40 hyvää uutista luonnonsuojelusta vuodelta 2025
Saimaannorppakanta kasvoi, uhanalaisille vaelluskaloille vapautui lisää elintilaa ja Itämeri osoittaa toipumisen merkkejä. Listasimme 40 hyvää uutista luonnonsuojelusta kuluneelta vuodelta.
Saimaannorpan kuutteja syntyi ennätysmäärä – koko norppakanta nyt 530
Saimaalla syntyi tänä vuonna ennätysmäiset 111 kuuttia. Jopa 80 prosenttia saimaannorpan poikasista syntyi apukinokseen tai keinopesään. Lisää hyviä uutisia saatiin syksyllä, jolloin Metsähallitus julkaisi tuoreen kanta-arvion. Sen mukaan Saimaalla elää nyt noin 530 saimaannorppaa, kun viime vuonna arvio oli 495 yksilöä. Kannan kasvu on ollut nopeinta Puruvedellä ja etelässä Suur-Saimaalla.
Saimaannorppa on kannan kasvusta huolimatta edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee ihmisen apua. Saimaannorpan suurimmat uhat ovat vähälumiset talvet sekä etenkin kuuteille kohtalokkaat kalanpyydykset. Suojelemme saimaannorppaa muun muassa kolaamalla apukinoksia pesinnän turvaamiseksi, tekemällä pesälaskentoja ja pesäpaikkasukelluksia sekä selvittämällä, millainen uhka haamuverkot ovat saimaannorpalle.
Teettämästämme kyselystä myös selviää, että suomalaisten tuki saimaannorpan suojelutoimille on entistäkin vahvempaa.
Suomalaiset ovat villiinnyttäneet jo yli kuusi miljoonaa neliömetriä
WWF:n Ala villiksi -kampanjaan ilmoitettiin kasvukauden 2025 aikana miljoonia uusia villiinnytettyjä neliöitä. Ahkerimmin luonnolle annettiin tilaa Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Kaikkiaan kampanjan laskuriin on ilmoitettu kahden vuoden aikana yhteensä yli kuusi miljoonaa neliötä. Yksinkertaisimmillaan villiinnyttäminen on pihan ”hallittua hoitamattomuutta”, jossa jotkin pihan alueet jätetään kevyemmälle hoidolle ja annetaan näin tilaa luonnon monimuotoisuudelle. Yksityisten ihmisten lisäksi myös kunnat ja kaupungit ovat lähteneet mukaan villiinnyttämiseen perustamalla esimerkiksi uusia niittyjä. Villiinnyttäminen auttaa etenkin pölyttäjiä, jotka tarvitsevat ravintoa kaupunkioloissa. Kampanja on toteutettu yhteistyössä OP Pohjolan kanssa.
Suojelimme Itämerta rakentamalla kosteikoita – meressä toipumisen merkkejä
Itämeri on ollut koetuksella, mutta merkkejä meren toipumisesta on jo näkyvillä: mereen päätyy pitkästä aikaa vuositasolla vähemmän merta rehevöittävää fosforia kuin sieltä poistuu. Jotta positiivinen kehitys saadaan jatkumaan ja nopeutumaan, ravinnekuormitusta on edelleen vähennettävä.
Suojelemme Itämerta rakennuttamalla sen valuma-alueelle kosteikoita ja erilaisia ratkaisuja, jotka hillitsevät ravinnekuormitusta sekä parantavat vesi- ja kahlaajalintujen elinympäristöjä. Vuonna 2025 tällaisia syntyi hankealueellemme Länsi-Uudellemaalle kaikkiaan kahdeksan. Esimerkiksi Inkoossa Långdalsskogin tilan maille rakennettiin alavalle peltoalueelle kosteikko, jossa vesi viipyy ennen laskuaan Itämereen. Kosteikko rakennettiin osana WWF:n RANKKU2-hanketta.
Inkoonjoen valuma-alueelle rakennettiin puolestaan kesän aikana 800 metriä pitkä kaksitasouoma, joka hillitsee alueen tulvimista ja tulvista johtuvaa vesistökuormitusta.
Yritykset mukana Itämeri-työssä
Myös yritykset ovat osallistuneet kanssamme vesiensuojeluun, kun Ingarskilanjoelle Länsi-Uudellemaalle rakennettiin yhteistyössä Coca-Colan kanssa 1,5 kilometriä pitkä kaksitasouoma. Se vähentää tulvien aiheuttamaa ravinnekuormitusta joessa ja luo uuden tulvaniittyelinympäristön alueelle. Osa kokonaisuudesta toteutettiin VALUTA 3 -hankkeesta.
