Itämeri
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, joka kärsii erityisesti rehevöitymisestä. Myös ylikalastus, öljykuljetukset, lisääntyvä laivaliikenne ja ilmastonmuutos uhkaavat rakasta mertamme. Työskentelemme ainutlaatuisen Itämeren pelastamiseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Suomessa erityisesti Itämeren rannikkovedet voivat huonosti. Ihminen on tähän suurin syypää. Rannikkovesiämme rehevöittävät erityisesti maa- ja metsätaloudesta valuvat ravinteet.
Itämeren rantavaltiot ovat sitoutuneet parantamaan Itämeren tilaa merkittävästi. Ensimmäinen Itämeren suojelun toimintaohjelma hyväksyttiin vuonna 2007 ja sen tavoite oli saavuttaa Itämeren hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Tavoitteessa ei ole onnistuttu, ja vuonna 2021 päivitetyn toimintaohjelman myötä tavoitevuosi siirtyi vuoteen 2030.
Toimintaohjelman toteuttaminen on Itämeren rantavaltioiden vastuulla. Jotta Itämeren tila paranisi, valtioiden tulee pienentää ihmistoiminnan haitallisia vaikutuksia huomattavasti. Itämeren tilan parantaminen vaatii poliittista sitoutumista ja riittävää rahoitusta, jotta suunnitelmat voidaan panna toimeen.
Voit oppia lisää Itämerestä alla olevasta kuvagalleriasta:
Itämeri on pieni ja matala meri, jonka vesi vaihtuu hitaasti. Sen keskisyvyys on vain 55 metriä. Syvin kohta, Landsortin syvänne, on 497 metrin syvyydessä.
Pienestä koostaan huolimatta Itämeri on maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Sen vesi on sekoitus jokien tuomaa makeaa vettä ja suolaista valtamerivettä, jota virtaa hiljalleen Tanskan salmien kautta Perämereltä. Suurin murtovesiallas on Mustameri.
Vain harvat lajit viihtyvät Itämeren murtovedessä, joka on monille makean veden lajeille liian suolaista ja valtamerilajeille liian makeaa. Makean veden lajit elävät rannikolla ja lahden pohjukoissa, joissa vesi ei ole niin suolaista. Itämeren vaativiin oloihin sopeutuneet lajit ovat usein myös pienempiä kuin valtamerillä elävät lajitoverinsa.
Itämeren valuma-alue on nelisen kertaa suurempi kuin itse meri, ja alueella asuu noin 85 miljoonaa ihmistä. Valuma-alueella tarkoitetaan sitä maa-aluetta, jolta mereen valuu vettä ja sen mukana ravinteita. Pieni meri kärsii siis hyvin laajalta alueelta tulevasta ravinnekuormasta. Ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen on Itämeren suurin uhka.
Rehevöityminen uhkaa esimerkiksi meriajokasta, joka on yksi Itämeren avainlajeista. Meriajokas muodostaa merenpohjaan niittyjä, joiden suojissa moni laji elää. Meriajokasniityt tuottavat runsaasti happea ja sitovat enemmän hiilidioksidia kuin samankokoinen metsä.
Myös lisääntyvä laivaliikenne uhkaa Itämerta, joka on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä meristä. Onnettomuuksien vaikutus herkällä merellä on suuri. Laivojen painolastivesien mukana Itämerelle myös matkustaa vieraslajeja, jotka voivat viedä elintilaa muilta lajeilta.
Uhat
Pieni Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Sitä uhkaavat muun muassa rehevöityminen, laivaliikenne, ylikalastus ja ilmastonmuutos.
Rehevöityminen
Ylimääräisten ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on Itämeren ongelmista suurin. Myrkylliset sinilevälautat kuuluvat rehevöitymisen näkyvimpiin vaikutuksiin. Itämeren pohja on paikoin hapetonta, mikä kiihdyttää rehevöitymistä entisestään.
Merenkulku
Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Sen vesillä kulkee joka hetki keskimäärin noin 2 000 suurta alusta. Laivojen joukossa on isoja öljytankkereita, vaarallisia aineita kuljettavia tankkereita, rahtialuksia ja matkustajalauttoja.
Öljyonnettomuudet
Itämeri on luokiteltu erityisen herkäksi merialueeksi (PSSA, Particularly Sensitive Sea Area). Matalassa ja karikkoisessa Itämeressä navigoiminen on vaativaa, ja talvella jääolosuhteet ovat laivaliikenteelle erityinen haaste. Herkällä alueella onnettomuuksien vaikutus on erityisen suuri. Sama pätee öljypäästöihin: Kylmässä vedessä öljy hajoaa hitaasti ja haitta-aineet vaikuttavat pitkään. Merialueet ovat pieniä, ja öljylautta voi levitä nopeasti rannoille. Rikkonainen ja saaristoinen rannikko ja talvisin jääpeite vaikeuttavat öljyntorjuntaa.
