Päivitetty

Living Planet 2014 -raportti

Luonnossa elävien selkärankaisten määrä on puolittunut 40 vuodessa

Maapallolle ei kuulu hyvää. Luonnon monimuotoisuus on romahtanut 40 vuodessa, kertoo WWF:n Living Planet 2014 -raportti. Sen mukaan nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on tällä hetkellä enää puolet siitä, mitä se oli 70-luvulla. 

 

Luonnon monimuotoisuus puolittui

WWF:n Living Planet 2014 -raportti selvittää ihmisten toimien vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Raportin mukaan luonnon monimuotoisuutta mittaava indeksi on laskenut 52 prosenttia vuosina 1970–2010. Se viittaa siihen, että luonnossa elää nyt yli puolet vähemmän selkärankaisia eläimiä kuin 40 vuotta sitten. Eniten on vähentynyt makeissa vesissä elävien lajien monimuotoisuus: se on romahtanut 76 prosenttia. Lisää yksityiskohtaisia tietoja löydät raportin lisäksi suomenkielisestä tiivistelmästä.

 

Eläimet ahtaalla

Monimuotoisuuden vähenemisen takana on yksi keskeinen syy: me ihmiset kulutamme liikaa. Öljykentät uhkaavat gorilloja Virungassa, salametsästäjät vainoavat tiikereitä Aasiassa ja hiilivoimaloista tupruavat kasvihuonekaasut jättävät Saimaalla kuutit ilman kinoksia. Lajeja uhkaakin erityisesti liiallinen metsästys ja kalastus, elinympäristöjen muuttuminen ja katoaminen ihmisten toimien myötä sekä ilmastonmuutos. Raportissa selvitettiin erilaisten uhkien yleisyyttä (kuvio alla).

