Ilmastokriisin ratkaisut

Maapallon keskilämpötilan nousun hillitsemiseksi kasvihuonekaasupäästöjä on rajoitettava nopeasti ja tehokkaasti. Päästöjen vähentämisen lisäksi on huolehdittava myös hiilensidonnasta eli hiilinieluista. Ilmastokriisi on kuitenkin jo edennyt niin pitkälle, että sen vakavia vaikutuksia koetaan jo nyt. Siksi on panostettava hillinnän lisäksi myös muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseen.  

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen hillintä tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen runsasta vähentämistä. Tärkeimmät yksittäiset keinot hidastaa ilmaston lämpenemistä ovat fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen sekä hiilinielujen vahvistaminen. 

Ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä polttoaineita – kuten kivihiiltä, maakaasua, öljyä ja turvetta – käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa, ajoneuvojen polttoaineena sekä teollisuusprosessien raaka-aineena. Kaikille niille on kuitenkin olemassa korvaavia ja ilmastolle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. Sähköä voidaan tuottaa edullisesti muun muassa tuuli– ja aurinkovoimalla. Teollisuudessa vaihtoehtoiset energianlähteet ovat keskeinen tekijä ilmastovaikutusten vähentämisessä, ja esimerkiksi runsaasti saastuttavan terästeollisuuden tulee siirtyä vähäpäästöiseen tuotantoon pikaisesti. 

Ruoan tuotanto on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Päästöjä syntyy etenkin nautakarjan tuotannossa ja maankäytön muutoksissa – esimerkiksi kun metsää raivataan pelloksi. Eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähentämällä voidaan vähentää ruoantuotantoon tarvittavaa pinta-alaa ja siten myös siitä aiheutuvia päästöjä. 

Luonto hillitsee ilmastokriisiä 

Luonto sitoo valtavan määrän hiiltä. Meret ja maaekosysteemit ovat sitoneet noin puolet ihmisperäisistä päästöistä. Maankäytön muutosten, kuten peltojen raivauksen tai avohakkuiden seurauksena metsien ja maaperän hiilivarastoista päätyy kasvihuonekaasuja ilmakehään. Suomen metsien hiilinielut ovatkin romahtaneet liian suurten hakkuiden, turvemaiden ojituksen sekä luonnon kannalta vahingollisten metsänhoidon tapojen vaikutuksesta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia voidaan kuitenkin vähentää tehokkaalla hiilensidonnalla. Suojelualueilla hiili pysyy tehokkaasti sidottuna biomassaan. 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut vaikuttavat vuosikymmenien ajan, eikä ole näköpiirissä, että globaalit päästöt saataisiin nollaan lähiaikoina. Siksi ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi on panostettava myös sopeutumiseen, eli ilmastonmuutoksen vaikutusten ennaltaehkäisyyn ja niihin varautumiseen. Luonto on tärkein liittolaisemme myös ilmastokriisin vaikutuksiin sopeutumisessa. 

Luontopohjaiset ratkaisut voivat torjua ilmastonmuutoksen tuhoisia vaikutuksia, kuten sään ääri-ilmiöistä johtuvia tulvia ja kuivuutta sekä metsäpaloja. Suomessa esimerkkejä tällaisista ratkaisuista ovat soiden ennallistaminen ja kosteikkorakentaminen, jotka vähentävät tulvista aiheutuvia haittoja. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus sekä regeneratiivinen eli uudistava luomuviljely ovat myös hyviä esimerkkejä luontopohjaisista ratkaisuista. 

WWF Suomi tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista myös kehittyvissä maissa, joissa luontopohjaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi luonnonmetsien suojelu ja ennallistaminen vesistöjen yläjuoksuilla. Kattava metsäpeite yläjuoksulla pidättää maa-ainesta rinteillä ja vähentää siten maa-aineksen huuhtoutumista alajuoksun vesistöihin. Se myös parantaa veden laatua ja vähentää maanvyöryjen riskiä. 

Katastrofien torjunnan ja hillinnän lisäksi luontopohjaiset ratkaisut tukevat sekä luonnon monimuotoisuutta että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. 

Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka

Nykyiset teollistuneet maat ovat pitkälti luoneet vaurautensa hyödyntämällä halpaa fossiilista energiaa. Tästä aiheutuneet päästöt ovat aiheuttaneet nykyisen maailmanlaajuisen ilmastokriisin. 

Jotta voisimme torjua ilmastonmuutosta oikeudenmukaisesti, Suomen kaltaisten vauraiden maiden tulee vähentää päästöjään huomattavasti enemmän kuin köyhimpien maiden. Meidän tulee myös käyttää resurssejamme ilmastokestävien ratkaisujen kehittämiseen koko ihmiskunnan hyödyksi. Ilmastorahoitus on tärkeä osa kehitysyhteistyötä. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt hyvin rajusti monen kehittyvän maan luontoon ja asukkaisiin. Näissä maissa korostuvat erilaiset sopeutumistoimet. 

Myös EU:n ja Suomen sisäisen ilmastopolitiikan tulee olla oikeudenmukaista. Eri ihmisryhmillä on erilaiset kyvyt pysyä mukana käynnissä olevassa suuressa muutoksessa, kun turpeen ja muiden fossiilisten polttoaineiden poltosta luovutaan. Kokonaisia elinkeinoja ja ammatteja häviää, mutta samalla syntyy uusia työpaikkoja muualle. Näiden uusien toimeentulomahdollisuuksien löytämiseen tarvitaan uudelleenkoulutusta sekä yhteiskunnan tukea. Muutokset esimerkiksi energiatuotteiden hinnoissa vaikuttavat ihmisten elämään hyvin eri tavoin riippuen heidän varallisuudestaan. Energiaa säästävät ratkaisut ovat usein pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti kannattavia, mutta niiden käyttöönotto vaatii merkittäviä investointeja. Siksi poliittiset ohjauskeinot pitää myös Suomessa muokata oikeudenmukaisiksi. 

Suomi sitoutunut hiilineutraaliuteen vuonna 2035 

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Alueellinen hiilineutraalisuus tarkoittaa, että ilmakehään saa päästää hiilidioksidia vain saman verran kuin sitä saadaan ilmakehästä pois esimerkiksi metsien ja maaperän hiilensidonnan ansiosta. Hiilineutraalisuus on kuitenkin vain välitavoite, ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi Suomen kaltaisten vauraiden maiden tulee vähentää hiilidioksidipitoisuutta ilmakehässä. Tämä tarkoittaa negatiivisia päästöjä eli päästöjen määrän ylittävää hiilensidontaa. 

Mitä WWF tekee ilmastokriisin hillitsemiseksi?

Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ihmisille ja ympäristölle. Torjumme ilmastonmuutosta seuraavin keinoin:

  • Vaikutamme ilmastopolitiikkaan

    Suomen ilmastolakiin kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 vaatii rajuja päästöleikkauksia ja hiilinielujen merkittävää vahvistamista. Nykyiset politiikkatoimet eivät ole riittäviä. 

    EU-tason päätöksillä on suuri vaikutus Suomeen. Siksi WWF vaikuttaa myös EU-päätöksiin. 

    Ilmastokriisin ratkaisemiseen tarvitaan tiivistä globaalia yhteistyötä. Vuonna 1992 laadittu ilmastopuitesopimus ja sen pohjalta vuonna 2015 sovittu Pariisin ilmastosopimus luovat puitteet maiden väliselle ilmastodiplomatialle. WWF osallistuu tarkkailijan roolissa kansainvälisiin ilmastokokouksiin. 

  • Järjestämme maailman suurimman ilmastotapahtuman

    Järjestämme vuosittain maailman suurimman ilmastotapahtuman, Earth Hourin, joka antaa ihmisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja tehdä valintoja arjessaan ilmaston puolesta. 

  • Suojelemme saimaannorppaa

    Suomessa autamme esimerkiksi saimaannorppaa sopeutumaan vähälumisiin talviin, muun muassa kolaamalla apukinoksia yhdessä Metsähallituksen ja vapaaehtoisten kanssa.

