Väriä vaihtava lisko ja sammaliin sulautuva sammakko – Kaakkois-Aasiasta löytyi lähes 400 uutta lajia

Tutkijat ovat todentaneet vuosina 2021 ja 2022 jopa 380 uutta lajia Mekongin jokialueella Kaakkois-Aasiassa, kertoo WWF:n tuore raportti. Satojen tutkijoiden työ esittelee maailmalle 290 kasvia, 19 kalaa, 24 sammakkoeläintä, 46 matelijaa ja yhden nisäkkään. Osa lajeista on löydetty jo vuosikymmeniä sitten, mutta vasta uuden teknologian avulla ne on voitu todeta uusiksi lajeiksi. WWF julkaisee säännöllisesti alueen uusia lajilöytöjä koskevan raportin, ja vuodesta 1997 lähtien Mekongilta on tieteellisesti todettu löytyvän 3 389 lajia.

“Nämä uskomattomat lajit ovat selviytyneet ja kehittyneet Mekongilla miljoonia vuosia. Ne ovat eläneet täällä jo kauan ennen ihmistä. Meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta voimme pysäyttää niitä uhkaavan sukupuuton”, sanoo K. Yoganand, WWF Mekongin alueellisen villieläinohjelman johtaja.

Vietnamin, Thaimaan, Laosin, Kambodzan ja Myanmarin alueelle ulottuva Mekongin seutu on luonnoltaan maailman monimuotoisimpia, mutta myös uhatuimpia. Alueen metsiin ja vesistöihin kohdistuu valtavasti painetta: hakkuita, tiehankkeita, padonrakennusta, saasteita, laitonta villieläinkauppaa. WWF:n vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan Mekongin alue on yksi maapallon merkittävimmistä metsäkatovyöhykkeistä, eli tällä alueella metsien hupeneminen on erittäin nopeaa. Monet lajit saatetaan menettää ennen kuin niitä ehditään edes löytää.

“Tässä yhtälössä myös meillä länsimaalaisilla on osamme. Mekongin alueelta tuodaan Suomeenkin useita raaka-aineita, kuten kahvia ja kumia, joiden tuotanto on voinut aiheuttaa metsäkatoa. EU:ssa juuri voimaan tullut metsäkatoasetus tulee kieltämään metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden tuonnin EU-markkinoille, minkä toivotaan auttavan metsäkadon kitkemisessä myös Mekongin alueella”, sanoo WWF Suomen metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

WWF työskentelee aktiivisesti Mekongin luonnon suojelemiseksi yhdessä valtioiden hallitusten, paikallisten viranomaisten, järjestöjen, tutkijoiden ja yhteisöjen kanssa.

“Näiden ennen tuntemattomien lajien lisäksi suojelemme monia tuttuja uhanalaisia lajeja, kuten tiikereitä, jokidelfiinejä ja aasiannorsuja. Tuemme lajien ja niiden elinympäristöjen tutkimusta. WWF-kummien tuella ja Suomen kehitysyhteistyövaroilla edistämme esimerkiksi kestävää metsien käyttöä, ehkäisemme salametsästystä ja kehitämme elinkeinoja, jotka eivät kuormita luontoa”, Kaukonen kertoo.

Katso esimerkkejä uusista lajeista kuvagalleriasta!