Amazon

Amazon on maailman laajin trooppisten metsien ja pitkien jokiverkostojen alue. Se sijaitsee yhdeksän valtion alueella ja kattaa melkein puolet Etelä-Amerikan pinta-alasta.

Suurin osa sademetsistä on Brasiliassa. Muut Amazonin alueen valtiot ovat Bolivia, Kolumbia, Peru, Venezuela, Ecuador, Guyana, Ranskan Guayana ja Suriname.

Amazon tunnetaan sademetsistään ja noin 6 600 kilometriä pitkästä Amazon-joesta, mutta todellisuudessa se on monenlaisista elinympäristöistä koostuva mosaiikki, johon kuuluu myös järviä, kosteikkoja, jokivarren metsiä ja jopa savanneja. Niillä kaikilla on oma tärkeä roolinsa Amazonin monimuotoisen luonnon ylläpitämisessä, ja yhdenkin ekosysteemin tuhoutumisella voi olla vakavia vaikutuksia koko alueeseen.

Amazonin alue vaikuttaa koko maapallon ilmastoon. Se kuuluu maailman merkittävimpiin hiilinieluihin, sillä siihen on sitoutunut lähes viidesosa kaikesta maailman maahan sitoutuneesta hiilestä. Sitomastaan hiilestä sademetsä tuottaa happea: noin viidesosa maailman hapesta saa alkunsa Amazonilla.

Lähes kolmannes koko maailman jäljellä olevista sademetsistä on Amazonilla. Sademetsät ovat trooppisia metsiä, jotka nimensä mukaisesti elävät sateesta ja kosteudesta. Vesi kiertää sademetsässä uskomattoman tehokkaasti: yksi sadepisara voi sataa uudelleen viisi tai kuusi kertaa, kun vesi virtaa metsien siimeksessä kiemurtelevien jokien mukana idästä länteen, haihtuu taas kosteudeksi ilmaan, ja sataa alas.

Amazon onkin myös jättimäinen makean veden varasto, jossa sijaitsee viidesosa eli 20 prosenttia maailman nestemäisestä makeasta vedestä. Amazonilla on jokiverkostoja, kosteikkoja ja järviä – ja niin sanottuja lentäviä jokia, joissa Atlantin valtamerestä haihtunut vesi kohtaa Amazonin yllä sademetsistä ja joista haihtuvan kosteuden. Näiden ilmassa virtaavien lentävien jokien arvellaan sisältävän enemmän vettä kuin koko Amazonin maan päällä virtaavan jokiverkoston.

Sademetsät ovat valtavan rikkaita elinympäristöjä. Amazonilla elää kymmenesosa kaikista maailman kasvi- ja eläinlajeista, vaikka kokonsa puolesta se kattaa vain noin prosentin maapallon pinta-alasta. Pelkästään erilaisia kasvilajeja on yli 50 000. Makean veden kalalajeja tunnetaan noin 2 400, ja erilaisia matelijoita on yli 370. Suurin osa alueen lajeista, arvion mukaan jopa 90 prosenttia, on sitä paitsi vielä löytämättä. Amazonilla elävät muun muassa jaguaari, jokidelfiini, jättiläissaukko, tapiiri ja monet kädelliset.

Tutustu Amazonin lajeihin kuvagalleriassa!

Amazonin alueella asuu myös 47 miljoonaa ihmistä, heidän joukossaan yli 400 alkuperäiskansaa ja etnistä ryhmää. Valtaosa paikallisista asuu kaupungeissa, mutta monen elinkeino on suoraan riippuvainen sademetsästä ja sen tarjoamista elinkeinoista, ruuasta, lääkekasveista ja juomavedestä. Myös joet ovat elinehto monille yhteisöille, jotka elävät kalastuksesta ja käyttävät vesireittejä kulkuväylinä alueilla, joilla teitä ei juuri ole. Amazonilla on yhä myös yhteisöjä, jotka elävät pääosin täysin eristyksissä muusta maailmasta.

Ilmastonmuutos, metsäkato ja rajut metsäpalot ovat suurimmat uhat Amazonin luonnolle ja ihmisille.

Yhdessä metsien tuhoutuminen ja ilmaston lämpeneminen uhkaavat johtaa vaaralliseen noidankehään. Vähenevät sateet, pitenevät kuivat kaudet ja hupeneva metsäpeite ovat viemässä Amazonia lähelle kriittistä keikahduspistettä, jossa kostea sademetsä alkaa muuttua savanniksi.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos vaarantaa Amazonin poikkeuksellisen monimuotoisen luonnon, makean veden varannot ja miljoonien ihmisten elinkeinot.
Kuivuus kuuluu sademetsän luontaiseen vuodenkiertoon siinä missä sadekaudetkin. Ilmastonmuutos kuitenkin pidentää kuivia kausia ja vähentää sateita ja uhkaa näin sademetsien ainutlaatuista vedenkiertoa. Myös äärimmäiset sääolot, kuten rankat helleaallot ja kuivuus, yleistyvät. Niiden seurauksena joet, järvet ja kosteikot kuivuvat tai vedenpinta jää matalaksi, vesi kuumenee ja sen happipitoisuus pienenee. Myös tuhoisat metsäpalot leviävät herkästi kuumissa ja kuivissa oloissa. Toisaalta sadekaudella rankkasateet ja tulvat yleistyvät.

