläinten pelastamiseksi.
Nuorelle Liisa-nimiselle intiansarvikuononaaraalle onnistuttiin maaliskuussa Nepalissa asettamaan satelliittipanta. Pannan avulla sarvikuonon liikkumista ja elintapoja voidaan seurata reaaliaikaisesti noin vuoden ajan. WWF:n hankkeessa kerätyn tiedon avulla suojelutoimenpiteitä voidaan kohdistaa nykyistä tarkemmin.
Petokorvausjärjestelmä on helpottanut menestyksekkäästi ihmisten ja lumileopardien välisiä konfliktitilanteita Kangchenjungan suojelualueella Nepalissa. Lumileopardin saalistamasta karjasta saadut korvaukset ovat johtaneet siihen, ettei viime vuonna yhtään lumileopardia tapettu kostoksi.
Indonesiassa Borneolla on turvattu paikallisyhteisöille yhteensä noin 5 500 hehtaaria kylämetsiä ja alkuperäiskansoille varattuja metsäalueita
WWF:n tukemana viisi Afrikan valtiota, Kenia, Tansania, Uganda, Madagaskar ja Mosambik, sopivat laittoman puukaupan lopettamisesta itäisessä ja eteläisessä Afrikassa.
Kumppanimme WWF Nepal on ollut mukana maanjäristyksen jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Olemme olleet varmistamassa, että valtion jälleenrakennusohjeistus huomioi luonnonvarojen kestävän käytön.
WWF:n, UPM:n, Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä tehtiin ohje, jonka avulla uhanalainen valkoselkätikka voidaan entistä paremmin ottaa metsähakkuissa huomioon.
IKEA siirtyi käyttämään ainoastaan kestävämmin tuotettua puuvillaa. WWF ja IKEA ovat olleet perustamassa Better Cotton Initiative -järjestöä, jonka tavoitteena on muuttaa puuvillantuotannon käytäntöjä paremmiksi viljelijöiden, ympäristön ja toimialan tulevaisuuden kannalta.
Vuoden 2015 raportoinnin mukaan Suomen Green Office -toimistot tuottivat vuonna 2014 yhteensä 13 130 tonnia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä aiempaan vuoteen verrattuna. Säästö on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin.
Lukukauden 2014–2015 aikana ruokateemainen koulukiertueemme tavoitti ennätykselliset yli 27 000 oppilasta.
Yli 500 000 EU:n kansalaista viestitti EU:n komissiolle, ettei Euroopan luonnonsuojelulainsäädäntöä tule heikentää. Nimet kerättiin WWF:n ja muiden eurooppalaisten järjestöjen kampanjassa. Komissio päätyi marraskuussa samaan tulokseen.
Pariisissa tehtiin historiaa! WWF:n asiantuntijat ovat työskennelleet uutterasti vuosia uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Joulukuussa oli syytä juhlaan, kun ilmastosopimus solmittiin Pariisissa.
Öljy-yhtiö Shell jätti toistaiseksi arktiset alueet rauhaan. WWF oli mukana kampanjassa, joka johti Shellin ilmoitukseen siitä, että se pysäyttää öljynetsinnän arktisilla alueilla.
Ilman tukijoitamme nämä saavutukset eivät olisi olleet mahdollisia. Kiitämme lämpimästi kummeja, kertalahjoittajia, oma keräyksen tekijöitä, merkkipäivälahjoittajia, testamentin ja muistolahjoitusten tekijöitä, Norppa-arpojen lunastajia, Päivätyökeräyksen tehneitä koululaisia, verkkokaupan asiakkaita, vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja ja apukinosten kolaajia, pesänlaskijoita ja luontokartoittajia, lajityöryhmiä, asiantuntijoita, somen aktiiveja, vetoomuksien allekirjoittajia, yrityksiä, järjestöjä, Suomen ulkoasiainministeriötä ja muita yhteistyökumppaneita, Green Office -toimistoja, talkooleiriläisiä, WWF-lähettiläitä ja nuorten tiimiläisiä sekä salametsästyksen vastaisen kampanjan, Kalakampanjan ja Earth Hourin kannatusjoukkoja sekä kaikkia hyvällä asenteella mukana olevia ihania ihmisiä.
Lue tuoreimmat supjelusaavutukset täältä.
Tule mukaan suojelemaan luontoa!
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!
Suojele elämää WWF-kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.