WWF: Maa- ja metsätalousministeriön esittämä 109 suden kiintiö on ylisuuri
Maa- ja metsätalousministeriö esittää 109 suden metsästyskiintiötä poronhoitoalueen ulkopuolelle metsästysvuodelle 2026–2027. WWF vastustaa liian suurta metsästyskiintiötä ja kannattaa metsästyksen kohdistamista laumojen sijaan todellisiin ongelmatilanteisiin ja -yksilöihin.
Susikannan kasvu on pysähtynyt jo viime talven metsästyksen takia, ja nyt ministeriön tavoitteena on pienentää susikantaa. Esitetty kiintiö perustuu Suomen riistakeskuksen syyskuussa julkaisemaan esitykseen.
”Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji, eli se ei voi samaan aikaan aidosti olla suotuisan suojelun tasolla. Kun suotuisan suojelun tason viitearvo on asetettu näin alhaiseksi, voidaan esittää suurta kiintiötä muodollisesti vaarantamatta suotuisaa suojelun tasoa. Suden kannanhoidon tulee perustua tutkimustietoon ja varovaisuusperiaatteeseen”, sanoo WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Suotuisa suojelun taso tarkoittaa sitä, että laji kykenee säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään pitkällä aikavälillä. Ministeriön tulkinta suotuisasta suojelun tasosta nojaa viitearvoon, jonka mukaan poronhoitoalueen ulkopuolella susikannan kooksi riittää 273 yksilöä. Luku perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskemaan pienimmän elinvoimaisen susikannan kokoon, joka on 248 yksilöä, ja siihen lisättyyn kymmenen prosentin turvamarginaaliin. Maa- ja metsätalousministeriön tulkinta suotuisan suojelun tasosta ei WWF:n mielestä noudata EU:n komission ohjeistusta.
Komission ohjeistuksen mukaan viitearvo tulee määrittää parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella ja varovaisuusperiaatetta noudattaen. Ruotsissa laaditun raportin mukaan suden suotuisan kannan viitearvo voidaan johtaa kertomalla pienimmän elinvoimaisen kannan koko kahdella. Poronhoitoalueen ulkopuolella tämä tarkoittaisi noin 500 suden kantaa. Luken maaliskuun 2026 arvion mukaan Suomessa eli noin 430 sutta.
Edellisen kerran suden uhanalaisuus arvioitiin vuonna 2019, jonka jälkeen susikanta on vahvistunut.
”Uhanalaisuutta arvioidaan Suomessa noin kymmenen vuoden välein ja seuraavan arvioinnin on tarkoitus valmistua vuonna 2030. Jos uhanalaisuusarviointi tehtäisiin nyt, kannan kokoon perustuvan kriteerin mukaan susi luokiteltaisiin edelleen uhanalaiseksi. Lajin uhanalaisuus ja suojelun tason suotuisuus eivät ole täysin yhteismitallisia, mutta molemmat arvioivat lajin säilymismahdollisuuksia samankaltaisten tietojen pohjalta”, Tolvanen sanoo.
”Suden kiintiömetsästystä tulisi harkita vasta, kun alueen susikannan arvioidaan olevan yli 500 yksilöä ja kun voidaan todentaa, että Länsi- ja Itä-Suomen susikantojen välillä on selvästi nykyistä enemmän geenivirtaa”, Tolvanen lisää.
Metsästys tulisi kohdistaa ongelmatilanteisiin, ei kokonaisiin laumoihin
Jos ministeriö kuitenkin asettaa sudelle metsästyskiintiön, WWF pitää välttämättömänä, että sen tulee olla tasolla, joka sallii susikannan kasvun kohti aitoa suotuisaa suojelun tasoa, eli noin 500 yksilöä. Kiintiöstä tulee lisäksi vähentää kaikki muu tiedossa oleva ihmisen aiheuttama kuolleisuus, kuten poikkeusluvin ja poliisin päätöksillä tapetut sudet, salametsästys sekä liikennekuolemat.
Metsästysvuonna 2025–2026 kiintiömetsästyksessä tapettiin 81 sutta. Lisäksi 43 sutta tapettiin vahinkoperusteisin poikkeusluvin ja 12 poliisin päätöksellä. Luken arvion mukaan susikannan kasvu pysähtyi.
”Metsästys tulisi kohdistaa todellisiin ongelmatilanteisiin ja -yksilöihin, eikä ensisijaisesti kokonaisiin laumoihin. Laumojen hajottaminen metsästyksen takia voi johtaa uusiin ongelmiin, kun yksinäiset sudet lähtevät vaeltamaan. Ennen uusia kiintiöpäätöksiä pitäisi myös selvittää, miten viime talven kiintiömetsästys onnistui tavoitteessaan vähentää suden aiheuttamia vahinkoja”, Tolvanen sanoo.
WWF:n lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta susikiintiöksi
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!