Kuusi tapaa, joilla autoimme luontoa ja ihmisiä kehittyvissä maissa 

Vuosi 2022 oli iloisten uutisten aikaa kansainvälisessä luonnonsuojelutyössä. Villien tiikereiden määrä jatkoi kasvuaan, EU:ssa päästiin sopuun merkittävästä metsäkatoa kitkevästä lainsäädännöstä ja YK:ssa hyväksyttiin historialliset uudet tavoitteet luontokadon pysäyttämisestä. WWF:n kansainvälisellä työllä turvattiin niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointia eri puolilla maailmaa.

“Suojelimme luontoa Aasiassa Nepalissa, Indonesiassa ja Mekongin jokialueella, Itä-Afrikassa Keniassa, Tansaniassa, Ugandassa ja Madagaskarilla sekä Etelä-Amerikan Boliviassa Amazonin kupeessa. Teemme työtä näillä alueilla ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla sekä kummien ja yrityslahjoittajien tuella”, kertoo WWF Suomen kansainvälisen ohjelman johtaja Anne Tarvainen.

Vuonna 2022 kehitysyhteistyöllä saatiin paljon aikaan. Lue alta kuusi merkittävintä saavutusta!

1 Yli 400 000 hehtaaria ainutlaatuista metsää suojeluun tai kestävän käytön piiriin

Vuonna 2022 reilut 400 000 hehtaaria arvokasta metsää saatiin suojelun tai kestävän käytön piiriin. Ala vastaa noin kaksi kertaa Helsingin kokoista aluetta. Suurin osa turvatuista metsistä sijaitsee Indonesiassa ja Madagaskarilla, missä metsäkadon riski on maailman suurimpia. Madagaskarilla tuemme muun muassa paikallisten ihmisten kyläpartioita, jotka tarkkailevat metsien käyttöä ja ilmoittavat väärinkäytöksistä viranomaisille. 

WWF tukee niin uusien metsäalueiden saamista viralliseen suojeluun kuin metsien kestävää käyttöä. Lisäksi edistämme olemassa olevien suojelualueiden tehokkaampaa hallinnointia. Monet paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat elävät metsissä ja metsät ovat heille tärkeä ravinnon ja elinkeinon lähde. On ensiarvoisen tärkeää edistää näiden yhteisöjen oikeuksia omiin metsiinsä. Alkuperäiskansat hallinnoivat maailmanlaajuisesti merkittäviä alueita rikasta luonnonmetsää.

2 Lähes 200 000 ihmistä hyötyi luonnonsuojelusta

Kaikki WWF:n luonnonsuojelutyö perustuu ihmisoikeuksien turvaamiseen. Tiivis yhteistyö alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen kanssa on äärimmäisen tärkeää kestävien tulosten saavuttamiseksi. Viime vuonna lähes 200 000 ihmistä hyötyi suoraan tai välillisesti WWF Suomen kehitysyhteistyöstä.

Yhteistyöllä esimerkiksi vahvistetaan paikallisten oikeutta päättää omista metsistään ja muista alueen luonnonvaroista. Lisäksi kehitämme luonnon monimuotoisuutta turvaavia elinkeinoja, kuten ympäristökestävämpää kahvin- ja vaniljanviljelyä, ekoturismia ja käsityöläisyyttä. Suuremmat tulot ja kukoistava luonto edesauttavat yhteisöjen hyvinvointia.

Esimerkiksi Indonesiassa metsäpeitteinen kahvinviljely auttaa yhteisöjä viljelemään kahvin seassa muitakin hyödykekasveja. Tansaniassa koulutetaan maanviljelijöitä ilmastokestävään mausteiden viljelyyn, jolla parannetaan myös alueen luontoarvoja. Boliviassa paikalliset kyläläiset taas ovat mukana komiteassa, joka huolehtii alueella tapahtuvan kalastuksen kestävyydestä. 

3 Tiikerikanta lähes kolminkertaistui Nepalissa

Nepalissa oli viime vuonna aihetta juhlaan, kun vuosien työ uhanalaisen tiikerin suojelemiseksi palkittiin. Maa onnistui kirkkaasti tavoitteessaan tuplata luonnonvaraisten tiikereiden määrä. Nyt maassa arvioidaan elävän 355 tiikeriä, mikä on lähes kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2010.

Onnistumisen taustalla ovat tiikerin elinympäristöjen ja niitä yhdistävien metsäkäytävien ennallistaminen ja suojelu sekä yhteistyö paikallisten yhteisöjen, viranomaisten ja järjestöjen kanssa muun muassa laittoman villieläinkaupan kitkemiseksi. WWF Nepal on jo pitkään ponnistellut erittäin uhanalaisen tiikerin tilanteen kohentamiseksi, ja työtä on tuettu myös Suomesta kehitysyhteistyövaroin ja kummien tuella jo parinkymmenen vuoden ajan. Saavutus osoittaa, miten luonnonsuojelu on maratonlaji, jossa sinnikkyys palkitaan.