Raaseporin Snappertunaan on rakennettu kosteikko yhteistyössä Lidlin kanssa. Noin kolmen hehtaarin metsäkosteikko ehkäisee ravinteiden valumista alueen pienvesistöihin ja niitä myöten Itämereen.
WWF:n rakennuttamilta kosteikoilta löydettiin jopa 36 uhanalaista lintulajia
WWF:n rakennuttamilla kosteikoilla tehtiin kevään ja kesän aikana ensimmäistä kertaa linnustokartoituksia. Länsi-Uudellamaalla sijaitsevilta kosteikoilta löydettiin puolet kaikista Suomessa pesivistä lintulajeista. Suomessa uhanalaisista lintulajeista havaittiin muun muassa erittäin uhanalaiset mustakurkku-uikku ja nokikana sekä vaarantuneeksi luokiteltu haapana. Kahlaajalintujen populaatiot ovat pienentyneet Euroopan unionin alueella noin 40 prosentilla sitten vuoden 1980. Merkittävimpänä syynä pidetään pesintään sopivien alueiden vähenemistä. Kosteikot ovatkin ensiarvoisen tärkeitä kahlaajille. Linnustokartoituksia tehtiin Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjokien valuma-alueilla sekä rannikon läheisyydessä Inkoossa, Siuntiossa ja Raaseporissa.
Suojelu on auttanut useita lajeja maailmalla
Nepalissa lähes 400 lumileopardia
Nepalissa on ensimmäistä kertaa valmistunut kartoitus maan lumileopardien määrästä. Tuore kanta-arvio kertoo, että Nepalin alueella elää yhteensä 397 lumileopardia. Kollegamme Nepalissa auttoivat viranomaisia laskennassa. Kanta-arvion tekemisessä käytettiin esimerkiksi riistakameroiden kuvista ja ulostenäytteistä saatua dataa. Merkittävä osa Nepalin lumileopardeista elää suojeltujen alueiden ulkopuolella, joten niilläkin alueilla tarvitaan suojelutoimia. Tuemme lumileopardien suojelutyötä Nepalissa Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin sekä kummien tuella.
Intiassa vapautettiin sarvikuonoja luontoon
Intiassa Terain alueella vapautettiin loppuvuodesta neljä aiemmin aitauksessa elänyttä intiansarvikuonoa luonnonsuojelualueelle. Kyseessä on ensimmäinen kerta 40 vuoteen kun alueella liikkuu sarvikuonoja luonnossa. WWF Intian mukaan kyseessä on historiallinen merkkipaalu sarvikuonon suojelussa alueella, jolla ennen kukoistanut sarvikuonopopulaatio on kuollut lähes sukupuuttoon elinympäristöjen katoamisen ja salametsästyksen vuoksi.
Apinoiden suojelu tuottanut tulosta
Villieläinten määrä kasvoi Kamerunin kaakkoisosissa sijaitsevissa Nkin ja Boumba Dekin kansallispuistoissa. Simpanssien määrä kasvoi merkittävästi etenkin Nkin kansallispuistossa, jossa se oli jopa kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Gorillojen määrä kasvoi hieman molempien kansallispuistojen alueella. WWF Kamerunin maajohtajan Alain Ononion mukaan laskentojen tulokset osoittavat pitkäkestoisten suojelutoimien onnistumisen. Näitä ovat esimerkiksi villieläinten käyttämien ekologisten käytävien suojelu, pysyvä partiointi kansallispuistoissa ja yhteistyö paikallisyhteisöjen kanssa.
Jaguaarille uusia suojelualueita
Etelä- ja Keski-Amerikassa jaguaarien elinalueita on saatu yhdistettyä uusien suojelualueiden perustamisen myötä. Bolivian, Brasilian ja Paraguayn alueille ulottuva uusi, noin 90 000 hehtaarin kokoinen Monte Carmelon suojelualue säilyttää jaguaarille tärkeitä elinympäristöjä. Meksiko, Belize ja Guatemala puolestaan sopivat 5,6 miljoonan hehtaarin kokoisen Greater Maya -nimisen ekologisen käytävän perustamisesta. Tämä alue muodostaa Keski-Amerikan suurimman yhtenäisen trooppisen metsän ja on jaguaarille tärkeä elinympäristö. Olemme olleet tukemassa suojelualueiden perustamista.