Jättiläisalbatrossi Fritz Pölking / WWF
© Fritz Pölking / WWF
Jättiläisalbatrossi
Pitkäsiimakalastus on koitumassa jättiläisalbatrossien kohtaloksi. Esimerkiksi Etelä-Atlantilla sijaitsevan Etelä-Georgian Bird Islandin kanta on pienentynyt puoleen vuoden 1972 jälkeen.
Kenttäkyy naturepl.com / Bruno D'Amicis / WWF-Canon
© naturepl.com / Bruno D'Amicis / WWF-Canon
Kenttäkyy
Euroopassa elävän kenttäkyyn useat populaatiot ovat vähentyneet puoleen vuosien 1990–2009 aikana. Syynä uskotaan olevan elinympäristöjen ja saaliseläinten häviäminen.
Metsänorsu Carlos Drews / WWF-Canon
© Carlos Drews / WWF-Canon
Metsänorsu
Metsänorsun elinympäristöt katoavat nopeasti Länsi- ja Keski-Afrikassa, minkä vuoksi norsuja on jäljellä enää 6–7 prosenttia alkuperäisestä kannasta. Tutkimukset viittaavat siihen, että populaation koko kutistui 60 prosenttia vuosina 2002–2011 johtuen pääasiassa salametsästyksestä.
Kirjohylje naturepl.com / Alex Mustard / WWF-Canon
© naturepl.com / Alex Mustard / WWF-Canon
Kirjohylje
Vuosina 2001–2006 Orkneyn ja Shetland-saarien kirjohyljekannat tipahtivat 40 prosenttia. Lajin keskuudessa leviävä virustauti on ollut merkittävä syy vähenemiseen, mutta se ei riitä selittämään pitkäaikaista laskusuuntausta. Muun muassa lohenkasvattajat tappavat hylkeitä suojellakseen kalankasvatuslaitoksiaan.
Liejupiru naturepl.com / Visual Unlimited / WWF-Canon
© naturepl.com / Visual Unlimited / WWF-Canon
Liejupiru
Yhdysvalloissa Missourin osavaltiossa elävien salamantereiden määrä on viidessä eri tarkkailupaikassa romahtanut neljännekseen vuosina 1975–1995. Tarkkaa syytä lajin vähenemiseen ei tiedetä, mutta sen uskotaan johtuvan liejupirun elinalueiden häviämisestä maatalouden ja jokien virkistyskäytön vuoksi.
Leijona naturepl.com / Anup Shah / WWF-Canon
© naturepl.com / Anup Shah / WWF-Canon
Leijona
Ghanassa sijaitsevan Molen kansallispuiston leijonakanta on pienentynyt 90 prosenttia 40 vuodessa. Vähenemisen uskotaan johtuvan siitä, että ihmiset tappavat leijonia kostoksi niiden yhteenotoista ihmisten kanssa.
Peltopyy naturepl.com / David Tipling / WWF-Canon
© naturepl.com / David Tipling / WWF-Canon
Peltopyy
Iso-Britanniassa peltopyiden ja muun peltolinnuston määrä on pudonnut puoleen vuodesta 1970. Syynä ovat maatalouden muutokset, jotka vaikuttavat lintujen pesintään.
Delfiini naturepl.com / Chris Fallows / WWF-Canon
© naturepl.com / Chris Fallows / WWF-Canon
Delfiini
Delfiinien määrä Välimeressä on laskenut 1960-luvulta lähtien. Vuosina 1996–2007 Joonianmeren delfiinikanta kutistui 150 yksilöstä 15 delfiiniin. Syynä pidetään ylikalastusta, joka on pienentänyt delfiinien saaliskalojen määriä.
Kuovisirri Peter Prokosch/ WWF-Canon
© Peter Prokosch/ WWF-Canon
Kuovisirri
Australiassa useiden kahlaajiin kuuluvien muuttolintujen määrä on viime vuosina vähentynyt. Suomessakin tavattavan kuovisirrin kanta romahti reilussa kymmenessä vuodessa 37 500 yksilöstä 7 500 lintuun. Vähenemisen syynä pidetään lintujen muuttoreittien pysähtymispaikkojen hävittämistä.
Tiikeri naturepl.com / Anup Shah / WWF-Canon
© naturepl.com / Anup Shah / WWF-Canon
Tiikeri
Nepalissa tiikereiden määrä on sadassa vuodessa romahtanut 100 000 yksilöstä vuonna 2010 laskettuun 3 200 tiikeriin. Romahdus johtuu elinympäristöjen tuhoutumisesta ja salametsästyksestä
Hulokki naturepl.com / Axel Gebauer / WWF-Canon
© naturepl.com / Axel Gebauer / WWF-Canon
Hulokki
Elinympäristöjen häviäminen on ajanut Bangladeshissa elävän uhanalaisen hulokin ahtaalle. Kanta on kutistunut yli 50 prosenttia vuosina 1986–2006.
Merinahkakilpikonna Juergen Freund / WWF-Canon
© Juergen Freund / WWF-Canon
Merinahkakilpikonna
Merinahkakilpikonnien määrä on vähentynyt sekä Atlantissa että Tyynellämerellä. Esimerkiksi Las Baulasin kansallispuistossa Costa Ricassa kanta pieneni 95 prosenttia vuosina 1989–2002. Syynä on kilpikonnien takertuminen kalastajien verkkoihin sekä pesimärantojen rakentaminen.
Ankerias Erling Svensen / WWF-Canon
© Erling Svensen / WWF-Canon
Ankerias
Ankeriaan kannat ovat kutistuneet ympäri Eurooppaa. Uhanalaista lajia uhkaa elinolojen muutos, ylikalastus ja erilaiset taudit.

Epätasa-arvoiset seuraukset

Monimuotoisuus on laskenut eniten trooppisilla alueilla. Alueellisesti selkärankaiset ovat ahtaimmilla Latinalaisessa Amerikassa, missä niiden lukumäärä on indeksin perusteella kutistunut 83 prosenttia. Hyvinvoinnin epätasa-arvo näkyy myös luonnossa: köyhissä maissa luonto köyhtyy moninkertaista vauhtia. Näissä maissa ekologinen jalanjälki on kuitenkin usein alhaisempi kuin rikkaammissa maissa. Alla olevassa kuviossa palkin pituus viittaa kunkin maan ekologisen jalanjäljen kokoon. Poikkiviiva kuvaa maapallon biokapasiteettia eli kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja. Niissä maissa, joiden pylväs ylittää viivan, kulutetaan yli luonnon kestokyvyn. 
Avaa kuvio suuremmassa koossa uuteen ikkunaan.

