Levinneisyys
Euroopassa lohen levinneisyysalueita ovat:
- Itämeri
- Barentsinmeri
- Pohjanmeri
- Norjanmeri
- Euroopan rannikon edustan merialue Espanjaan ja Portugalin pohjoisosassa olevaan Minojokeen asti sekä
- Britannian ja Islannin eräät joet.
Ominaispiirteet
Lohen ominaispiirteitä ovat:
- pituus: 60–110 cm
- paino: 3–20 kg; jopa yli 30 kg ja
- väritys: kyljet hopeanhohtoiset, selkä tummanharmaa ja vatsa vaalea.
Ravinto
Lohien pääasiallista saalista ovat kuore ja kilohaili sekä myös silakka ja piikkikalat.
Lohen poikaset syövät erilaisia selkärangattomia. Kun lohi saavuttaa 1–2 vuoden iän, se alkaa syödä myös mätiä ja kalanpoikasia. Mereen saavuttuaan nuori lohi täyttää itseään aluksi pikkukaloilla ja äyriäisillä, mutta pian kalat täyttävät koko ruokavalion.
Uhkat
Jokien patoaminen
Suomessa yli 90% lohikannoista on menetetty jokien patoamisen seurauksena. Koko Itämeren alueella on ollut historiallisesti noin sata jokea, joihin lohi on noussut.Jäljelle jääneistä joista Pohjanlahden ja Suomenlahden pienten luontaisten lohikantojen tilanne on hälyttävä. Pohjanlahdella esiintyy luontaisia kantoja enää 13 joessa, Suomen puolella vain Simojoessa ja Tornionjoessa. Simojoen kanta on kriittisessä tilassa.
Puun uitto siirsi lohen kalastuksen merelle. Vielä 1800-luvulla lohikantoja hyödynnettiin Suomessa pääosin kutunousun aikana kotijoessa. Nykyisin lohi pyydetään pääosin merialueella, joko syönnös- tai kutuvaelluksen aikana.
M74-lisääntymishäiriö
Lohen lisääntymismenestystä vaikeuttaa myös M74-lisääntymishäiriö. Se havaittiin ensimmäisen kerran Ruotsissa vuonna 1974. Tauti tappaa lohen ruskuaispussipoikasia.
Oireyhtymän perimmäistä syytä ei tiedetä. Kuolleissa poikasissa havaitut korkeat klooriyhdisteiden kokonaismäärät sekä toisaalta erittäin matalat tiamiinin eli B1-vitamiinin pitoisuudet viittaavat organokloorien ja lohen ravinnon yhteisvaikutukseen.
Ylikalastus ja laiton kalastus
Itämeren lohen EU-tasolla sovitut vuosittaiset kalastuskiintiöt eivät ole perustuneet Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston tieteellisiin suosituksiin kestävän verotuksen tasosta. Myöskään Komission ehdotuksia kalastuskiintiöistä ei ole hyväksytty, vaan sovitut kalastuskiintiöt ovat olleet merkittävästi tieteellisiin arvioihin perustuvia suurempia. Suomen hallitus on toistuvasti ajanut ICES:n ja Euroopan Komission ehdotuksia suurempia kalastuskiintiöitä.
Meressä lohenkalastus on niin kutsuttua sekakantakalastusta, jossa pyynti ei erottele eri jokien kalojen suhteen ja saaliiksi jää sekä äärimmäisen uhanalaisten jokien kantoja että istutuskaloja. Kestävintä lohen kalastus olisi joissa ja niiden suualueilla, koska tällöin kalastuspaine ja kuolleisuus voitaisiin säätää kunkin kannan uhanalaisuuden mukaisesti.
Kielletyn ajoverkkokalastuksen tilalle on tullut uusi merkittävä lohen siimapyynnistä johtuva kalastuskuolleisuus. Siimäpyynti on lisääntynyt voimakkaasti ja puolalaisten kalastajien on arvioitu ylittävän sallitut saalismäärät merkittävästi. Itämeren lohta kalastavat valtiot sitoutuivat vuonna 2011 puuttumaan lohen laittomaan avomerikalastukseen.
Lohien istuttaminen
Lohen luontaisten lisääntymisalueitten tuhouduttua on jokisuihin ja merialueelle istutettu kalanviljelylaitoksilla kasvatettuja lohen vaelluspoikasia kannan turvaamiseksi ja erityisesti kalastuksen tarpeisiin.
Itämeren lohisaaliit perustuivat aikaisemmin velvoiteistutettuihin lohiin. Istukkaiden selviytyminen on kuitenkin äärimmäisen heikkoa ja istutuksista on suurelta osin luovuttu. Nykyisestä saaliista jo lähes 90% on luonnonkalaa. Mereen tehtävistä istutuksista tulisikin luopua kokonaan ja siirtää varat kalojen vaellusreittien ja lisääntymisalueiden ennallistamiseen. Poikas- ja mäti-istutuksia voidaan kuitenkin tehdä jokiin joihin lohta yritetään palauttaa.
Syömissuositukset
WWF on julkaissut kalaoppaan, joka antaa vinkkejä myös lohensyönnistä. WWF:n suositusten mukaan:
- suosi kasvatettua luomumerkittyä lohta
- osta harkiten kasvatettua norjalaista lohta
- vältä Itämeren villiä lohta ja kasvatettua chileläistä lohta.
Tiesitkö, että...
- Pisin tunnettu lohen vaellusmatka on Perämerestä Grönlannin länsirannikolle, eli yli 5000 km.
- Lohen kerrotaan saaneen nimensä keisari Julius Caesarilta, joka antoi isokokoiselle kalalle nimen salmo. Myös salar-nimi on lähtöisin Roomasta: runoilija Ausonius käytti tätä nimeä Mosel-joen taimenesta.
