Panda-palkinto Maretariumiin © Mats Westerbom / WWF
Päivitetty

Panda-palkinto

WWF on vuodesta 1999 lähtien jakanut Panda-palkinnon, jolla halutaan edistää ja palkita aktiivisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita.

WWF jakaa Panda-palkinnon joka vuosi erillisestä Anderssonin rahastosta. Sillä palkitaan luonnon- ja ympäristönsuojelun hyväksi tehtyjä tekoja, aloitteita ja tutkimushankkeita sekä edistetään kestävää kehitystä ja elämäntapaa. Panda-palkinnon voi saada suunniteltu tai käynnissä oleva hanke.

Vuoden 2016 Panda-palkinto turkulaisille merikotkatutkijoille

Vuonna 2016 ympäristöjärjestö WWF myönsi 20 000 euron suuruisen Panda-palkintonsa Turun yliopiston merikotkaan liittyvälle tutkimushankkeelle.

Tutkimuskokonaisuudessa selvitetään muun muassa sitä, miten paljon merikotkia ja muita lajeja menehtyy tuulivoimaloiden vaikutuksesta ja miten merikotkan ja tuulivoimarakentamisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen.

Lue lisää vuoden 2016 voittajasta.

Aiempina vuosina palkitut

2015

Vuonna 2015 WWF jakoi 20 000 euron suuruisen Panda-palkinnon Sääksisäätiölle. Täysin vapaaehtoisten voimin toimiva säätiö on keskittynyt sääksen suojeluun jo vuodesta 1990 lähtien.

Tärkeä osa säätiön työtä on tekopesäverkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen. Säätiön kotipaikka on Hämeenlinna, mutta sen toimialueena on koko maa. Kangasalla sijaitseva Sääksikeskus tarjoaa kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua ylvääseen päiväpetolintuun lähietäisyydeltä.

2014

Vuonna 2014 Panda-palkinnon sai Kotkassa sijaitseva Maretarium. Normaalia suurempi 30 000 euron palkintosumma oli osa Suomenlahti 2014 -vuoden toimenpideohjelmaa. Suomenlahti 2014 -vuoden kunniaksi palkinto myönnettiin hankkeelle, joka edistää Suomenlahden suojelua.

Maretarium on kalojen akvaariotalo, jossa on lisäksi muun muassa luontokuvanäyttelyitä ja luontokoulu. Tiloissa on esillä suurin osa kotimaisista kalalajeista mahdollisimman luonnonmukaisissa elinympäristöissään.

Maretarium on tehnyt pitkään työtä tietoisuuden lisäämiseksi kalalajeistamme ja vesiluonnosta, ja pyrkinyt tuomaan esille niiden suojelun tärkeyden. Panda-palkinnon tuella Maretariumin toimintaa laajennetaan kaloista muuhun vedenalaiseen luontoon, kuten pohjaeläimiin ja kasvillisuuteen.

2013

WWF Suomen 20 000 euron suuruinen Panda-palkinto myönnettiin kokonaan yhdelle hakijalle, Arkipelagia-seuralle.

Arkipelagia-seura on Saaristomeren kansallispuiston ystäväyhdistys, joka edistää saariston luonnon ja kulttuurin suojelua. Panda-palkinto on tarkoitus käyttää oman veneen hankintaan, sillä venekaluston puute on haitannut seuran toimintaa.

2012

WWF Suomen joka vuosi jakama 20 000 euron Panda-palkinto meni tänä vuonna yhdelle hakijalle, luontokuvaaja ja -toimittaja Juha Taskisen ja norppa-asiantuntija Mervi Kunnasrannan työryhmälle.

Työryhmän mittavassa Maan sulkemat -elokuva- ja kirjahankkeessa paneudutaan saimaannorpan ja kolmen muun makean veden hylkeen yhtäläisyyksiin ja eroihin sekä suojeluun. Hankkeessa tutkitaan ihmisen ja hylkeiden suhdetta alkuperäiskansojen, kalastajien, metsästäjien, suojelijoiden ja tutkijoiden näkökulmasta. Käsittelyssä on myös ilmastonmuutos, ja kuinka se vaikuttaa hylkeiden elämään, jotka ovat jäästä ja lumesta riippuvaisia.

Panda-palkinto on kiitos työryhmän jäsenille pitkäjänteisestä työstä saimaannorpan suojelun hyväksi.

2010

WWF Suomen 20 000 euron suuruinen Panda-palkinto jaettiin vuonna 2010 kahden hakijan kesken.