Aleph Studio/Shutterstock
© Aleph Studio/Shutterstock

Hyvinvointia ylikulutuksella

Luonnon köyhtyminen on kiihtynyt samaan tahtiin ylikulutuksen kanssa. Raportin mukaan Suomessa me kulutamme kolme kertaa enemmän luonnonvaroja kuin mihin meillä olisi varaa. Ekologinen jalanjälkemme on 15. suurin koko maailmassa. Living Planet -raportti osoittaa selvästi, että rikkaimpien maiden hyvinvointi on rakennettu ylikulutuksella, jonka vaikutukset näkyvät köyhimpien maiden luonnossa: monimuotoisuus laskee matalan tulotason maissa huomattavasti nopeammin kuin rikkaammissa maissa. Ulkoistamme ylikulutuksemme seuraukset, kun lihansyöntimme mahdollistavat soijaviljelmät valtaavat alaa metsiltä ja valtameret köyhtyvät kalasta.

Brent Stirton / Reportage by Getty Images / WWF-Canon
© Brent Stirton / Reportage by Getty Images / WWF-Canon

Muutos on mahdollinen

Luonnon monimuotoisuuden katoaminen ei ole väistämätöntä. Living Planet -raportti antaa ideoita siihen, miten voimme luoda kaikille kestävät elinolot käytännön teoilla. Voimme muuttaa kehityksen suuntaa investoimalla ympäristöongelmien syiden sijasta niiden ratkaisuihin, kuten uusiutuviin energiamuotoihin, jakamalla luonnonvaroja oikeudenmukaisemmin ja suojelemalla tärkeitä ekosysteemejä. Ennen kaikkea tuottamalla paremmin ja kuluttamalla järkevämmin.

WWF tekee luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen eteen työtä kentällä ja kabineteissa, Suomessa ja maailmalla. Olemme onnistuneet monessa tavoitteessamme, mutta raportti osoittaa, että työtämme tarvitaan yhä kipeämmin. Lajien suojelu on tärkeää, mutta se on aina hätäapua – jokainen voi vaikuttaa valinnoillaan siihen, joutuvatko eläimet ahdinkoon. Maapallo tarvitsee parempia päätöksiä ja enemmän tekoja. Mikä on sinun paikkasi vaikuttaa?

Brent Stirton / Getty Images / WWF-UK
© Brent Stirton / Getty Images / WWF-UK
Sarvikuonojen salametsästys on lisääntynyt Etelä-Afrikassa 9300 prosenttia vuosien 2007-2014 aikana. Sen sijaan Nepalissa, missä WWF tekee työtä sarvikuonojen suojelun eteen, jo kolmesti on saavutettu vuoden jakso, jonka aikana sarvikuonoja ei ole salametsästetty lainkaan.
Joonas Fritze / WWF
© Joonas Fritze / WWF
Ilmastonmuutos on uhka saimaannorpan tulevaisuudelle. Jos kunnollisia pesäkinoksia ei synny, norpat joutuvat synnyttämään jäälle ja jopa puolet kuuteista voi kuolla. Viime talvena vaapaaehtoisiemme kolaamat apukinokset pelastivat norppien pesinnän.
Alexei Andreev /Shutterstock
© Alexei Andreev /Shutterstock
Poliittiset päätökset vaikuttavat monimuotoisuuteen. Suomen vaelluskalakannat ovat kärsineet huomattavasti vesivoimarakentamisesta ja vesien pilaantumisesta. WWF vastustaa tiukasti aikeita purkaa laki, joka suojelee vapaita virtavesiä vesivoimarakentamiselta.
Kalle Erkkilä / WWF
© Kalle Erkkilä / WWF
Suomalainen syö lihaa kaksi kertaa ravintosuosituksia enemmän. Sen sijaan silakkaa voisimme syödä jopa viisinkertaisesti nykykulutukseen verrattuna. Valitse siis lautaselle useammin kotimainen kasvis tai kestävä kala.
Brent Stirton / Reportage by Getty Images / WWF-Canon
© Brent Stirton / Reportage by Getty Images / WWF-Canon
Korkean tulotason maat muodostavat suurimman osan maapallon ekologisesta jalanjäljestä mutta ulkoistavat kulutuksen seuraukset köyhempiin maihin. Kehitysyhteistyö ei ole ylellisyyttä vaan vastuullisuutta yhteisistä asioista.