Liemikilpikonna pelastui sukupuutolta
Liemikilpikonnan vuosikymmeniä kestäneet suojelutoimet ovat tuottaneet tulosta, sillä laji on siirtynyt kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n tuoreessa arvioinnissa uhanalaisesta elinvoimaiseksi. Liemikilpikonnaa on suojeltu erityisesti turvaamalla rannoilla tapahtuvaa pesintää sekä munia. Myös muun muassa kalastusteollisuuden kanssa tehdyt sopimukset ovat vähentäneet tehokkaasti liemikilpikonnien verkkopyydyskuolemia. Olemme osallistuneet liemikilpikonnan suojelutyöhön ympäri maailmaa, ja erityisesti hankealueellamme Länsi-Papualla, jossa työskentelemme alueen ainutlaatuisen luonnon turvaamiseksi ulkoministeriön ja kummien tuella.
Palokin koskien ennallistaminen on lähempänä kuin koskaan
Heinävedellä sijaitsevien Palokin koskien ennallistaminen otti loppuvuodesta harppauksen eteenpäin, kun Palokin voimalaitospadon purkaminen ja padon korvaavan pohjakynnyksen rakentaminen sai 1,9 miljoonan euron rahoituksen eurooppalaiselta, jokien vaellusesteiden purkamisen rahoittamiseen erikoistuneelta Open Rivers Programmelta.
Padonpurku voi edetä, mikäli kaupat padon omistavan Pohjois-Karjalan sähkön kanssa toteutuvat.
Olemme ajaneet Palokin koskien ennallistamista jo vuosien ajan, ja vuonna 2023 se kirjattiinkin hallitusohjelmaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla.
Padot ja vaellusesteet murtuivat Suomessa
Jokemme ja puromme ovat täynnä patoja ja muita esteitä, joihin vaelluskalojen matka kirjaimellisesti törmää. Kaikki Suomen vaelluskalakannat ovatkin tästä syystä uhanalaisia. Ratkaisu on onneksi olemassa! Vuoden 2025 aikana olimme mukana purkamassa kahdeksaa vaellusestettä eri puolilla Suomea.
Kuivillaan olleessa Piilijoessa virtaa taas vesi
Kuusamossa Kuusinkijoesta haarautuvaan Piilijokeen laskettiin kesällä 2025 vesi ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun joki 70 vuotta sitten padottiin. Piilijoen reitin ennallistamisen myötä Pää- ja Paanajärven vaeltavalle taimenelle avautui 400 kilometrin verran uusia virtavesiä ja satoja kutualueita. Erittäin uhanalaisen taimenen odotetaan lisääntyvän myös ennallistetussa Piilijoessa jo lähivuosina. Lisäksi Piilijoen koskiuomien aukaisua toteutettiin osana Vauhtia vaellukseen 2 -hanketta, joka on Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahaston osarahoittama.
Virtaankosken voimalaitospato sai väistyä
Yli sadan vuoden ajan Päijänteen vaelluskalojen matka katkesi Sysmän Virtaankosken voimalaitospatoon, mutta keväällä 2025 pato purettiin, ja nyt Virtaankoski virtaa jälleen vapaana. Viime syksynä Tainionvirran alimman kosken uutta elämää päästiin seuraamaan WWF:n Luontoliven kalakamerassa, jossa nähtiinkin, miten Päijänteen suuret taimenet nousivat kutemaan. Vilahtipa kamerassa Päijänteen harvinaiseksi käynyt vaellussiikakin, joka oli asiantuntijoillemme todellinen yllätys.
Hahmajoen pato purettiin Hollolassa
Hollolassa Hahmajärveen odotetaan taimenten ja rapujen paluuta, kun Vuohikosken huonokuntoinen pato Hahmajoessa korvattiin syksyllä luonnonmukaisella pohjakynnyksellä. Kunnostuksen ja ennallistamisen ansiosta monet vesieliöt saivat ympärivuotiset elinolosuhteet sekä esteettömän pääsyn kosken yläjuoksulle. Olemme olleet mukana Vesijärvisäätiön hallinnoimassa hankkeessa osana Vauhtia vaellukseen 2 -hanketta, joka on Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahaston osarahoittama. Työhömme on kuulunut muun muassa asiantuntija-apu sekä työnohjaus kohteella. Kohteessa tarvittavat kiviainekset kuljetuksineen saatiin Rudukselta.
Hiitolanjoen vesistön viimeinen täydellinen vaelluseste purettiin
Hiitolanjoen vesistön viimeinen täydellinen vaelluseste, Rautjärven Simpeleellä sijaitseva Torsanjoen Kurunkosken vesivoimapato, purettiin marraskuussa. Hiitolanjoen koskista on jo aiemmin purettu kolme patoa, minkä jälkeen joessa on mitattu ennätyksellisiä lohikalojen poikastiheyksiä. Kurunkosken ennallistamisessa Laatokan lohikalat saavat paljon lisääntymisalueita padon taakse jääneestä Torsanjoesta, kun kymmenet uomakilometrit yhdistyvät esteettömästi Laatokan kanssa ensimmäistä kertaa ehkä 150 vuoteen. Kurunkosken padonpurku tehtiin maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelman rahoituksella.
Taimenet pääsevät nyt kulkemaan Kirkonkylänkosken padon ohi
Erittäin uhanalaiset meritaimenet ja muut virtavesilajit pääsevät kulkemaan jälleen esteettä tärkeille lisääntymisalueilleen myös pääkaupunkiseudun kohteessa, kun Keravanjoella sijaitseva Kirkonkylänkosken pato purettiin osittain. Vantaan ja Helsingin rajalla sijaitsevan padon osittainen purkaminen on kaupunkien yhteishanke, jota myös me olemme olleet rahoittamassa.
Haarajoen padonpurku sai luvan – työt alkavat ensi kesänä
Järvenpään Haarajoen padon purkamiselle Uudellamaalla myönnettiin kesän alussa vesilupa. Pato on Keravanjoen vesistön viimeinen täydellinen este vaelluskalojen nousulle, ja sen purkamisen myötä Vantaanjokeen nousevat vaelluskalat pääsevät kulkemaan aina Keravanjoen latvaosiin saakka. Työt padon purkamiseksi päästään aloittamaan kesällä 2026.
Varkauden Ämmäkosken kolmaskin vaelluseste poistui
Pohjois-Savossa Varkauden kaupungin keskustassa virtaavan, kuivuudesta ja rakennetuista esteistä sata vuotta kärsineen Ämmäkosken mittava ennallistamisprojekti alkaa tulla päätökseensä. Sen pääuoman suuri säännöstelypato ohitettiin erittäin hyvin toimivalla, suurikokoisella ja luonnonmukaisella ohitusuomalla. Ämmäkoskeen asetettiin samalla suuri ja pysyvä 10 kuution ympäristövirtaama. Myös sen Kämärinkosken sivuhaarasta poistettiin täydellinen vaelluseste, ja nyt syksyllä 2025 myös Arpinkosken alaosan patorakenne lävistettiin siltarummulla, mahdollistaen Saimaan lohikalojen nousun myös Arpinkosken haaraan.
Suomi, Ruotsi ja Norja sopivat tuhannen naalin tavoitteesta
Suomi on ensimmäistä kertaa mukana Ruotsin ja Norjan kanssa naalin suojelusuunnitelman laatimisessa. Suojelusuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä naaleja eläisi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yhteensä tuhat yksilöä, kun nyt aikuisia naaleja arvioidaan elävän Fennoskandiassa 582 yksilöä.
Olemme suojelleet naalia jo pitkään. Perustimme vuonna 1985 naalityöryhmän, joka vastasi alkuun naalin suojelusta Suomessa. Nykyisin toimimme Metsähallituksen kumppanina naalinsuojelutyössä.
Naali palasi yli 25 vuoden tauon jälkeen Suomen pesimälajistoon kesällä 2022. Nyt naaleja on syntynyt Suomessa jo neljänä peräkkäisenä vuotena. Tänä kesänä Suomessa havaittiin kolme naalin pesintää Enontekiön alueella.
Kuluneen vuoden aikana muistutimme tunturialueilla kulkijoita, matkailuyrittäjiä ja eräoppaita keräämään ja viemään pois kaiken mukanaan tuoman jätteen – myös kompostoituvan. Kalanperkeet, makkaranjämät ja metsästyksen saalistähteet kelpaavat kaikki ruuaksi naalin kanssa samoista pesäpaikoista ja ravinnosta kilpailevalle ketulle. Tapasimme retkeilijöitä Nuuksiossa Espoossa järjestetyllä Nouxfestillä ja toimitimme erätupiin ja matkailuyrittäjille infojulisteita jätehuollosta.
YK:n valtamerisopimus astuu voimaan
YK:n valtamerisopimus astuu vuoden 2026 alussa virallisesti voimaan 75 maan ratifioitua sopimuksen. Viimeisimpänä sopimuksen ratifioivat Sierra Leone ja Marokko. Suomi ratifioi sopimuksen viime toukokuussa. Aavan meren alueet, jotka eivät ole minkään valtion lainsäädännön piirissä, kattavat jopa kaksi kolmasosaa maailman meristä. Aiemmin niistä on suojeltu vain yksi prosentti. Valtamerisopimuksen avulla kaukaisille aavan meren alueille on mahdollista perustaa uusia suojelualueita. Kansainvälinen verkostomme oli alusta asti mukana sopimusneuvotteluissa asiantuntija-apuna sekä tekemässä esityksiä sopimuksen sisältöön.
WWF Suomen historian suurin öljyntorjuntaharjoitus
Koulutimme vuoden 2025 aikana satoja uusia öljyntorjuntavapaaehtoisia. Vapaaehtoisia koulutettiin muun muassa Turvallinen Uusimaa 2025 -harjoituksessa Santahaminassa Helsingissä syyskuun alussa. WWF:n historian isoimmassa öljyntorjuntaharjoituksessa vapaaehtoiset testasivat käytännön välineitä ja rantojen puhdistusmenetelmiä.
Itämeren muuttunut turvallisuustilanne on lisännyt öljyonnettomuuden riskiä, ja koulutukselle on nyt erityisen suuri tarve. WWF tarjoaa öljyntorjuntajoukoille perus- ja syventävää koulutusta sekä rantaöljyntorjuntaan että öljyyntyneiden eläinten käsittelyyn ja hoitoon. Kun öljyvahinko tapahtuu, pystymme toimimaan nopeasti viranomaisten apuna. WWF:llä on jo yli 4 000 koulutettua vapaaehtoista, jotka vahvistavat Suomen valmiutta suojella ainutlaatuista Itämerta öljyonnettomuuden sattuessa.
Hangon rannoilta ja saaristosta siivottiin 25 000 kiloa rasvaseosta
Tammikuun lopulla Hangossa Uudellamaalla havaittujen rasvarakeiden keräys saatiin päätökseen maaliskuussa. Rasvarakeita löytyi Hangossa niin mantereen puolelta kuin saarilta, minkä lisäksi Raaseporissa rasvarakeita kerättiin yksittäisiltä paikoilta muun muassa Tammisaaren kansallispuiston alueella. Rasvaseos oli tärkeää saada kerätyksi pois luonnosta ennen säiden lämpenemistä, sillä sulaessaan se olisi voinut vahingoittaa vesilintujen höyhenpeitteen vedenpitävyyttä. Kaikkiaan rasvaseosta kerättiin luonnosta noin 25 000 kiloa. Hangon rantojen puhdistaminen rasvarakeista osoitti vapaaehtoistyön voiman ja ihmisten halun auttaa. Vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojemme työpanos siivouksessa oli merkittävä, yhteensä lähes 300 henkilötyöpäivää.
Amazonin metsäpalojen tuhot jäivät pelättyä pienemmiksi
Amazonin sademetsä kärsi vuosi sitten mittavista tulipaloista. Perustimme syksyllä 2024 historiamme ensimmäisen luonnonkatastrofirahaston keräyksen, jolla tuettiin metsäpalotuhojen korjaamista ja tulevien metsäpalojen hillitsemistä. Pian palojen sammuttua Boliviasta kantautuikin hyviä uutisia. Alueilla, joilla olimme kouluttaneet paikallisyhteisöjä metsäpalojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn, tuhot jäivät pelättyä pienemmiksi. Alueelle asennetut riistakamerat paljastivat, että Iténezin suojelualueella elävä jaguaarikanta on hyvin mahdollisesti Amazonin alueen tiheimpiä. Tuimme metsäpalotuhojen korjaamista ja tulevien palojen ennaltaehkäisemistä luonnonkatastrofirahaston keräyksen ja LähiTapiolan lahjoituksen avulla yhteensä 40 000 eurolla. WWF:n sademetsäkummien ja Suomen ulkoministeriön tuella työtä on tehty jo vuosien ajan.
Parempaa kahvintuotantoa Vietnamissa
Kahvintuotanto voi tarkoittaa arvokkaiden metsien raivaamista ja yksipuolisia kahviviljelmiä. Työmme Vietnamissa kuitenkin osoittaa, että näin ei tarvitse olla. Yhdessä WWF Vietnamin ja kahviyritys Slown kanssa olemme saaneet paremman suojelun piiriin lähes 18 996 hehtaaria kahviviljelmien lähettyvillä olevaa metsää. Yhteistyömme edistää myös yksipuolisten kahviviljelmien muuttamista metsäpeitteisiksi viljelyaloiksi, jotka nekin tukevat muun muassa luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi paikalliset vapaaehtoiset partioivat jo 1 456 hehtaarin alueella. Heidän avullaan pystytään estämään metsissä tapahtuvaa laitonta toimintaa, kuten hakkuita ja villieläinten pyyntiä.
Talkookesä huipentui roskaleiriin – merestä kerättiin yli 1 300 kiloa roskaa
Järjestimme kesän aikana viisi perinteistä talkooleiriä, joissa kymmenet vapaaehtoiset tekivät jälleen korvaamatonta työtä yhteisen luontomme hyväksi saaristossa ja sisämaassa. Ilman talkoolaisten apua monet arvokkaat luontokohteet Suomessa jäisivät ilman hoitoa, mikä vaikuttaisi moneen uhanalaiseenkin lajiin. Talkookausi huipentui elokuun lopussa roskatalkooleiriin, missä vapaaehtoiset siivosivat saaria ja luotoja Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Kaikkiaan roskaa kertyi leirin päätteeksi 1301 kiloa. Kesän muut leirit järjestettiin Vehmaanniemellä Sastamalassa, Linnansaaressa Saimaalla, Pähkinäisen saarella Naantalissa ja Hamnholmenissa Kemiönsaarella. Järjestimme leirit Vehmaanniemeä lukuun ottamatta yhdessä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa.
Pohjanlahden silakan kalastuskiintiö pieneni
EU:n kalastusneuvosto päätti pienentää Pohjanlahden silakan kalastuskiintiötä noin 40 prosenttia. Pohjanlahden silakkakanta on taantunut lähes yhtäjaksoisesti 1990-luvulta asti ja on tällä hetkellä ennätyksellisen pieni. Olemme aiemmin kritisoineet Suomen kantaa, jonka mukaan kiintiötä olisi leikattu vain 6–16 prosenttia. Näin maltillinen leikkaus kiintiöön ei olisi edistänyt kannan elpymistä ja riski sen romahtamiselle olisi ollut suuri.
”Pohjanlahden silakan kannalta tämä on tärkeä voitto, vaikka suomalaiselle kalastuselinkeinolle tilanne on ymmärrettävästi haastava. Nyt täytyy toivoa, että silakan ravintotilanne Pohjanlahdella säilyy hyvänä ja kannan tila saadaan käännettyä kasvuun”, sanoo WWF:n johtava kalastuksen asiantuntija Matti Ovaska.
Saimaannieriän kanta on vahvistunut
Äärimmäisen uhanalaisen saimaannieriän kanta on vahvistunut, eikä sitä voida enää pitää Suomen uhanalaisimpana kalakantana, tiedotti Metsähallitus lokakuussa. Osallistuimme yhdessä Metsähallituksen kanssa saimaannieriän emokalapyynteihin syksyllä Luonterilla, josta saatiin yhteensä 36 saimaannieriän emokalaa, joista kerättiin talteen mäti ja maiti ja otettiin geeninäytteitä. Saimaannieriästä tuli vuonna 2014 Suomen ensimmäinen rauhoitettu kalalaji. Olemme olleet merkittävässä roolissa saimaannieriän suojelussa.
Suomalaiset ovat kasvipainotteisuuteen kannustavien ravintosuositusten puolella
Teettämämme kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat uusien, kasvipainotteisempaan ruokavalioon ohjaavien ravitsemussuositusten huomioimista kaikissa julkisissa ruokapalveluissa. Suurin osa suomalaisista haluaa, että kasvipohjaisen ruuan valitseminen olisi aina mahdollista esimerkiksi kouluissa. Tulokset ilahduttavat, sillä eläinperäisen ruuan tuotanto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Sillä on myös muita haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Olemme työskennelleet pitkään edistääksemme kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtymistä.
Uhanalaiset lajit hyötyvät luonnonlaidunlihan sertifioinnista
Kolme suomalaista karjatilaa on saanut luonnonlaidunlihan tuotannolleen sertifioinnin vuoden 2025 aikana. Tuemme luonnonlaiduntamista ja sen lisäämistä, sillä laidunnuksella hoidetaan katoamassa olevia elinympäristöjä. Laiduntavat lehmät ja lampaat estävät uhanalaisia perinneympäristöjä ja muita luonnonlaitumia kasvamasta umpeen. Näin monet vähentyneet niittykasvit ja muun muassa pölyttäjähyönteiset saavat lisää elintilaa.
Sertifioinnin tavoitteena on tehdä tuotannosta läpinäkyvää ja lisätä ymmärrystä laidunnuksen luonnonsuojelullisesta merkityksestä – niin kuluttajien kuin koko ruokaketjun osalta. Emme kannusta lihansyönnin lisäämiseen, mutta luonnonlaidunlihalla on positiivisia luontovaikutuksia. Siksi viestimme on: vähemmän, mutta luontoystävällisempää lihaa.
