Suomen en­nal­lis­ta­mis­suun­ni­tel­ma ei vastaa luonnon kasvavan kor­jaus­ve­lan tarpeisiin

Suomen ennallistamissuunnitelma on yksi merkittävimmistä luonnonsuojelupäätöksistä vuosikymmeniin. Siinä tulee määritellä, millaisilla toimilla luonnon tila saadaan elpymään. WWF:n mielestä nyt lausunnoilla ollut ennallistamissuunnitelma ja sen valmistelu ovat monelta osin puutteelliset. Valmistelua onkin jatkettava ja suunnitelmaa konkretisoitava viipymättä.

”Luontoa ennallistamalla voidaan hillitä monia ihmisen elämään ja talouteen vaikuttavia merkittäviä riskejä, esimerkiksi kuivuutta, maastopaloja ja metsätuhoja. Ennallistaminen nähdään kustannuksena, vaikka meidän tulisi keskittyä luonnon ennallistamisen hyötyihin”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä.

Ennallistamissuunnitelman tavoitteet on saatava julkisiksi

Ennallistamissuunnitelman materiaali oli myös puutteellista, vaikka aikaisemmin suunnitelman valmistelussa aineistoja on jaettu avoimesti. Lausunnolle annettiin vain yhteenveto ennallistamissuunnitelmasta sekä sen saate.

”Vajavaisten tietojen antaminen lausunnolle ei noudata avoimen yhteiskunnan ja demokraattisen päätöksenteon pelisääntöjä. Ennallistamisasetus edellyttää aitoa mahdollisuutta osallistua suunnitelman valmisteluun. Täydennetty suunnitelma on saatava uudelle lausuntokierrokselle ennen lopullisen suunnitelman jättämistä komissiolle”, Erkkilä painottaa.

Ennallistamissuunnitelmassa on useita merkittäviä puutteita

Vaikka valtaosa Suomen luonnosta on metsiä, niiden ennallistamistavoitteet on jätetty vielä kokonaan määrittelemättä. Metsissä tehtävillä ennallistamistoimilla on merkittävä vaikutus esimerkiksi yli 800 uhanalaisen metsälajin tilaan. Metsät ovat nousseet kynnyskysymykseksi ennallistamissuunnitelmassa, mutta puuntuotanto voidaan sovittaa yhteen ennallistamisen kanssa. Samalla voidaan ennaltaehkäistä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvistä puustotuhoista syntyviä merkittäviä taloudellisia menetyksiä metsänomistajille.

Myös monien suoluontotyyppien ennallistamistavoite on määritelty vastaamaan murto-osaa EU:n ennallistamisasetuksessa määritellystä tasosta. Kuitenkin soiden ennallistaminen on keskeinen toimenpide myös vesien tilan parantamiseksi.

Ennallistamissuunnitelmassa luontotyyppien tavoitepinta-aloja ei avata läpinäkyvästi. Ennallistamisasetus velvoittaa jäsenvaltiot käyttämään sellaisia ennallistamistoimenpiteitä, jotta voidaan varmistua luontotyyppien pitkän aikavälin elinkelpoisuudesta ja vähimmäispinta-alojen saavuttamisesta. Tietoa ennallistamisen tarpeesta on saatavilla: Suomen ympäristökeskus julkaisi syksyllä 2025 EU:n lintu- ja luontodirektiivien tuoreimman arvioinnin, jossa tarkasteltiin myös ennallistamisen tavoitepinta-aloja.

Koska luontotyypit on ennallistamissuunnitelmassa niputettu ryhmiksi, ei yhteenvedosta ilmene, mitä kaikkea ja miten paljon on tarkoitus ennallistaa. Suunnitelmassa esitetyt tavoitepinta-alat eivät perustu ekologiseen tietoon, eikä siinä ole määritelty, mihin ne perustuvat. Näin ollen suunnitelman vaikuttavuutta on mahdotonta arvioida.

”Suunnitelmassa on esiteltävä ekologisin perustein määritellyt tavoitteet, ja näiden tietojen pohjalta tulee arvioida toteutuksen kustannuksia ja taloudellisia hyötyjä. Ekologisin perustein määritelty ennallistamistarve on moninkertainen suunnitelmassa esitettyyn nähden ilman, että metsiä otetaan edes huomioon”, Erkkilä sanoo.

”Keväällä teettämämme kyselytutkimus osoitti, että enemmistö suomalaisista haluaa vaikuttavaa luonnon ennallistamista. Ennallistamiseen käytetty raha paitsi elvyttää meille elintärkeän luonnon tilaa myös luo suomalaisille työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia”, Erkkilä muistuttaa.

WWF:n lausunto Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta