Raakaa salametsästystä kitkemässä

Salametsästys on kasvanut tällä vuosituhannella mittakaavaan, joka uhkaa useiden lajien, kuten Afrikan ja Aasian sarvikuonojen, tiikereiden ja norsujen sekä useiden hailajien tulevaisuutta. Laittomassa villieläinkaupassa liikkuu miljardeja euroja ja siitä on tullut osa järjestäytynyttä rikollisuutta, jolla rahoitetaan myös sisällissotia ja muita konflikteja.

WWF päätti viime vuonna yhdessä kumppanijärjestöjensä kanssa käynnistää kampanjan salametsästyksen ja laittoman kaupan lopettamiseksi. Kampanjan päätavoite oli vaikuttaa maaliskuussa 2013 pidetyn CITES-kokouksen päätöksiin. Kansainvälisen CITES-sopimuksen puitteissa valtiot sopivat yhdessä siitä, mitä asioille pitää tehdä. Kokouksissa on vuosien mittaan nostettu esiin huoli useiden lajien tilasta, mutta merkittävät päätökset ovat valitettavasti antaneet odottaa itseään.

WWF kävi aktiivista kampanjaa sekä julkisuudessa että taustalla vähemmän näkyvästi. Erityisesti pyrimme nostamaan esiin Kiinan ja Kaakkois-Aasian ongelmia, koska esimerkiksi norsunluusta ja sarvikuonon sarvesta valmistetut tuotteet päätyvät sinne joko perinteisen lääketieteen käyttöön tai koriste-esineiksi. Samalla pyrimme vaikuttamaan Afrikan päättäjiin, jotta he asettaisivat lisää resursseja suojelualueiden ja rajojen valvontaan.

CITES-kokous pidettiin Bangkokissa. Harva osasi odottaa, että Thaimaa suurimpana norsunluun kuluttajana ilmoittaisi avauspuheenvuorossa pääministerinsä Yingluck Shinawatran suulla, että Thaimaa tulee lopettamaan kaiken kaupan norsunluulla. Osa kaupasta on ollut tähän asti laillista, mutta suuri osa laitonta. Kattavan kiellon toteuduttua viranomaisten on helpompi toimia, kun enää ei ole mahdollisuutta sekoittaa laitonta ja laillista kauppaa.

Tämän päätöksen aikaansaamisessa WWF:llä ja tukijoillamme oli keskeinen rooli. Organisoimme kokouksen alla asiaa koskevan kansainvälisen vetoomuksen, johon liittyi myös WWF:n tukija Leonardo di Caprio. Tuhannet suomalaiset allekirjoittivat vetoomuksen ja kaikkiaan saimme yli 1,5 miljoonaa allekirjoitusta.

Kaksi keskeistä maata sarvikuonon sarven laittoman kaupan lopettamiseksi ovat Mosambik ja Vietnam. Niiden on tietyn ajanjakson kuluessa osoitettava, että ne ovat ryhtyneet asiassa konkreettisiin toimiin. Mikäli maat eivät CITES-seurantakokouksessa 2014 pysty näyttämään tuloksia, muut valtiot käynnistävät kauppapakotteita niitä kohtaan. Keinot saattavat vaikuttaa kovilta, mutta kyseessä on kokonaisten lajien selviäminen hengissä ja keinojen on oltava sen mukaiset.

Lisäksi WWF ajoi viiden hai- ja kahden rauskulajin saattamista sääntelyn alaiseksi, koska niiden populaatiot ovat uhattuna. Kokous päätti asiasta vaatimuksiemme mukaisesti, mikä on merkittävä voitto merien monimuotoisuuden kannalta.

WWF on tehnyt melkoisen urakan villieläinten laittoman kaupan ja salametsästyksen kitkemiseksi. Urakasta teki paljon helpomman tieto siitä, että takanamme on valtava määrä tukijoita, jotka haluavat, että vaikkapa tiikereiden ja sarvikuonojen tulevaisuus on tulevaisuudessa turvattu. Kiitos teille siitä!

Teksti: Sami Tornikoski, kuva: Joni Lind / Löylymedia