Kestämätön käyttö
Itämeren ja sen rannikon monimuotoisuuteen vaikuttaa ihmistoiminta, kuten energiantuotanto, meriliikenne, kalastus, ruoppaus ja hiekan- ja soranotto.
Kasvavaan käyttöpaineeseen nähden Itämeren luontoa ei kuitenkaan suojella riittävästi. Suurimmat puutteet ovat pinnan alla. Viime vuosikymmenien aikana kerätty tieto vedenalaisesta luonnosta tulisi nyt kääntää konkreettisiksi suojelualue-esityksiksi, ja toimenpiteisiin suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa.
Meren käyttöä tulisi suunnitella meren kantakyvyn mukaan, eli käytön tulisi olla ekosysteemilähtöistä. Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelma on astunut voimaan. Sen avulla meren käyttöä pyritään sovittamaan yhteen mertensuojelun kanssa.
Itämeren kaupallisesti tärkeimmistä kaloista lohi ja turska kärsivät ylikalastuksesta.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on jo aiheuttanut mitattavia muutoksia Itämeressä. Jääpeitteen keskimääräinen laajuus on kaventunut, ja vuotuisten jääpäivien määrä on viime vuosikymmenien aikana vähentynyt.
Erityisesti syvien altaiden meriveden lämpötila on noussut, ja pintaveden suolapitoisuus on laskenut.
Moni Itämeren laji kärsii jo ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Matala suolapitoisuus ja meriveden lämpötilan nousu hankaloittavat esimerkiksi sinisimpukan kasvua ja lisääntymistä, ja lajin levinneisyys Suomen merialueella saattaa tulevaisuudessa kaventua. Sinisimpukka on yksi Itämeren avainlajeista: se puhdistaa ympäristönsä vettä, ja sitä käyttävät ravinnoksi muun muassa haahkat.
Mitä WWF tekee?
Tavoitteenamme on Itämeren palauttaminen hyvään ekologiseen tilaan sekä terveet, ympäristön muutoksille vastustuskykyiset ja elinvoimaiset eliöyhteisöt. Vaikutamme päättäjiin, teemme yhteistyötä yritysten kanssa ja osallistumme tutkimushankkeisiin ja kenttäprojekteihin.
Edistämme Itämeren suojelua seuraavilla tavoilla:
-
Kerromme Itämeren ahdingosta
Lisäämme tietoa Itämeren ongelmista ja niiden ratkaisuista sekä arvioimme, miten hyvin Itämeren valtiot toteuttavat lupaamiaan suojelutoimenpiteitä. Voit tutustua Itämeri-aiheisiin raportteihimme täällä.
-
Torjumme rehevöitymistä
Suomessa valtaosa Itämeren ravinnekuormituksesta tulee maa- ja metsätaloudesta. Vaikutamme maatalouden tukipolitiikkaan niin, että kuormitusta vähentävät viljelymenetelmät olisivat kannattavin ja houkuttelevin vaihtoehto.
Erityisesti rannikkovesien tilaan voidaan vaikuttaa suoraan parantamalla järvien, jokien ja purojen vedenlaatua. Vähennämme maa- ja metsätaloudesta vesiin valuvien ravinteiden määrää muun muassa rakentamalla kosteikkoja ja ennallistamalla soita yhdessä maanomistajien kanssa. Lue lisää VALUTA-hankkeestamme ja RANKKU-hankkeestamme.
-
Palkitsemme Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän
Jaamme tietoa rehevöitymistä vähentävistä viljelymenetelmistä palkitsemalla vuosittain 10 000 eurolla Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän. Samalla annamme tunnustusta Itämeri-ystävällisen viljelyn edelläkävijöille. Lue lisää viljelijäkilpailustamme.
-
Vaikutamme meripolitiikkaan EU:ssa ja Suomessa
EU:n meristrategiadirektiivi on meripolitiikan tärkein työkalu, ja sen kansallinen toimeenpano merenhoitosuunnitelman kautta tähtää meren hyvän tilan saavuttamiseen. Osallistumme direktiivin kansalliseen toimeenpanoon ja seuraamme sen toteutumista yhdessä muiden Itämeren rantavaltioiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Vaikutamme muun muassa siihen, että Itämeren käyttöä tarkastellaan kokonaisuutena eikä sektoreittain. Edistämme myös suojelualueiden perustamista ja laajentamista. Meripolitiikassa tavoitteenamme on, että ympäristönäkökulma ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen toteutuvat Itämeren käytön suunnittelussa.