Uusi opas tarjoaa keinoja vastuulliseen sijoittamiseen
Jokainen sijoittaja voi omilla valinnoillaan tukea luonnon monimuotoisuutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Julkaisimme Mandatumin kanssa joulukuussa oppaan, joka antaa arvokasta tietoa yksityissijoittajille, joille vastuullisuus on tärkeä arvo. Opas sisältää konkreettisia keinoja vastuulliseen sijoittamiseen.
WWF One Planet -vastuullisuusmerkki urheilu- ja tapahtuma-alalle
Julkaisimme uuden WWF One Planet -vastuullisuusmerkin urheilu- ja tapahtuma-alalle. Vastuullisuusmerkki kattaa ympäristövastuullisuuden, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon teemoja. Tampereella elokuussa järjestetty koripallon EM-kotikisa Fiba EuroBasket 2025 Tampere sai WWF:n vastuullisuusmerkin ensimmäisenä suomalaisena tapahtumana.
Suo ennallistettiin Kaarinassa
Osallistuimme Kaarinan Linnavuoren luonnonsuojelualueella sijaitsevan suon ennallistamiseen. Ojitetulla suolla tukittiin vanhoja ojia kaivinkoneella ja käsivoimin. Ojien tukkiminen palauttaa aluetta kohti alkuperäistä tilaa. Luonnontilainen suo toimii kuin pesusieni, joka suodattaa sen läpi virtaavista vesistä tehokkaasti ravinteita ja kiintoainesta. Lisäksi soihin muodostuva turve on suurin ja tehokkain maalla oleva hiilivarasto. Nyt ojituksen seurauksena kärsinyt suoekosysteemi odottaa suolajiston palautumista, turpeen muodostumista ja samalla hiilen sitomisen käynnistymistä. Suon ennallistaminen oli osa Kaarinan kaupungin, WWF:n ja Valonian VALUTA 3 Varsinais-Suomi -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa rehevöityneen Saaristomeren tilaa.
Toimimme yhdessä yritysten kanssa monimuotoisen luonnon hyväksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Kuluneen vuoden aikana yli 370 yritystä ja organisaatiota on tukenut luonnonsuojelua lahjoituksella ja edistänyt kestävän liiketoiminnan tavoitteitaan kumppaninamme tai WWF Green Officena. Toimimme yhdessä muun muassa pääyhteistyökumppanien Coca-Cola Suomen, Dittmar & Indreniuksen, LähiTapiolan, Lidlin, Mandatumin, OP Pohjolan, S-ryhmän, Sanoma Media Finlandin ja Tornatorin kanssa.
Tuimme yritysten ympäristövastuullisuustyötä ja tarjosimme konkreettisia ratkaisuja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yritysten avulla kunnostimme esimerkiksi arvokkaita luontokohteita: torjuimme vieraslajeja, ennallistimme virtavesiä sekä rakensimme Itämeren ravinnekuormitusta vähentäviä kosteikoita ja kaksitasouomia. Samalla suojelimme uhanalaisia lajeja kuten naalia ja saimaannorppaa, koulutimme öljyntorjuntajoukkoja, viestimme kasviperäisestä ruokavaliosta ja teimme työtä ehkäistäksemme ja hillitäksemme luonnonkatastrofeista aiheutuvia tuhoja.
Katso kaikki yrityskumppanit ja WWF Green Office -verkoston organisaatiot
EU-maiden kansalaiset vetosivat vahvan ympäristösääntelyn puolesta
Euroopan unionista ei ole vuoden 2025 aikana kuulunut juuri hyviä uutisia. Päinvastoin käynnissä on valitettava kehitys, jossa aiemmin sovittua edistyksellistä EU:n yhteistä ympäristösäädäntöä heikennetään. Synkän tilanteen keskellä on kuitenkin nähtävissä valonpilkahduksia. Alkusyksystä Euroopan komissio käynnisti kansalaiskuulemisen, jossa EU:n kansalaiset saivat ilmaista mielipiteensä EU:n ympäristösäädännöstä. WWF:n Brysselissä toimiva European Policy Office onnistui yhdessä eri EU-maiden WWF-toimistojen kanssa keräämään lyhyessä ajassa yli 200 000 vahvaa EU-ympäristösäädäntöä tukevaa kansalaismielipidettä, jotka toimitettiin EU-komissaarille.
