Sakatin kaivoshanke koettelee luonnonsuojelun rajoja
Voiko Suomen arvokkaimpiin kuuluvalle suoluontokohteelle myöntää poikkeusluvan kaivostoiminnan vuoksi? WWF:n mukaan Viiankiaavan tapaus ratkaisee paljon enemmän kuin yhden kaivoshankkeen – se määrittää, kuinka vahvasti Suomi puolustaa luonnonsuojelua, kun vastakkain ovat luontoarvot ja taloudelliset intressit.
Kaivosyhtiö AA Sakatti Mining Oy suunnittelee Sakatin kaivoshankkeen toteuttamista Sodankylässä sijaitsevan metalliesiintymän hyödyntämiseksi. Esiintymä sijaitsee syvällä kallioperässä kaksinkertaisesti suojellun suoalueen, Viiankiaavan, alla.
”Näkemyksemme mukaan ei voi olla olemassa erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavaa syytä sallia kaivostoimintaa erityisen arvokkaassa ja moninkertaisesti suojellussa luontokohteessa, kuten Viiankiaavalla”, sanoo WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen.
Lapin liitto laatii parhaillaan vaihemaakuntakaavaa kaivosta varten. Se on lähettänyt valtioneuvostolle pyynnön luonnonsuojelulain mukaisesta Natura-poikkeamispäätöksestä. Hakemuksessa Lapin liitto esittää, että Sakatin kaivoshanke voitaisiin toteuttaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Viiankiaavan suojelualueen alla ja läheisyydessä erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä.
Natura-poikkeamisen myöntämiselle on kolme edellytystä. Ensinnäkin hankkeen kohdalla on katsottava, että sen toteuttamiseen on ”erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy”. Toinen edellytys poikkeusluvan myöntämiselle on se, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Ja kolmas edellytys on luontohaittojen kompensointi. Jos luontohaittoja ei voida asianmukaisesti kompensoida, myöskään edellytyksiä Natura-poikkeuksen myöntämiselle ei ole.
Viiankiaavan suojeluun kohdistuu paineita myös maakuntakaavaprosessin ulkopuolelta.
Hallitus linjasi huhtikuun kehysriihessä Mineraalialan toimet -otsikon alle, että ”toteutetaan tarpeelliset säädösmuutokset, jotka mahdollistavat valtioneuvostolle luvituspäätöksen tekemisen kokonaisharkinnan perusteella”.
Hallituksen linjauksen toteuttamiseksi asetettu työryhmä on vasta aloittanut työnsä. Siksi on vielä epäselvää, millaista ympäristöllistä kokonaisharkintaa valtioneuvostolle käytännössä ollaan rakentamassa.
”Huolena on, että lainsäädäntömuutoksilla voidaan luoda menettely, jossa valtioneuvosto voisi yksittäistapauksissa poiketa nykyisestä luonnonsuojelun tasosta vedoten kokonaisharkintaan strategisesti merkittäviksi katsottujen hankkeiden kohdalla”, Ojanen sanoo.
Viiankiaavalla ratkaistavana on enemmän kuin yksi kaivoshanke
Viiankiaapa kuuluu Suomen arvokkaimpiin suoalueisiin. Se on suojeltu sekä Natura 2000 -ohjelmassa että soidensuojelualueena.
Lain mukaan kaivosta ei voi perustaa Natura2000- tai soidensuojelualueelle. Sakatin kaivoksen toteutuminen vaatisi siis sekä valtioneuvoston myöntämän poikkeuksen Natura2000-suojelusta että eduskunnan päätöksen soidensuojelulainsäädännön muuttamista.
Luonnonsuojelulain mukaan valtioneuvoston on pyydettävä EU komissiolta lausunto ennen Natura-poikkeuksesta päättämistä silloin, kun perusteena on erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy. Ympäristöministeriö on jo toimittanut lausuntopyynnön komissiolle Lapin liiton hakemuksen pohjalta.
Sääntely asettaa kynnyksen Natura2000 -poikkeamalle hyvin korkealle. Suomessa on aiemmin myönnetty vain yksi poikkeama, joka liittyi tulvasuojeluun. Vaikka komissio on määritellyt Viiankiaavan strategiseksi hankkeeksi, tämä ei muodosta perustetta Natura2000 -poikkeamalle. Strateginen hanke saa EU-sääntelyn perusteella etua sekä nopeutetusta käsittelystä että sen kautta, että strategisia hankkeita on pidettävä suoraan yleisen edun mukaisina. Poikkeamisen myöntäminen Natura 2000 -verkoston suojelusta edellyttää kuitenkin edelleen tapauskohtaista harkintaa siitä, toteutetaanko hanke pakottavasta syystä, voidaanko yleistä etua pitää erittäin tärkeänä ja voidaanko hankkeen aiheuttamat luontohaitat kompensoida. Näin ollen strategisia hankkeita koskeva EU-sääntely ei varsinaisesti takaa huojennuksia luonnonsuojelun kriteereihin.
Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille. Perustuslaki sitoo myös valtioneuvostoa.
”Viiankiaavan tapauksessa kyse ei ole vain yhdestä kaivoshankkeesta. Ratkaisu tulee osoittamaan, kuinka vahvana Suomi pitää kiinni luonnonsuojelun periaatteista silloin, kun ne törmäävät taloudellisiin intresseihin. Näkemyksemme mukaan poikkeamisen kynnystä ei pidä madaltaa erityisen arvokkaiden luontokohteiden kustannuksella”, Ojanen sanoo.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!