-
Vaadimme vedenalaisen luonnon suojelua
Vaadimme vedenalaisen luonnon suojelun tehostamista Itämerellä ja Suomessa. Itämeren maiden tulisi vuoteen 2030 mennessä saavuttaa EU:n biodiversiteettistrategian mukaiset tavoitteet siitä, että 30 prosenttia merten pinta-alasta olisi suojelualueverkoston sisällä ja siitä kolmasosa tiukasti suojeltua. Suomen vedenalaisen luonnon suojelua tulisi tehostaa lisäämällä suojelualueiden pinta-alaa ja parantamalla suojelualueiden tehokkuutta hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla.
-
Edistämme kestävää kalastusta
Vaikutamme EU:n ja kotimaan kalastuspolitiikkaan ylikalastuksen ja laittoman kalastuksen lopettamiseksi Itämerellä. Kalastuskiintiöiden tulee perustua Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n tieteellisiin suosituksiin. Joidenkin lajien, kuten lohen, kalastukseen tulee myös säätää ylämitta, jotta suurikokoiset yksilöt pääsevät lisääntymään.
-
Kannustamme kestäviin ruokavalintoihin
Autamme kuluttajia ja kalakauppiaita tekemään Itämeren kalakantojen kannalta hyviä valintoja. Kalaoppaamme kertoo, mitä kalalajeja kannattaa suosia ja mitä välttää. MSC- ja ASC-sertifikaatit ovat luotettavimpia kalatuotteiden ympäristömerkkejä.
-
Teemme töitä Itämeren muoviroskaantumisen kitkemiseksi
Vaikutamme aktiivisesti asiantuntijana muovin käytön järkeistämiseksi sekä roskaantumisen kitkemiseksi Itämerellä, ohjeistamme järkevään muovin kulutukseen sekä lisäämme tietoa muoviroskaantumisen vaikutuksista meriympäristössä. Järjestämme Itämeren rannoilla roskienkeruutalkoita. Teemme myös työtä kansainvälisen muoviroskaantumisen syihin pureutuvan sopimuksen aikaansaamiseksi. Merten muoviroska -sivuilta saat lisätietoa työstämme merten muoviroskaantumisen pysäyttämiseksi.
-
Teemme kansainvälistä yhteistyötä
Itämeren ongelmat voidaan ratkaista vain valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Muiden Itämeren valtioiden WWF-toimistojen kanssa perustamamme Itämeri-verkosto (Baltic Ecoregion Programme) toimii koko Itämeren alueella niin kalastajien, maanviljelijöiden, hallitusten, teollisuuden kuin muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Verkosto työskentelee rehevöitymisen torjumiseksi, kalastuksen kestävyyden parantamiseksi sekä Itämeren kestävän käytön edistämiseksi. Asiantuntijamme toimivat myös Itämeren suojelukomission (HELCOM) suojelusopimuksen toimeenpanon virallisina tarkkailijoina.
-
Varaudumme öljyonnettomuuksiin
Ylläpidämme ja koulutamme vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, jotka toimivat viranomaisten apuna öljyonnettomuuden tapahtuessa. Katso tästä lisää tietoa öljyntorjuntajoukoistamme.
-
Pidämme huolta rannikosta ja saaristosta
Kunnostamme rannikon ja saariston uhanalaisia ja lajistoltaan arvokkaita perinneympäristöjä joka vuosi talkoovoimin. Katso tästä lisää tietoa talkooleireistämme. Lisäksi WWF vaatii maasähkön käyttöonottoa Itämeren satamissa nopealla aikataululla.
-
Autamme Itämeren taimenkantoja
Kunnostamme myös erittäin uhanalaisen taimenen lisääntymis- ja poikasalueita mereen laskevissa joissa Itämeren taimenkantojen tilan parantamiseksi. Katso tästä lisää tietoa virtavesitalkoistamme.
-
Suojelemme itämerennorppaa
Autamme uhanalaista itämerennorppaa, joka serkkunsa saimaannorpan tavoin kärsii ilmastonmuutoksesta. Norppia on koko Itämeren alueella noin 10 000–20 000. Saaristomeren ja itäisen Suomenlahden kannat ovat hyvin pieniä ja uhanalaisia. Lue lisää itämerennorpasta.
Miten sinä voit auttaa Itämerta
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.
Auta Itämeri-kummina
Suojele Itämerta joululahjoituksella
Suomalainen luonto on antanut meille paljon, sukupolvesta toiseen. Nyt se tarvitsee apuamme enemmän kuin koskaan. Yritys- ja yksityislahjoittajien tuella torjumme Itämeren rehevöitymistä, suojelemme luonnon monimuotoisuutta ja taistelemme ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan.
Suojele Itämerta joululahjoituksella
Perusta kosteikko
WWF työskentelee vesiensuojelun VALUTA-hankkeessa Länsi-Uudellamaalla yhdessä maanomistajien kanssa. Ota yhteyttä, mikäli olet kiinostunut perustamaan alueella kosteikon!