Pandemiat
Kun elintila ihmisten ja eläinten välillä kapenee, taudit leviävät aiempaa helpommin. Vuonna 2020 pandemiaksi levinnyt koronavirus osoitti, miten ihmiskunnan ja luonnon hyvinvoinnin puolustaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Myös ihmisten aiemmin kohtaamilla pandemioilla on yhteytensä luontoon.
Pandemioiden juurisyyt
Vuonna 2020 pandemiaksi levinnyt koronavirus COVID-19 ajoi maailman poikkeukselliseen tilanteeseen. Koronavirus muistutti myös luonnon tärkeydestä uusien pandemioiden ehkäisyssä. Luonnonympäristöjen pirstoutuessa elintila ihmisten ja eläinten välillä kapenee jatkuvasti, ja näin tautien on helpompaa levitä eläimistä ihmisiin.
Onkin epäilty, että COVID-19 lähti leviämään villieläintorilta. Asiasta ei ole saatu täyttä varmuutta, mutta esimerkiksi lepakoita ja muurahaiskäpyä pidetään viruksen mahdollisina kantajina. Myös useat aikaisemmat epidemiat ja tautiesiintymät ovat saaneet alkunsa siitä, että tauti on levinnyt villi- ja kotieläimistä ihmisiin. Näitä tartuntatauteja, jotka voivat siirtyä eläimistä ihmisiin, kutsutaan zoonooseiksi.
Samat syyt, jotka edistävät zoonoosien leviämistä, heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttävät ilmastokriisiä. Tällaisia syitä ovat luontoa tuhoava maankäyttö, maatalouden ja eläintuotannon tehostuminen ja leviäminen sekä uhanalaisten lajien metsästys ja kauppa. Kun puutumme näihin juurisyihin, voimme ratkaista monta kriisiä yhtä aikaa.
Tämä leopardi tallentui riistakameran kuviin Mumbain laitamilla.
Miten koronapandemia vaikutti luontoon?
Koronapandemian alussa Kiina asetti väliaikaisen kiellon villieläinten syömiselle. Lisäksi Kiinan viranomaiset ovat tehostaneet toimiaan laitonta kauppaa vastaan. WWF:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan aasialaiset kannattavat laittomien villieläinmarkkinoiden sulkemista Myanmarissa, Thaimaassa, Vietnamissa, Japanissa ja Hong Kongissa. WWF työskentelee yhdessä viranomaisten kanssa laittoman kaupan kitkemiseksi.
Monien kehittyvien maiden yhteisöt elävät kestävästä, luontoon perustuvasta turismista, kuten valokuvasafareista. Kun matkailu tyssäsi lähes kokonaan, niin paikallisten elinkeinot kuin luonnonsuojelu kokivat kolauksen. Esimerkiksi Nepalissa äärimmäisen uhanalaisia krokotiilieläimiä, gaviaaleja, tapettiin poikkeustilan alussa laittomasti. Salametsästys lisääntyi joillain alueilla, mutta pandemia ei automaattisesti johtanut salametsästyksen kasvuun kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Keniassa sarvikuonoja ja norsuja ei salametsästetty enempää kuin pandemiaa edeltävänä aikana.
Madagaskar tunnetaan upeista metsistään ja ainutlaatuisesta lajistostaan. Helsingin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan pandemiarajoitukset lisäsivät maastopaloja maan tärkeillä suojelualueilla, jopa 76–248 % aiempiin vuosiin verrattuna. Tutkimusryhmä arvioi luonnollisiin metsäpaloihin nähden ”ylimääräisiä” paloja, joiden voitiin katsoa johtuvan pandemiasta. Mielenkiintoinen havainto oli se, että tulipalojen määrä palasi nopeasti normaalille tasolle, kun normaalia suojelutoimintaa alueilla pystyttiin jatkamaan.