  • Estämme metsäkatoa

    Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Torjumme metsäkatoa Suomen lisäksi muun muassa Himalajalla, Borneolla ja Itä-Afrikassa. Kampanjoimme onnistuneesti EU:n metsäkatolain puolesta.

  • Edistämme teollisuuden vähähiilisiä ratkaisuja

    Edistämme teollisuuden vähähiilisiä ratkaisuja. Tärkeä työkalu on Science Based Targets initiative, joka ohjaa yritysten strategista päätöksentekoa maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteen alapuolelle. Tällä hetkellä panostamme erityisesti terästeollisuudendekarbonisaatioon.

  • Toimimme yritysten kanssa

    WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä on käytössä lähes 200 organisaatiossa Suomessa. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristövaikutustaan ja hiilijalanjälkeään. Työskentelemme myös yhdessä yritysten kanssa ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Mitä sinä voit tehdä ilmastokriisin lieventämiseksi?

Jokainen meistä voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään tekemällä ilmastoystävällisiä valintoja omassa arjessaan. Merkittävimmät kasvihuonekaasuja vähentävät arjen teot liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan sekä tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Omien kulutusvalintojesi lisäksi voit vaikuttaa myös vaatimalla ilmastotekoja päättäjiltä.

  • Valitse ilmastoystävällistä ruokaa

    Voit vähentää ruuan ilmastovaikutuksia kasvipainotteisella ruokavaliolla. Kun tilaat WWF:n ruokakurssin, saat kuuden viikon ajan sähköpostiisi viikoittaisen uutiskirjeen, joka tarjoaa runsaasti herkullisia reseptejä ja käytännön vinkkejä ympäristöystävällisen ruuan valmistamiseen. Vastuullisiin kalavalintoihin apua tarjoaa WWF:n Kalaopas.

  • Tarkastele energiankulutustasi

    Energiankulutus on tärkeä tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja Suomessa lämmityksen rooli korostuu. Lämmitystarvetta voi vähentää huolehtimalla hyvästä eristyksestä ja sekä karsimalla turhia neliöitä. Ympäri vuoden lämmitettävät vapaa-ajan asunnot lisäävät sähkönkulutusta etenkin talvella. Sisäilmaa ja käyttövettä voi lämmittää uusiutuvilla energialähteillä. Sähköäkin kannattaa käyttää säästeliäästi. Kylmälaitteet ovat usein sähkösyöppöjä. Sähkönkulutus kannattaa mahdollisuuksien mukaan ajoittaa hetkiin, jolloin on hyvä energiasää. Sähkönkuluttajana voit valita sähkösopimuksen, jossa myyjä sitoutuu tuottamaan kuluttamasi määrän sähköä esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimalla.

  • Liiku ilmastoystävällisesti

    Vähennä fossiilisia polttoaineita käyttävän henkilöauton käyttöä, suosi julkista liikennettä ja pyöräile tai kävele lyhyemmät matkat. Jos kuitenkin tarvitset autoa, kannattaa kulkea mahdollisuuksien mukaan kimppakyydeillä. Pohdi myös mahdollisuuksiasi vaihtaa sähköautoon tai autoon, joka kulkee biokaasulla. Suosi kotimaisia lomakohteita ja tee matkat junalla.

  • Vaikuta yhteiskunnassa

    Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia kriisejä, eikä niiden ratkaisemista voida lykätä. Suurin vastuu on päättäjillä. Siksi on tärkeää, että äänestät vaaleissa ehdokkaita, jotka haluavat toimia yhteisen luonnon ja ilmaston puolesta. Osallistu myös ilmastoaiheisiin tapahtumiin tai liity ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisiin. Mitä useampi meistä vaatii päättäjiltä vahvoja ilmasto- ja luonnonsuojelutoimia, sitä vaikuttavampia yhdessä olemme.

Auta Ilmasto-kummina

Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!

Lahjoita alk. 10 €/kk

Auta Ilmasto-kummina

Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!