Karhu © Wild Wonders of Europe / Staffan Widstrand / WWF
Päivitetty

Kuluvan hallituskauden keskeisiä ympäristöteemoja

Kuluvan hallituskauden aikana tehdään isoja päätöksiä, jotka koskevat muun muassa Suomen energiatulevaisuutta, luonnonsuojelua ja ympäristöhallinnon toimivuutta.

Alla olevaan kuvagalleriaan on koottu WWF Suomen mielestä kuluvan hallituskauden tärkeimpiä aiheita.

Krista Sormunen / WWF
© Krista Sormunen / WWF
Suomen koskiluonnon rippeiden turvaksi säädettiin vuonna 1987 koskiensuojelulaki, mutta sen purkamiseen on ilmennyt halukkuutta. Koskiensuojelulaki tulee säilyttää nykymuodossaan kuluvallakin hallituskaudella.
Panu Kunttu / WWF
© Panu Kunttu / WWF
Metsähallitus hallinnoi noin kolmannesta maamme pinta-alasta. Tällä hetkellä Metsähallituksen kohtuuttoman suuri tulostavoite voi johtaa suojelun arvoisten metsien hakkuisiin ja ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna huonoon lopputulokseen. Metsähallituksen tulostavoitetta tulee laskea reilusti kuluvalla hallituskaudella.
Joonas Fritze / WWF
© Joonas Fritze / WWF
Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan lisää suojelualueita, ja myös olemassa olevien suojelualueiden kehittäminen on tärkeää. Hallituksen tulee parantaa etenkin eteläisen saaristomme suojelun tilaa. Se tapahtuu kehittämällä alueen jo olemassa olevia kansallispuistoja ja perustamalla Porkkalan kansallispuisto.
Pauliina Heinänen / WWF
© Pauliina Heinänen / WWF
Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa ehdotetaan yhteensä 35 lisätoimenpidettä Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Hintaa kaikille toimenpiteille kertyisi 143 miljoonaa euroa – pikkuraha, sillä yhtä paljon maksaa arviolta 60 moottoritiekilometrin rakentaminen. Hallituksen on sitouduttava ehdotusten toteuttamiseen ja Itämeren tilan muuttamiseen pysyvästi paremmaksi.
Elena Elisseeva
© Elena Elisseeva
Kivihiili on fossiilisista polttoaineista pahimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Suomalaisista selvä enemmistö tyrmää sen käytön; hiilen tilalle haluttaisiin lisää tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa. Suomi on energia- ja ilmastostrategiassaan ilmaissut luopuvansa pääosin kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Hallituksen on varmistettava, että kivihiilen käyttö lopetetaan Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
James Morgan / WWF-Canon
© James Morgan / WWF-Canon
Suomen pitää kantaa globaalia vastuuta ja asteittain lopettaa uusiutumattoman energian tukeminen. Lisäksi Suomen tulee ajaa tukien lopettamista myös EU:ssa, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa ja ilmastoneuvotteluissa. Hallituksen on sitouduttava kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7-prosentin BKTL-osuuteen kansainvälisten lupaustensa mukaisesti.

Mitä hallituksen täytyy saavuttaa ja edistää neljän vuoden aikana?

 

I Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysähtyy

Kansainvälisen Living Planet -indeksin mukaan maapallon selkärankaisten eläinten määrä on puolittunut vuodesta 1970 tähän päivään. Suomikin on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä. Konkreettisia päätöksiä ja toimenpiteitä tarvitaan erityisesti hallituksen toimesta huolehtimaan luonnon tilan, joka on myös taloudellisen hyvinvointimme perusta, paranemisesta. 
 

II Luonnonvarojen kulutus kääntyy laskuun

Ihmisten ekologinen jalanjälki jatkaa kasvuaan. Kulutamme 1,5 kertaa maapallon tuottamat luonnonvarat vuodessa. Suomalaisten jalanjälki on maailman kärkikymmenikössä. Miten varmistamme, että tulevaisuus on maapallon kantokyvyn rajoissa? Hyvinvointimme tulee jatkossa perustua muuhun kuin jatkuvaan luonnonvarojen kulutuksen kasvuun. Vihreä talous, biotalous, cleantech – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Puheiden aika on ohi ja on aika aloittaa lapsen kasvatus.
 

III Ilmastokriisin pysäyttäminen konkretisoituu

Ilmastonmuutos on todellisuutta, joka vaikuttaa jo merkittävästi ihmisten elämään eri puolilla maapalloa. Ihminen vielä kykenee soputumaan, mutta eläimillä ja kasveilla ei ole aikaa sopeutumiseen. Sijoittamalla kestävään uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen Suomi pystyy näyttämään esimerkkiä maailmanlaajuisesti. Päinvastaiset päätökset vievät pohjaa myös paljon puhutulta cleantechin kasvulta Suomessa.
 

IV Hallinto on oikeudenmukainen ja toimiva

Merkittävien ja oikeiden päätösten tekemiseksi tarvitsemme hallinnon rakenteet, jotka palvelevat päämäärää. Ympäristöhallinnon keskeinen tehtävä on huolehtia siitä, että edellä mainittuja hallituskauden suuria tavoitteita tukevia toimenpiteitä tehdään. Vahva ympäristöhallinto on myös tae sille, että hyvinvointi voi kasvaa kestävästi.
 

V Suomi kantaa globaalia vastuuta

Meidän suomalaisten ekologinen jalanjälki näkyy vahvasti tropiikissa ja kehitysmaissa. Tropiikin kehitysmaissa luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee kaikkein nopeinta vauhtia. Metsäkadon vauhti on edelleen huimaava – jalkapallokentän kokoinen alue metsää kahdessa sekunnissa. 
 
Suomen on sitouduttava uusien kansainvälisten kehitystavoitteiden toimeenpanoon niin Suomessa kuin globaalisti ja tuettava kehittyviä maita kehitysyhteistyövarojen turvin näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Suomen tulee entisestään panostaa ihmisten elinympäristön huomioivaan kehitysyhteistyöhön. Ihmisten hyvinvointi on kiinni toimivasta luonnosta ja puhtaasta ympäristöstä – myös kehitysmaissa. 
 

Lue lisää