YK-neuvotteluissa taisteluvoitto luonnolle
YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet pääsivät helmikuussa sopuun monista käytännön askelista liittyen luontotoimien rahoitukseen ja seurantaan. Kokouksessa syntyi päätös, joka selkiyttää rahoitusjärjestelmää tavoitevuoteen 2030 saakka sekä sen yli. Lopputulos oli ilahduttava vaikeiden, maailmanpoliittisten jännitteiden värittämien neuvottelujen jälkeen. Rahoitusta luontotoimille on lisättävä merkittävästi, jotta luontokato voidaan pysäyttää vuoteen 2030 mennessä.
Ainejärjestöt ympäri Suomen liittyivät Luontokiltaan
WWF:n Luontokilta tavoitti ensimmäisen toimintavuotensa aikana kymmenen eri ainejärjestöä ja yli 7 500 opiskelijaa. Luontokilta-toiminnalla korkeakoulun ainejärjestö voi edistää luonnonsuojelua ja pienentää opiskelijatoiminnan ympäristövaikutuksia. Kaikkien aikojen ensimmäisen Luontokilta-tunnuksen saanut LUT-yliopiston Kaplaaki ry teki toiminnalleen ympäristösuunnitelman ja aloitti sen mukaiset toimet: ainejärjestö muun muassa hankki kestoastiaston, vähensi punaisen lihan määrää tapahtumatarjoiluissa ja ohjasi sijoituksiaan kestävän kehityksen rahastoihin. Lokakuussa yli 500 opiskelijaa osallistui Kaplaakin Norppamaili-tapahtumaan, jossa kerättiin juoksemalla varoja saimaannorpan suojeluun.
Koulukiertueet ovat tavoittaneet yli 200 000 lasta ja nuorta
WWF:n Koulukiertue tarjoaa maksuttomia, WWF-lähettiläiden pitämiä oppitunteja suomalaisille kouluille. Koulukiertueita on järjestetty vuodesta 2009 lähtien ja tavoitettuja oppilaita on nyt yli 200 000. Oppituntien teemoja ovat olleet muun muassa sademetsät, vesijalanjälki, uhanalaiset lajit ja vastuullinen ruoka. Parhaillaan käynnissä on jo kymmenes koulukiertue, jonka teemana on Luonto kaikkien ja kaikki luonnon puolesta. Alakoululaiset ympäri Suomen pääsevät pohtimaan, miksi hyvinvoiva luonto on ihmisille tärkeä ja miten ihmiset voivat puolestaan auttaa luontoa.
Tuhannet suomalaiset vetosivat hiilinielujen puolesta
Yli 10 500 suomalaista allekirjoitti vetoomuksemme, jossa vaadimme hallitukselta toimia metsien hiilinielujen vahvistamiseksi. Vetoomuksessa vaadittiin päättäjiä päivittämään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma ja varmistamaan Suomen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä. Metsien hoito ja käyttö ovat tavoitteen saavuttamisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Hakkuita tulee pyrkiä maltillisesti vähentämään, ja etenkin turvemaiden ojituksista johtuvat päästöt on saatava kuriin. Vetoomus luovutetaan maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille (kd.) alkuvuodesta 2026.
WWF:n Earth Houriin osallistui yli 1,2 miljoonaa suomalaista
Lauantaina 22. maaliskuuta vietettiin jälleen maailman suurinta ympäristötapahtumaa, WWF:n Earth Houria. YouGovilla teettämämme kyselytutkimuksen mukaan tapahtumaan osallistui tänä vuonna yli 1,2 miljoonaa 15–79-vuotiasta suomalaista. Earth Hourin aikana klo 20.30–21.30 useista kodeista, julkisista rakennuksista ja tunnetuista maamerkeistä sammutettiin valot tunnin ajaksi symbolisena eleenä ilmaston ja luonnon puolesta. Maailmalla Earth Houriin osallistui yhteensä miljoonia ihmisiä yli 118 maassa tai maantieteellisellä alueella.
Livelähetyksillä miljoonia katselukertoja
WWF:n Luontolivellä oli jälleen vilkas vuosi. Livekameroiden kautta katsojat pääsivät tarkastelemaan talvilintujen, saimaannorpan, lapinpöllön, mäyrän, sääksien, pölyttäjien ja vaelluskalojen elämää. Katselukertoja oli joulukuun puoliväliin mennessä kertynyt yhteensä yli 5 440 000.
Luontoliven tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista ja uhanalaisista lajeista ja niiden kohtaamista uhkista. Samalla pyrimme edistämään luonnonsuojelun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja innostamaan ihmisiä osallistumaan suojelutoimiin. Kuvaamisella voidaan edistää myös opetusta, tutkimusta ja valistusta.