Vesiensuojelu 4K -hankkeessa käydään ravinnevalumien kimppuun
Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. Pilottihankkeessamme työskentelemme maa- ja metsätalouden Itämerelle aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentämiseksi Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen valuma-alueilla. Kutsumme mukaan kaikkia vesiensuojelusta kiinnostuneita maanomistajia näillä alueilla.
4K-hanke on päättynyt vuoden 2020 lopussa. Lue hankkeen loppuraportti ja toimenpidesuunnitelma Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen ravinna- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi. 4K-hankkeessa aloitettua työtä jatkaa WWF:n Valuta-hanke. Myös RANKKU-hankkeessa työskentelemme vesistöjen kuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi.
Tiesitkö, että...
…voit maanomistajana vähentää Itämeren rehevöitymistä? Ota yhteyttä Jenny Jyrkänkallio-Mikkolaan!
Ympäristöministeriön ja WWF:n rahoittama Vesiensuojelu 4K (kuormitus kuriin konkreettisin keinoin) -hanke tähtää vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen sisävesissä. Hanke on käynnissä Inkoon-, Ingarskilan ja Siuntionjoen valuma-alueilla Länsi-Uudellamaalla.
Tavoitteen saavuttamiseksi teemme käytännön vesiensuojelutyötä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Rakennamme esimerkiksi kosteikkoja, ennallistamme soita ja palautamme rakennettuja uomia luonnontilaan. Laajan toimenpidevalikoimamme avulla on tarkoitus lisätä veden viipymää valuma-alueilla. Tämä auttaa vähentämään maaperän kulumista ja rehevöittävien ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumista sisävesiin ja edelleen Itämereen. Toimien avulla voimme myös pienentää tulvien vaikutuksia alueella, parantaa sopeutumista ilmastonmuutokseen ja monipuolistaa vesieliöstön elinympäristöjä. Annamme myös tilakohtaista neuvontaa.
Toimimme tiiviissä yhteistyössä maanomistajien, maatalousneuvonnan, paikallisten vesiensuojelu- ja ympäristöyhdistysten, kuntien ja muiden paikallisten tahojen kanssa. Lisäksi hankkeessa tehdään yritysyhteistyötä Fazerin ja Fazerin viljan toimitusketjuun kuuluvien toimijoiden kanssa.
Vesiensuojelu 4K on vesien- ja merenhoidon hanke, joka toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia sekä Sipilän hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Hanke kestää vuoden 2020 loppuun.
Miten kuormitusta vähennetään?
Monivaikutteiset kosteikot
Maatalousympäristöön rakennettavia kosteikkoja kutsutaan monivaikutteisiksi kosteikoiksi, sillä ne auttavat monin eri tavoin. Ensimmäkin kosteikot puhdistavat valumavettä pidättämällä maa-aineksia ja ravinteita. Lisäksi ne tasaavat virtaaman vaihteluita. Kosteikot ovat myös monien kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä, joten ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Hyviä paikkoja perustettavalle kosteikolle ovat esimerkiksi veden jatkuvasti vaivaamat pellot.
Luonnonmukainen peruskuivatus ja uomien palauttaminen luonnontilaisemmaksi
Peltojen luonnonmukaisessa peruskuivatuksessa joenuoma rakennetaan kaksitasoiseksi. Yläosa laajennetaan tulvatasanteeksi, ja alaosaan jää jatkuvan virtauksen uoma. Näin tulvavesi nousee tulvatasanteelle ja hidastaa veden nousua pellolle, jolloin veden kulku on turvattu ja sen laatu paranee.
Luonnonmukainen peruskuivatus myös palauttaa uomaan sen luonnollisen mutkittelun ja pidättää kiintoainetta ja ravinteita paremmin kuin suoristettu, paljas uoma.
Metsäojien ravinnekuormituksen vähentäminen
Metsäojien aiheuttama ravinnekuormitus vesistöille on tuoreiden tutkimustulosten mukaan erittäin suuri, suurempi kuin aiemmin on luultu. Kunnostusojituksista tulisi luopua mahdollisuuksien mukaan kokonaan. Mikäli kunnostusojitukset kuitenkin ovat välttämättömiä, niiden ravinnekuormitusta voi vähentää muun muassa tekemällä kosteikkoja ja ojakatkoja ja jättämällä valtaojat perkaamatta. Näin voidaan myös vähentää ja lieventää tulvia alapuolisilla pelloilla.
Soiden ennallistaminen
Turhaan ojitettuja tai metsätalouskäytöstä poistuneita soita ennallistamalla voidaan lisätä veden viipymää valuma-alueella ja siten vähentää tulvahuipuista aiheutuvia ravinteiden ja kiintoaineiden huuhtoutumia alapuoliseen vesistöön. Soiden ennallistaminen on siis myös keino sopeutua ilmastonmuutoksesta aiheutuvien talvisateiden kasvuun.
Mitä maanomistaja voi itse tehdä?
Tarjoamme hankkeessa myös tilakohtaista neuvontaa. Oman tilan tai talousmetsän ravinnekuormitusta voi pienentää esimerkiksi maan kasvukuntoa parantamalla, suojavyöhykkeitä rakentamalla, pitämällä maan kasvipeitteisenä vuoden ympäri ja huolehtimalla maaperäeliöstön hyvinvoinnista.
Maan kasvukunnon parantaminen
Maan hyvä rakenne varmistaa viljelykasvien hyvän kasvun ja tehokkaan ravinteiden käytön. Se myös auttaa kasveja kestämään paremmin sekä kuivuutta että liiallista kosteutta. Kuohkea maaperä varastoi hyvin vettä mutta kuljettaa ylimääräisen pois. Maaperän hyvä kasvukunto onkin tärkeää vesiensuojelussa.
Maa- ja metsätalouden suojavyöhykkeet
Maa- ja metsätalouden suojavyöhykkeet ovat hyvin merkittäviä vesiensuojelun keinoja. Suojavyöhykkeiden kasvillisuus sitoo pelloilta ja metsistä valuvia ravinteita ja kiintoainesta. Suojavyöhykkeitä tulisi käyttää erityisesti peltoalueilla, joiden rinnekaltevuus ylittää kolme prosenttia.
Talviaikainen kasvipeitteisyys
Talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää vesistökuormitusta kasvukauden ulkopuolella. Se onkin merkittävimpiä vesiensuojelutoimia erityisesti savimailla. Kasvipeitteisyys vähentää eroosiota, maan rakenne paranee ja ravinteet jäävät maahan sen sijaan, että ne huuhtoutuisivat vesistöihin.
Elinvoimainen maaperäeliöstö
Elinvoimainen maaperäeliöstö (madot, lierot, hämähäkit, kovakuoriaiset jne.) parantaa maan rakennetta ja sen vesi-, kaasu-, ja ravinnetaloutta. Hyvinvoivalle maaperäeliöstölle tärkeitä ovat esimerkiksi maassa oleva eloperäinen aines, runsasjuurinen kasvusto sekä maaperän oikea pH, kosteus ja happipitoisuus.
4K-hankkeen kohteet
Hankkeen aikana rakennettiin kaikkiaan kahdeksan kosteikkoa Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen valuma-alueille Länsi-Uudellamaalla.
Maanomistaja, ota yhteyttä!
Kannustamme kaikkia vesiensuojelusta kiinnostuneita maanomistajia ottamaan meihin yhteyttä ja keskustelemaan mahdollisuuksista toteuttaa vesienhoitotoimia Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen alueilla.
Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, sisävesivastaava, p. 040 500 6968
Hyödyllisiä tapahtumia ja linkkejä
Maaperäpäivä 27.6.2019
Tapahtuman ohjelma
Tutustu tapahtuman esityksiin:
- Avauspuheenvuoro (Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto)
- Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä (Janne Heikkinen, Vilkku Plus -hanke)
- Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen (Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys)
- Hiiliviljelyn periaatteet ja käytännöt (Juuso Joona, Carbon Action -projekti)
Vesitalousilta 19.3.2019
Tallenne tapahtumasta (ruotsiksi)
Tutustu tapahtuman esityksiin:
- Utnyttjande av åkerns produktionspotential (Jussi Knaapi)
- Hur kan man vårda markens mikrober? (Kristina Lindström)
- Jordmånsvård på Pargas Gård (Mathias Weckström)
- Tullstorpsprojektet – ett markägaredriven projekt (Katrine Möller Sörensen)
- Stöd och hjälp för vattenhushållningen i Nyland (Harri Aulaskari)
Maaperäilta 4.12.2018
Tallenne tapahtumasta
Tutustu tapahtuman esityksiin:
- Pellon tuottopotentiaalin hyödyntäminen (Jussi Knaapi)
- Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä (Olli-Pekka Ruponen)
- Maanparannusaineiden merkitys (Janne Heikkinen)
- Peltojen tiivistymisen välttäminen (Tuomas Mattila)
- Toimiva peltomaan mikrobisto (Ansa Palojärvi)
Lue lisää monivaikutteisista kosteikoista täällä.
Lue lisää luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta täällä.
Lue lisää ympäristöministeriön vesien ja merenhoidon hankkeista täällä.
Valuma-aluekohtaisissa kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmissa kartoitettuja alueita: