10 kysymystä koronasta ja ilmastotoimista – näin koronakriisi vaikuttaa ilmastotyöhön

Valtiot ympäri maailman pohtivat tapoja, joilla koronakriisistä voidaan nousta. Keskusteluihin on noussut myös ilmastonmuutos: miten huomioimme ilmastonmuutoksen, kun raivaamme tietä ulos kriisistä?

Keräsimme yhteen kysymyksiä, jotka avaavat koronakriisin vaikutuksia ilmastotoimiin. Kysymyksiin vastaa WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

1. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet koronakriisin aikana. Mikä merkitys päästöjen vähentymisellä on?

Viimeisimpien arvioiden mukaan hiilidioksidipäästöt voivat vähentyä koronaviruksen seurauksena maailmanlaajuisesti tänä vuonna jopa kahdeksan prosenttia. Päästövähennysten ei tulisi kuitenkaan tapahtua kriisin kautta ihmishenkien kustannuksella. Ilmastotavoitteisiin ja kestäviin tuloksiin tarvitaan johdonmukaisia politiikkatoimia.

Kahdeksan prosentin hetkellinen notkahdus päästöissä ei riitä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti. 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lähes samansuuruinen vähennys joka vuosi vuoteen 2030 asti. Mitä myöhemmin välttämättömät päästövähennykset aloitetaan, sitä jyrkemmin niitä pitää seuraavina vuosina vähentää.

2. Minkä takia päästöt ovat vähentyneet?

Ihmiset ovat pysytelleet enimmäkseen kotona, eivätkä ole matkustaneet tai liikkuneet arjessaan samaan tapaan kuin ennen. Arvioiden mukaan lentoliikenteen päästöt ovat vähentyneet suhteellisesti eniten. Suurimmat absoluuttiset päästövähennysmäärät tulevat kuitenkin selkeästi maaliikenteen puolelta. Teollisuuden sekä sähkön- ja lämmöntuotannon päästöt ovat myös pienentyneet, mutta maltillisemmin. Asumisen päästöt ovat hieman nousseet.

Koronakriisin aikainen päästöjen vähenemä antaa mittakaavaa tarvittaville ilmastotoimille. Kulutusvalinnat ovat tärkeitä, mutta aina kansalaisille ei ole ilmaston kannalta kestävää vaihtoehtoa tarjolla, vaikka haluaisimmekin sellaisen valita. Yksilöiden toimet eivät yksin riitä, vaan ratkaisevan tärkeää on kokonaisvaltaisen rakennemuutoksen toteuttaminen, jonka keskiössä on fossiilisista polttoaineista luopuminen.

Tällä hetkellä maailman valtiot pohtivat, millaisia toimia koronakriisistä palautumiseen vaaditaan. Näillä toimilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia siihen, vähenevätkö vai lisääntyvätkö kasvihuonekaasupäästöt tulevaisuudessa. Siksi kestävät elvytystoimet ovat ainoa tehokas tie ulos kriisistä.

3. Mitä ilmaston kannalta kestävillä elvytystoimilla tarkoitetaan?

Kestävät elvytystoimet eivät heikennä ilmaston tilaa, vaan vauhdittavat ilmastotoimia ja vähentävät päästöjä joko suoraan tai välillisesti. Ne huomioivat myös luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön, ja varmistavat neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentämisen.

Käytännössä kestävät elvytystoimet voivat olla esimerkiksi investoimista kestävään ja puhtaaseen energiaan, energiatehokkuustoimien lisäämistä, satsauksia kestäviin liikenneratkaisuihin, luonnonsuojelun tehostamista ja kasvispainotteiseen ruokajärjestelmään siirtymistä. Monet näistä ratkaisuista tehdään kunnissa, joten kuntien ilmastotoimia olisi erityisen tärkeää tukea juuri nyt.

Kansallisten tukitoimien pitää olla ilmastotieteen mukaisia. Suuryrityksille kohdistettuihin tukiin tulee liittää ehto, joka vaatii yrityksiltä niiden toiminnan mukauttamista Pariisin sopimuksen 1,5 asteen lämpenemisrajaan.

4. Miksi kestäviä elvytystoimia pitää edistää?

Meidän on osattava ajatella tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen ja rakennettava yhteiskuntamme kokonaisvaltaista kestävyyttä, jotta voimme pysyvästi parantaa sekä ihmisten että luonnon hyvinvointia.

Viisaasti investoimalla voimme ratkaista koronakriisistä palautumisen lisäksi myös ekologisen kriisin ongelmia ja käynnistää välttämättömän systeemisen muutoksen. Oxfordin yliopiston teettämässä kyselytutkimuksessa maailman johtavat ekonomistit toteavat, että ilmastolle suotuisat elvytystoimet ovat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavia.

Meidän pitäisi Suomessa myös muistaa globaali vastuumme maailman köyhimpiä kohtaan. Tukemalla kehittyvien maiden ilmasto- ja luontotoimia voimme osaltamme auttaa maita toipumaan koronan seurauksista ja ennaltaehkäistä vastaavia tilanteita tulevaisuudessa.

5. Miksi kestävissä elvytystoimissa pitää olla mukana luonnonsuojelua?

Luonnonsuojeluun tehtävät investoinnit eivät ole tällä hetkellä riittävällä tasolla. Ne kuitenkin tuottaisivat monia hyötyjä: monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi parannettaisiin myös ilmaston tilaa, työllisyyttä ja ihmisten terveyttä.

Vaikka olemme täysin riippuvaisia luonnosta, esimerkiksi puhtaasta vedestä ja ilmasta, ruoasta ja lääkeaineista, on luonto ajettu ahtaalle. Ilmastonmuutos heikentää lajien, elinympäristöjen ja ekosysteemien tilaa entisestään, ja samalla ekosysteemien hävittäminen lämmittää ilmakehää.

Myös koronan taustalta löytyy ympäristöongelma. Metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen pienentää tätä riskiä.

Tiedeyhteenvedot toteavat, että vain lopettamalla luonnonvarojen ylikulutuksen voimme pysäyttää ekosysteemien murenemisen. Siksi neitseellisten luonnonvarojen käyttöä tulee vähentää merkittävästi. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme neljä maapalloa.

6. Miten korona vaikuttaa ilmastotoimiin Suomessa?

Tähän asti hallituksen viesti on ollut selvä: ilmastotavoitteista ja -toimista pidetään kiinni. Kuilu Pariisin sopimuksen mukaisten tavoitteiden ja suunniteltujen toimien välillä on kuitenkin edelleen iso, joten olemassa oleviin ratkaisuihin pitää tarttua rohkeasti.

Kestävä elvytys olisi suuri harppaus eteenpäin kohti hallituksen tavoitetta olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Pääsihteerimme Liisa Rohweder on mukana kehittämässä ratkaisuja ministeri Krista Mikkosen asettamassa kestävän elvytyksen työryhmässä. Ilmastolle suotuisia toimia on esillä myös Vesa Vihriälän johtaman selvitysryhmän raportissa sekä Ilmastopaneelin ehdotuksissa.

Tällä hetkellä työn alla olevan lisätalousarvion lisäksi on ratkaisevaa, minkälaisia päätöksiä tulevan syksyn budjettiriihessä tehdään. Suomen ilmastopolitiikan kompastuskivi on turpeen energiakäyttö, joka aiheuttaa mittavien päästöjen lisäksi haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja vesistöille.

Hallituksen tulisi myös luopua ilmastolle ja ympäristölle haitallisista tuista, joita on tämän vuoden talousarviossa 3,6 miljardia. Esimerkiksi turpeen alennetusta verokannasta ja päästökauppakompensaatiosta olisi hyvä aloittaa.

7. Miten korona vaikuttaa ilmastotoimiin maailmalla?

Lukuisten kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n, Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja Euroopan komission mukaan koronapandemian jälkeinen elvytys on tehtävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Toivottavasti tämä periaate toteutuu myös käytännössä ja ilmastotoimet lisääntyvät maailmanlaajuisesti.

EU:ssa Vihreän kehityksen ohjelmaa ollaan nostamassa elvytyksen keskiöön. EU:n pitää varmistua myös siitä, ettei se enää rahoita fossiiliteollisuutta ja muita ilmastolle haitallisia toimia. EU on maailman suurin talousalue ja kolmanneksi suurin saastuttaja, joten sen esimerkillä on väliä. Mekin annoimme suosituksia EU-tason toimiksi.

Konkreettinen muutos kansainväliseen ilmastopolitiikkaan on se, että marraskuussa Glasgow’ssa pidettäväksi suunniteltu YK:n ilmastokokous siirtyy vuodella eteenpäin. Silti jokaisen Pariisin sopimuksessa mukana olevan maan on edelleen päivitettävä kansalliset ilmastotavoitteensa vuodelle 2030. EU:n oikeudenmukainen ilmastotieteeseen perustuva osuus maapallon päästöjen vähentämisestä olisi vähintään 65 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

8. Monet ovat verranneet ilmasto- ja koronakriisien hoitamista toisiinsa. Voimmeko oppia jotain koronakriisin hoidosta?

En vertailisi ilmasto- ja koronakriisejä tai niiden ratkaisuja keskenään. On kuitenkin kyse niin erilaisista asioista, vaikka yhteneväisyyksiäkin löytyy. Kumpikin kriisi asettaa eri puolilla maailmaa asuvat ihmiset hyvin epätasa-arvoiseen asemaan, sillä mahdollisuudet hillitä kriisejä ja sopeutua niihin vaihtelevat suuresti.

Koronakriisin hoitaminen on kuitenkin osoittanut, kuinka vahvasti ja nopeasti yhteiskunnat voivat reagoida hädän hetkellä. Ihmiset myös hyväksyvät suurilta osin hallitusten toimet, kun kriisin laajuudesta ja vakavuudesta on yhteinen ymmärrys.

Aikaisten toimien ja tieteen merkitys korostuu. Ilmastokriisi ei tapahdu pelkästään jossain muualla, vaan sen vaikutukset näkyvät Suomessakin jo nyt. Ilmastonmuutos muun muassa vaikuttaa ruoantuotantoon, muuttaa elinympäristöjä ja vaikeuttaa pohjoisiin oloihin sopeutuneiden lajien elämää. Tutkijoiden viesteihin on reagoitava, jotta maailma ei ajaudu liian syvälle ahdinkoon.

9. Mitä WWF Suomi tekee ilmastokriisin hillitsemiseksi juuri nyt?

Olemme jatkaneet poliittista vaikuttamista yhtä intensiivisesti kuin ennen poikkeustilaa. Annamme esimerkiksi lausuntoja eri aiheista eduskunnalle ja käymme vuoropuhelua sekä poliitikoiden että hallinnon virkahenkilöiden kanssa. Tällä hetkellä työn alla ovat muun muassa EU:n ja Suomen ilmastolait. Nyt yhteydenpito vain tapahtuu verkon välityksellä kasvokkaisten tapaamisten sijaan.

WWF on mukana hallituksen juuri perustamassa ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä. Pääsemme luomaan yhteistä näkymää siitä, miten Suomessa voidaan siirtyä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen näkyy myös muussa työssämme. Olemme esimerkiksi kehittäneet ja tarjonneet uusia ilmastonmuutokseen liittyviä oppimateriaaleja etäopetuksen tueksi. WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmässä olemme jatkaneet ilmastonmuutoksen hillinnän tuomista osaksi yritysten arkea.

Luonnonsuojelujärjestönä suojelemme lajeja, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista. Suomessa saimaannorpan tilanne oli tänä talvena huono, sillä lunta oli niin vähän. Kuutit syntyivät avojäälle ja siksi niiden kuolleisuus on ollut korkea. Autamme saimaannorppaa pesinnässä apukinoksilla ja keinopesillä. Yksi kuutti syntyikin tänä talvena keinopesään!

10. Mitä tavallinen ihminen voi nyt tehdä ilmaston hyväksi?

Koronakriisi on vakava inhimillinen tragedia, joka koskettaa meistä jokaista jollain tapaa. On äärimmäisen tärkeää ensisijaisesti pitää huolta itsestään ja läheisistään sekä noudattaa viranomaisten ohjeita.

Koska suuria kokoontumisia ei edelleenkään ole syytä järjestää, ilmastoliike on siirtynyt kaduilta ja eduskuntatalon portailta nettiin. Ajatuksensa ilmaston puolesta ja vaatimuksia päättäjille voi ilmaista esimerkiksi hashtagilla #ClimateStrikeOnline.

Ympäristöjärjestöillä on käynnissä vetoomuksia, joiden kautta voi helposti osoittaa tukensa ilmasto- ja luontotoimien vauhdittamiselle. WWF on mukana kansainvälisessä kestävän elvytyksen vetoomuksessa, jonka voi allekirjoittaa täällä. Suomessa vetoomuksia kokoavat esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace.

Arjessa ilmaston voi ottaa huomioon esimerkiksi suosimalla kasvispainotteista ruokaa. Ruokavalintoihin saa tukea WWF:n Ruoka-, Kala– ja Lihaoppaista.  Moni työskentelee tällä hetkellä kotoa käsin, joten koostimme kuusi vinkkiä kodin energiakäytön vähentämiseen.

Kesällä ilmaston ja luonnon puolesta voi toimia myös lähiluonnossa. WWF:n vasta julkistettu Metsävaikuttamisopas antaa konkreettisia neuvoja siihen, mitä kuka tahansa voi tehdä valtion, kuntien tai seurakuntien metsien hyväksi. Moni tuntee vieraslajit lupiinin ja kurtturuusun, joiden leviämistä Suomessa ilmastonmuutos edistää. WWF:n vieraslajitalkoot on kesän ajalta peruttu, mutta talkoisiin voi ryhtyä myös itsenäisesti. Täältä löydät ohjeet omatoimiseen urakkaan!