Koronapandemia pienensi hetkellisesti ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Vuosina 2021 ja 2022 maailman ylikulutuspäivää vietettiin heinäkuun lopussa, kun pahimpana koronavuonna 2020 ylikulutuspäivä tuli eteen 22. elokuuta. Ylikulutuspäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin maapallon luonnonvarat on nyt käytetty laskennallisesti loppuun kyseiseltä vuodelta. Toisaalta kriisi osoitti, että kulutuksen muuttaminen on mahdollista hyvinkin lyhyessä ajassa. Ylikulutuksen väheneminen kriisin kautta ei toki ole toivottavaa, vaan kestäviin tuloksiin tarvitaan johdonmukaisia politiikkatoimia.
Miten ehkäisemme pandemioita?
Luonnonsuojelulla voidaan torjua mahdollisia uusia pandemioita. Tavoitteemme onkin rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa.
-
VAADIMME PÄÄTTÄJIÄ HUOMIOIMAAN LUONNON JA ILMASTON
Päättäjien on huomioitava luonto ja ilmasto läpileikkaavasti kaikissa päätöksissä. Parantamalla luonnon monimuotoisuutta ja hillitsemällä ilmastokriisiä pienennämme myös riskiä uusien tautiepidemioiden leviämiseen. Olemme osa kansainvälistä WWF-verkostoa ja kiritämme poliitikkoja kestäviin päätöksiin niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisesti.
-
TAISTELEMME LAITONTA KASVI- JA ELÄINKAUPPAA VASTAAN
Vaadimme valtioilta tiukempia toimia salametsästyksen ja laittoman kaupan pysäyttämiseksi. Toimimme yhteistyössä viranomaisten kanssa laittomien eläinmarkkinoiden sulkemiseksi ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi.
-
SUOJELEMME LAJEJA JA NIIDEN ELINYMPÄRISTÖJÄ YMPÄRI MAAPALLOA
Työskentelemme viranomaisten, yritysten ja paikallisten yhteisöjen kanssa estääksemme elinympäristöjen häviämistä. Torjumme esimerkiksi metsäkatoa eri puolilla maailmaa.
-
TYÖSKENTELEMME ERI PUOLILLA MAAILMAA, JOTTA SYÖMÄMME RUOKA TUOTETTAISIIN ENTISTÄ KESTÄVÄMMIN
Globaali eläintuotannon kasvu ja eläintuotteiden suosiminen ajaa villin luonnon ahtaalle ja lisää riskiä pandemioihin. Kasvipohjainen ruoantuotanto on eduksi luonnon monimuotoisuudelle, ruokaturvalle ja pandemioiden ehkäisylle. Olemme keränneet ohjeita ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Tutustu esimerkiksi kestäviä valintoja esittelevään maksuttomaan ruokakurssiin ja Kalaoppaaseen!
Haluatko auttaa?
-
Vaali luonnon monimuotoisuutta
Luonnovarojen ylikulutus ja ilmastonmuutos kiihdyttävät luonnon monimuotoisuuden katoa. Vähennä ylikulutusta ja hillitse ilmaston lämpenemistä esimerkiksi syömällä ympäristöystävällisesti tai karsimalla omaa kulutustasi.
-
Matkustele vastuullisesti
Älä ole turisti, joka osallistuu laittomaan metsästykseen ja kauppaan. Älä osta matkamuistoja tai esineitä, jotka sisältävät uhanalaisten eläinten tai kasvien osia.
-
Liity vaikuttavaan joukkoon
Tue WWF-kummina eli kuukausilahjoittajana pitkäjänteistä työtämme laitonta eläin- ja kasvikauppaa sekä luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä vastaan.
-
Auta kertalahjoituksella
Tee kertalahjoitus WWF:n työlle. Jokainen lahjoitus on tärkeä, sillä yli puolet suojelutyömme rahoituksesta tulee kaltaisiltasi yksityisiltä tukijoilta.
Haluaako yrityksenne toimia?
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.