4 Uusia keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Ilmastonmuutoksen seuraukset iskevät kovimmin jo valmiiksi hauraassa asemassa oleviin ihmisiin, minkä lisäksi ne hankaloittavat eri lajien selviytymistä. Vakavat tulvat, lämpöaallot, metsäpalot, kuivuus ja myrskyt ovat todellisuutta ympäri maailmaa, ja ilmiöiden ennustetaan vain voimistuvan.

Luonnonkatastrofit saavat eläimet etsimään turvaa, vettä ja ravintoa myös ihmisasutuksen läheltä, mikä lisää konflikteja ihmisten ja villieläinten välillä. Esimerkiksi Itä-Afrikassa Keniassa kuivuuskaudet ovat pitkittyneet ja pahentuneet entisestään, mikä on aiheuttanut kärsimystä niin luonnolle kuin ihmisille.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on WWF:n kansainvälisen työn ytimessä. Sopeutumista voidaan tukea esimerkiksi luontopohjaisilla ratkaisuilla, jotka perustuvat ekosysteemien voimaan. Menneenä vuonna esimerkiksi Nepalissa rakennettiin luonnollisia esteitä suitsimaan pahoja tulvia ja kosteikkoja varastoimaan vettä. Lisäksi useissa maissa edistettiin paremmin kuumenevaan ilmastoon sopivien maanviljelytapojen käyttöön ottamista. Kehitämme myös keinoja torjua ihmisten ja villieläinten välisiä konflikteja. Vuonna 2022 yli 13 000 ihmistä hyötyi suoraan sopeutumisen tueksi kehitetyistä toimista.

5 Turvaa ainutlaatuiselle jokiseudulle Amazonilla

Iténezin suojelualue Boliviassa on monimuotoisuuden aarreaitta, jonka lajit ja paikallisyhteisöt joutuvat sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin, kuten kiihtyviin metsäpaloihin. Amazonin kupeessa sijaitsevalla jokialueella esiintyy 490 kasvilajia ja 714 eläinlajia sekä asuu 14 kyläyhteisöä, joissa elää myös alkuperäiskansojen edustajia.

WWF on toiminut alueella jo pitkään, ja vuonna 2022 Iténeziä alettiin tukea myös Suomen kehitysyhteistyövaroilla, WWF-kummien tuella ja yksityislahjoituksella. Tuki on äärimmäisen tärkeää juuri nyt, kun ilmastonmuutos etenee, metsäpalot kiihtyvät ja paine maankäyttöön kasvaa. Viime vuonna tuella esimerkiksi vahvistettiin paikallisten valmiutta varautua metsäpaloihin, selvitettiin Itenezin jokialueen luontoarvoja ja merkitystä ihmisille sekä kartoitettiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä jokialueelle, sen luonnolle ja ihmisille.

6 Kehittyvien maiden näkökulmaa kansainvälisiin huippukokouksiin

Ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan isoja päätöksiä valtioilta ympäri maailman. Siksi kehitysyhteistyö ulottuu kyläyhteisöistä politiikan huippukokouksiin. Vuonna 2022 järjestettiin kaksi erittäin merkittävää kansainvälistä YK-kokousta: ilmastokokous Egyptissä sekä luontokokous Kanadassa. Tuimme kehittyvien maiden WWF-kollegojen osallistumista kumpaankin kokoukseen, jotta niissä kuuluisi myös globaalin etelän kansalaisyhteiskunnan ääni.

Ennen Egyptin ilmastokokousta järjestettiin myös koulutus vaikuttamistyöstä afrikkalaisille WWF-toimistoille. Paikan päällä Egyptissä järjestimme yhdessä afrikkalaisten kollegojemme kanssa sivutapahtuman luontopohjaisista ratkaisuista.

YK:n luontokokouksessa Kanadassa hyväksyttiin joulukuussa historiallisen kovat tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi. WWF Suomen asiantuntija puhui kokouksessa ahkerasti kehittyvien maiden puolesta, minkä lisäksi WWF-kollegat Nepalista ja Tansaniasta osallistuivat tuellamme kokoukseen. Suomessa keskustelu luontokadosta olikin erityisen laajaa ja silloinen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoi Suomen lisäävän kehittyville maille suunnattua rahoitusta biodiversiteetin suojeluun.

WWF Suomi tekee kehitysyhteistyötä ulkoministeriön, WWF-kummien ja yrityslahjoittajien tuella. Edellä listatut saavutukset ovat neljävuotista ohjelmaa, joka jatkuu vielä vuoteen 2025.