Lukuisat lajit kärsivät muuttuvista oloista. Esimerkiksi Brasilian Amazonilla on menehtynyt uhanalaisia jokidelfiinejä, kun vesistöjen lämpötilat ovat nousseet lähemmäs 40 astetta. Myös paikallisten ihmisten mahdollisuudet harjoittaa luontoon nojaavia elinkeinojaan vaarantuvat, kun esimerkiksi kosteikkojen ja järvien kuivuessa kalastus käy mahdottomaksi.

Metsäkato

Jo kolmannes Amazonin sademetsästä on kokonaan raivattu tai pahasti pirstoutunut. Se tarkoittaa, että valtava määrä poikkeuksellisen monimuotoista luontoa on tuhottu.

Eniten metsäkatoa Amazonilla aiheuttaa paljon maa-alaa vaativa lihantuotanto: sademetsää raivataan karjalaitumiksi ja rehusoijan tuotantoa varten. Lisäksi yli 15 prosenttia Amazonin alueesta on kaavoitettu kaivos- ja öljy-yhtiöiden toiminnalle. Erityisesti kullankaivuu aiheuttaa laajaa tuhoa Amazonin metsille ja vesistöille. WWF Suomen teettämän selvityksen mukaan myös Suomeen tuodaan mineraaleja ja metalleja maista, joissa kaivostoiminta uhkaa luontoa ja ihmisoikeuksia.

Samalla on kiihdytetty ilmastonmuutosta, sillä Amazonin sademetsäalue on maailman suurin hiilinielu ja -varasto. Kun metsää raivataan, siihen vuosisatojen aikana sitoutunutta hiiltä vapautuu ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään. Jo nyt osa Amazonia on muuttunut hiilidioksidipäästöjen lähteeksi ja metsäkadon jatkuessa tämä muutos voimistuu entisestään.

Metsäkato tappaa sademetsän ominaispiirteet: kosteuden ja runsaan lajien kirjon. Paljaaksi raivatulla alueella lämpötila nousee ja vedenkierto heikkenee, jolloin kosteutta ja sadetta ei enää muodostu samalla tavalla kuin aiemmin. Kuumuus ja kuivuus luovat puitteet metsä- ja maastopalojen leviämiselle.
Hakkuiden myötä sademetsä myös sirpaloituu, eli metsäalueet jäävät pieniksi ja erillisiksi. Vaarana on, että etenevän metsäkadon vuoksi Amazonin alueen eri osat eivät enää ole lainkaan yhteydessä toisiinsa. Vaikka sademetsää suojeltaisiin jonkin valtion sisällä, naapurimaassa tilanne voi olla aivan toinen.

Parhaiten metsäkadolta ovat toistaiseksi välttyneet alkuperäiskansojen hallinnoimat alueet, jotka kattavat noin puolet Amazonin alueesta. Näilläkin alueilla yli puolet metsästä on uhattuna teiden raivaamisen, laittomien hakkuiden, kaivosteollisuuden sekä maa- ja karjatalouden kestämättömän laajentamisen vuoksi.

Metsäpalot

Viime vuosina ennätysmäärä metsää on jäänyt tulen alle Amazonin alueen maissa. Metsäpalot aiheuttavat mittaamatonta tuhoa arvokkaalle ekosysteemille ja sanoinkuvaamatonta kärsimystä eläimille ja ihmisille.

Palot saavat alkunsa, kun peltoja ja laitumia raivataan polttamalla ja kaskeamalla. Ilmastonmuutos ja metsäkato luovat olosuhteet, joissa tuli karkaa helposti käsistä ja leviää vauhdilla. Poikkeukselliset kuumuus- ja kuivuusjaksot lietsovat paloja.

Vuonna 2024 Amazonin metsäpalojen tilanne oli pahin 14 vuoteen. Pelkästään Brasilian ja Bolivian alueella paloi hieman yli Suomen pinta-alan verran sademetsää, ja miljoonia eläimiä kuoli. Erityisen tuhoisia metsäpalot ovat matelijoille sekä laiskiaisen ja vyötiäisen kaltaisille eläimille, jotka eivät pääse paloja pakoon yhtä hyvin kuin nopeammin liikkuvat eläimet.

Metsäpalot vaarantavat myös sademetsissä asuvat ihmiset, joista moni kuuluu alkuperäiskansoihin. Tuli tuhoaa niin kodit kuin metsiin perustuvat elinkeinot, joita ovat esimerkiksi parapähkinöiden, metsäkaakaon ja acai-marjojen kerääminen metsistä ja jalostaminen myytäväksi. Palot ovat tuhonneet näitä tärkeitä elinkeinoja esimerkiksi Boliviassa.

WWF on toiminut Amazonin alueella 1970-luvulta lähtien. Toimimme yhteistyössä alueen hallitusten, viranomaisten, tutkijoiden, organisaatioiden sekä paikallisten yhteisöjen kanssa. Suojelemme Amazonin arvokasta elinympäristöä ehkäisemällä metsäkatoa ja metsäpaloja, turvaamalla alueen vesivaroja sekä tukemalla alueen ihmisten ja lajien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Autamme myös suomalaisia tekemään arjessaan valintoja, jotka eivät aiheuta metsäkatoa Amazonilla.

WWF Suomi edistää Amazonin metsien, lajien sekä vesistöjen suojelua erityisesti Boliviassa Itenezin suojelualueella Suomen ulkoministeriön, WWF-kummien sekä muiden lahjoittajien tuella.