Luonto-Liiton Salakaadot seis -kampanja kitkee susien salametsästystä ja rakentaa susimyönteistä ilmapiiriä. Salakaadot seis -viestintä- ja vaikuttamiskampanjan tavoitteena on poistaa Suomesta uhanalaisten susien ja muiden lajien salametsästys. Lajin uhanalaisuuden merkittävin syy ja uhkatekijä on metsästys.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho on kunnostanut jo kaksikymmentä vuotta pääkaupunkiseudun pienvesiä. Virho on tehnyt perustamisvuodestaan 1990 lähtien ansiokasta työtä pääkaupunkiseudun purojen ja Vantaanjoen vesiluonnon hyväksi.

2009

WWF:n vuosittainen 20 000 euron Panda-palkinto myönnettiin vuonna 2009 Liminganlahden Ystävät ry:lle.

Liminganlahden arvokkaalla lintuvesialueella toimivan yhdistyksen tavoitteena on lintutietouden lisääminen asiantuntevan opastuksen avulla. Yhdistyksen hankkeessa Liminganlahdelle asennetaan kameroita, joista voi alueen luontokeskuksessa seurata lintujen pesintää ja muuttoa.

2008

20 000 euroa jaettiin kahden hankkeen kesken.

VaihdaVirtaa-kampanja kannustaa verkkosivuston avulla suomalaisia kuluttajia valitsemaan vihreää sähköä. Hollolan lukion tuulivoimalahankkeessa koululle rakennetaan 5 kW:n pientuulivoimala.

VaihdaVirtaa-kampanja on jo lähes kymmenen vuoden ajan tarjonnut kuluttajille puolueetonta tietoa siitä, miten siirtyä helposti ja halvalla uusiutuvan sähkön käyttäjäksi. Uusiutuvan sähkön käyttö on kuluttajalle käytännöllinen ja vaikuttava keino vähentää omia kasvihuonekaasupäästöjä ja siten torjua ilmastonmuutosta.

Hollolan lukiossa ympäristötoiminta on tehty osaksi koulun arkea sisällyttämällä se opetussuunnitelmiin kaikissa aineissa. Tuulivoimalan kautta halutaan vähentää koulun sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä, mutta samalla myös vaikuttaa myönteisesti asenteisiin ja edistää tuulivoimaa uusiutuvana energiamuotona.

2007

20 000 euroa

Vuoden 2007 Panda-palkinnon sai Joensuun yliopiston saimaannorppatutkimus. "Saimaannorppa ja Suomen talvi" -tutkimushankkeessa pyritään selvittämään saimaannorpan talviaikaista käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Joensuun yliopisto on ottanut käyttöön Suomessa ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen norppien tutkimusmenetelmän, joka pohjautuu GPS/GSM-tekniikkaan. Uudet lähettimet mahdollistavat entisiä menetelmiä huomattavasti tehokkaamman ja tarkemman reaaliaikaisen norppien seurannan ilman eläinten häirintää.

2006

20 000 euroa jaettiin tasan kahden hankkeen kesken.

Puolet palkinnosta sai Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen yhteinen metsäpurojen kunnostushanke Koillismaalla.

Purot ovat toistaiseksi jääneet Pohjois-Suomessa varsinaisten jokiympäristöjen kunnostuksen jalkoihin, vaikka purot ovat usein elintärkeitä nimenomaan taimenten lisääntymis- ja pienpoikasalueita. Metsähallitus, alueelliset ympäristökeskukset ja kunnat ovat osoittaneet ennakkoluulottomuutta ja ryhtyneet työhön ilman niin sanottua virallista suojeluohjelmaa. 

Toinen palkinnon saaja, Pro Espoonjoki ry – Pro Esbo å rf on onnistuneesti koonnut kansalaisjärjestöjä ja kalastusosakaskuntia yhteistyöhön järjestämään talkoita, melontatapahtumia ja tiedotustilaisuuksia koululaisille, suurelle yleisölle ja päättäjille Espoonjoen luontokokonaisuuden säilyttämiseksi.

2005

20 000 euroa jaettiin tasan kahden hankkeen kesken.

Suomen FSC-yhdistys palkittiin hyvän metsähoidon edistämisestä Suomessa. Suomen FSC-yhdistyksen toiminta-ajatuksena on edistää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää talousmetsien hoitoa. Yhdistys on työskennellyt pitkään metsäsektorin toimijoiden yhdistämiseksi, jotta ne edistäisivät kestävää metsätaloutta kansainvälisen FSC-kriteeristön pohjalta.

Ympäristöjärjestöjen yhteinen Ilmari-hanke palkittiin työstä ilmastonmuutoksen vaikutusten ja kestävän elämäntavan esittelemiseksi yläluokkalaisille ja lukiolaisille. Ilmastonmuutos on alati kasvava haaste, ja siksi tarvitaan enemmän tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja jokaisen mahdollisuuksista osallistua sen hidastamiseen. Hankkeessa on onnistuttu yhdistämään ympäristöasiantuntemus ja nuorten toimijoiden osaaminen ja oppimisen halu.

2004

20 000 euroa

Palkinnon sai vuonna 2000 käynnistynyt ENO-Environment Online -verkkokouluohjelma, jota koordinoi Joensuun koulutoimi, yhteistyössä Joensuun yliopiston ja eri opetus- ja ympäristöalan toimijoiden kanssa. Ohjelmassa on mukana yli tuhansia 12-18-vuotiaita koululaisia ja opiskelijoita ympäri maailman. Ympäristötietoisuuden lisäämistä ja kestävään elämäntapaan kannustamista toteutetaan nykyaikaisesti ja kestävästi uutta teknologiaa hyödyntäen. 

Lisäksi ohjelmassa mennään ulos luontoon: esimerkiksi vuonna 2005 järjestettiin puunistutustempaus, jossa yli 200 koulun oppilaat 66 maassa istuttivattuhansia puita yli 100 eri lajia – yhden vuorokauden aikana Uudesta Seelannista Hawajille.

2003

15 000 euroa

Palkinto myönnettiin Heinolan lintutarhalle. Suomen ensimmäisen virallisen lintuhoitolan toiminta alkoi 1960-luvun alussa. Tarhalla hoidetaan luonnonvaraisia loukkaantuneita lintuja, ja hoidokit pyritään palauttamaan takaisin luontoon.

Loukkaantuneiden luonnonvaraisten lintujen hoito on Suomessa kaiken kaikkiaan huonolla tolalla. Heinolan lintutarha tekeekin erittäin merkittävää työtä ilman suoranaista valtion tukea, vaikka lain nojalla loukkaantunut luonnonvarainen lintu on valtion omaisuutta.

2002

15 000 euroa

Palkinto myönnettiin Tampereen ammattikorkeakoulun Snowchange – Pohjoisten alkuperäiskansojen havaintoja ilmastonmuutoksesta -projektille

Projektissa on kerätty havaintoja alkuvuodesta 2001 lähtien eri puolilta napa-aluetta. Kyseessä on uudentyyppinen lähestymistapa tähän suurimpaan maailmanlaajuiseen ympäristöuhkaan. Havainnot kertovat ilmaston todellisista muutoksista ja niiden vaikutuksista luontoon ja alkuperäiskansoihin. Ilmastonmuutos uhkaa jopa joidenkin alkuperäiskansojen kulttuurin ja elämänmuodon säilymistä, koska lämmennyt ilmasto ei mahdollista ruoan hankkimista luonnosta alkuperäiseen tapaan.

2001

100 000 mk

Palkinnon sai FM Mia Rönkä, Turun yliopisto, tutkimukseen ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten vaikutuksista saaristolinnustoon

Tutkimuksen kohteena oleva Saaristomeri on biologiselta monimuotoisuudeltaan merkittävä ja sitä uhkaavat useat ihmisen toiminnot. Saaristomerellä linnuston kehityksessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, joiden taustalla on monia seikkoja, jotka liittyvät ihmisen toimintaan ja muuttuneeseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

2000

100 000 mk

Palkinnon saaja oli Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Vihreä lippu -ohjelma. Vihreä lippu on kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma, joka on sovellettavissa kaikille oppiasteille. Kantavina ajatuksina ovat oppilaiden osallistuminen, pyrkimys kohti ekologista arkipäivää sekä ympäristökasvatustyön pitkäjänteisyys. Osallistuvan koulun teemana voi olla esimerkiksi vesi, energia tai jätteiden vähentäminen, aina lukuvuoden kerrallaan.

Vihreä lippu on toiminut Suomessa vuodesta 1998 lähtien.

1999

100 000 mk

Palkintorahat jaettiin kahden hakijan kesken: Hämeenkyrössä sijaitseva Mahnalan ympäristökoulu sai 60 000 mk ja 40 000 mk myönnettiin Joutsenossa toimivalle Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutille.