WWF: Enemmistö suo­ma­lai­sis­ta kannattaa luonnon en­nal­lis­ta­mi­sen vaikuttavaa toi­meen­pa­noa

WWF:n teettämä kysely paljastaa, että 64 prosenttia suomalaisista toivoo aidosti luonnon tilaa parantavaa ennallistamistyötä, ja näkee sen samalla tuovan lisää työpaikkoja ja mahdollisuuksia yrityksille.

Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa. Enemmistö suomalaisista toivoo sen vaikuttavaa toimeenpanoa.

Suomalaisista 58 prosenttia myös ajattelee, että luonnon ennallistamiseen liittyvä luonnonhoitotyö luo lisää työpaikkoja. Vastaavasti 56 prosenttia suomalaisista ajattelee, että luonnon ennallistamiseen liittyvä luonnonhoitotyö luo liiketoiminnan mahdollisuuksia yrityksille.

Kyselyn mukaan kansalaisten luottamus ennallistamisen tuomiin mahdollisuuksiin yrityksille ja uusille työpaikoille on yhtä vahvaa eri puolilla maata.

”Ennallistamisen tarkoitus on parantaa heikentyneiden luontoympäristöjen tilaa, sillä lopulta ihminenkin on riippuvainen elinvoimaisesta luonnosta. Iso osa suomalaisista kuitenkin tunnistaa, että luonnon ennallistamisessa on kyse myös työpaikkojen luomisesta. Nyt onkin tärkeää, että ministeriöiden valmistelutyössä huomioidaan ennallistamisen hyödyt ja tuetaan työpaikkojen syntymistä”, sanoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.

Ennallistaminen luo töitä erityisesti maaseudulle, missä työpaikat muutoin saattavat olla vähissä. Suomessa on valtava pinta-ala aiemmin ojitettuja soita, joita nyt ennallistetaan. Työ sisältää monia vaiheita: ennallistamisen suunnittelun, metsähakkuut ja ojien tukkimisen kaivinkoneella. Osa ennallistamistyöstä on jatkuvaa, kuten kosteikkojen ja perinneympäristöjen hoito.

 

Suomi jättää ennallistamissuunnitelman EU:n komissiolle syyskuussa

Ennakkotietojen mukaan Suomen ennallistamissuunnitelma tullaan jättämään lausunnolle toukokuussa. Suunnitelma on osa EU:n ennallistamisasetusta, jonka mukaan jokaisen jäsenmaan on jätettävä ennallistamissuunnitelmansa komissiolle tarkastettavaksi syyskuussa 2026.

”Julkisessa keskustelussa on korostunut näkemys siitä, että ennallistaminen tulisi Suomelle liian kalliiksi. Tällaisessa ajattelussa ei ole huomioitu sitä, millaista taloudellista hyötyä ennallistamisella on, ja mitä odottamattomia riskejä ja kustannuksia sisältyy siihen, jos luonnon tilan annetaan edelleen heiketä”, Suominen sanoo.

Vaikuttava toimeenpano siten, että luonnon tila paranee, edellyttää taloudellisia panostuksia ja samalla luontoa tuhoavan liiketoiminnan lopettamista. Esimerkiksi valtio tukee vuosittain miljardeilla sellaista yritysten liiketoimintaa, joka kiihdyttää luontokatoa. Siitä seuraa yhä enemmän ennallistettavaa ja kustannukset kasvavat entisestään.

”On erittäin tärkeää tarkastella valtion taloutta kokonaisuutena: samaan aikaan ei ole mielekästä rahoittaa sekä ennallistamista että luonnon tuhoamista”, Suominen huomauttaa.

Ennallistamisasetuksen toimeenpanossa nojataan keskeisesti siihen, että mikäli lisää luontoa tuhotaan, korvataan aiheutetut menetykset toisaalla. Tästä koituva kustannus tulee maksettavaksi valtiolle, mikäli ei säädetä velvoittavaa ekologista kompensaatiota. Vain kompensaatiolla kustannukset voidaan maksattaa luontohaitan aiheuttajalla veronmaksajien sijaan.

WWF ja kolme muuta järjestöä teettivät vuonna 2024 kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin kuinka samaa tai eri mieltä vastaajat olivat seuraavan väitteen kanssa: ”EU:ssa keskustellaan parhaillaan laista, jonka velvoittamana jäsenvaltioiden olisi palautettava osa menettämästämme luonnosta ennalleen. Missä määrin olet samaa tai eri mieltä siitä, että tämä laki olisi hyväksyttävä?”. Suomalaisista 70 prosenttia oli väitteen kanssa samaa tai vahvasti samaa mieltä.

”Eri kysymyksenasettelusta johtuen tämän ja aiemman kyselytutkimuksen tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tuoreen kyselyn pohjalta kansalaisten tuki ennallistamiselle näyttää kuitenkin edelleen vahvalta, vaikka ennallistamisesta on julkisuudessa maalailtu uhkakuvia”, Suominen sanoo.

 

Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 29.–31.3.2026 YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 15–79-vuotiaat suomalaiset ja siihen osallistui 1016 henkilöä. Kyselytutkimuksen kaikki tulokset löytyvät täältä.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Suojele elämää WWF-kummina

Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!

Lahjoita alk. 10 €/kk

Suojele elämää WWF-kummina

Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!