Tämä ei ole aprillia: Suomen ylikulutuspäivä on 1. huhtikuuta
Suomalaiset ovat kuluttaneet oman osuutensa maailman luonnonvaroista kolmessa kuukaudessa. Suomi on vuodesta toiseen eniten uusiutuvia luonnonvaroja kuluttavien maiden joukossa. Ylikulutus Suomessa ei taltu pelkästään yksilöiden valinnoilla, vaan sen vähentämiseksi tarvitaan poliittisia päätöksiä, joilla muutetaan yhteiskunnan rakenteita. Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on lopettaa ekologisen velan otto.
Suomen ylikulutuspäivä on tänä vuonna keskiviikkona 1. huhtikuuta. Se tarkoittaa, että suomalaiset ovat laskennallisesti kuluttaneet oman oikeudenmukaisen osuutensa maailman uusiutuvista luonnonvaroista vain kolmessa kuukaudessa. Uusiutuvien luonnonvarojen kulutuksen laskennassa luonnonvarat on jaettu tasan kaikkien maapallon ihmisten kesken.
“Ylikulutus ei ole aprillia. Suomalaisten korkea sijoitus ylikulutustilastoissa johtuu ennen kaikkea metsien suurista hakkuumääristä, eläinperäisen ruoan liiallisesta kuluttamisesta sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä”, toteaa WWF Suomen neuvonantaja Jussi Nikula.
Suomi on tämän vuoden ylikulutustilastoissa sijalla 16. Ylikulutustilastoissa on mukana yhteensä 82 maata. Näistä vain 13 elää yhden maapallon kantokyvyn rajoissa.
(Uutinen jatkuu kuvien jälkeen.)
Jos kaikki kuluttaisivat luonnonvaroja suomalaisella tasolla, tarvitsisimme yli neljä maapalloa.
Suomessa luonnonvarojen kulutustahti on huomattavasti kovempi kuin monessa muussa maailman maassa. Tämän vuoden ylikulutuslaskelmassa on mukana yli 80 maata, joista Suomi kuluttaa 16. eniten luonnonvaroja.
Lähde: Global Footprint Network
Pieni osa maapallon maista kuluttaa suurimman osan kaikista luonnonvaroista
Ylikulutuksen määrällä on selvä yhteys tulotasoon: niissä maissa, joiden tulotaso on asukasta kohden laskettuna korkeampi, kulutetaan enemmän luonnonvaroja. Se tarkoittaa sitä, että pieni osa maapallon maista kuluttaa suurimman osan kaikista luonnonvaroista. Suomalaisenkin ylikulutuksen vaikutukset näkyvät suurelta osin maamme rajojen ulkopuolella, vaikuttaen myös muiden maiden mahdollisuuksiin kehittyä kestävällä, luonnon huomioivalla tavalla.
Lähde: Footprint Data Foundation
Ylikulutus on rakennettu sisään yhteiskuntaamme
Yhteiskunnan rakenteet ylläpitävät luonnonvarojen ylikulutusta, ja se on luontokadon tärkein taustatekijä. Ylikulutus näkyy myös ympäristön laadun heikkenemisenä, kuten laajoina avohakkuina sekä vesien rehevöitymisenä. Luonnonvarojen käytön haitoille ei kuitenkaan useimmiten ole asetettu hintaa.
”Koska haitoilla ei ole hintaa, luonnonvarojen tuhlaaminen on ollut toistaiseksi taloudellisesti kannattavampaa kuin niiden kestävä käyttö. Yritykset innovoivat ja kehittävät toimintaansa, mutta ilman kunnollisia kannustimia muutos ei etene laajamittaisesti”, toteaa Nikula.
”Valitettavasti kannustamme myös väärään suuntaan. Ympäristölle haitalliset tuet, jotka lisäävät fossiilisten polttoaineiden tai muiden luonnonvarojen käyttöä, tekevät valtion budjettiin miljardiluokan loven vuosittain. Se on tuplasti tyhmää.”
Ilmastopolitiikan keinot voivat tarjota oppeja luontohaittojen hinnoitteluun. EU:n päästökaupassa päästöoikeuksille, eli ilmastohaitan aiheuttamiselle, on asetettu hinta. Vastaavia keinoja on mahdollista käyttää luontohaittojen hinnoitteluun, jolloin myös koko yhteiskunnan kestävyyssiirtymä saa välttämätöntä vauhtia.
”Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on lopettaa ekologisen velan otto. Sekä valtion budjetti että luonto kiittävät, kun budjetista karsitaan ympäristölle haitalliset tuet ja kerätään luontohaittamaksuista merkittäviä tuloja. Luontohaittamaksujen käyttöönotto pitäisi lukea jokaisen puolueen ohjelmassa”, toteaa Nikula.
-
Mikä on ylikulutuspäivä?
- Ylikulutuslaskennassa maapallon biokapasiteetti jaetaan oikeudenmukaisella tavalla tasan kaikkien maailman ihmisten kesken. Biokapasiteetilla tarkoitetaan maapallon kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivät laskee vuosittain Global Footprint Network käyttäen aineistonaan muun muassa YK:n keräämää dataa sekä viimeisimpiä talouden tunnuslukuja.
- Eri vuosina lasketut ylikulutuspäivät eivät ole vertailukelpoisia keskenään, sillä laskentamenetelmää kehitetään jatkuvasti ja päivämäärät lasketaan aina viimeisimmän saatavilla olevan tilastotiedon perusteella. Näin ollen viime vuoden Suomen ylikulutuspäivän tarkennettu päivä on 31.3.
- WWF:n ja Bain & Companyn toissa vuonna julkaisema raportti valottaa yksityiskohtaisesti suomalaisen luonnonvarojen ylikulutuksen syitä ja esittelee ratkaisuehdotuksia. Raportin löydät täältä.
Miten ylikulutus voidaan ratkaista?
Ylikulutus on sekä luontokadon että ilmastonmuutoksen juurisyy: käytämme luonnonvaroja yli kestävyyden rajojen ja tuotamme luonnonvaroista hyödykkeitä tavoilla, jotka muun muassa tuhoavat ja heikentävät elinympäristöjä, kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä ja aiheuttavat saastumista. Muutos on kuitenkin mahdollinen.
Miten ylikulutus voidaan ratkaista?
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!